Digituen tietopankki​ ammattilaisille, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen intranet-sivustolle rakennettu asukkaiden digituen tietopankki hyvinvointialueen ammattilaisille. Tietopankissa on tietoa, miten ammattilaiset voivat tukea asiakkaiden digitaitoja sekä parantaa omaa osaamistaan.​

Toimintamallin nimi
Digituen tietopankki​ ammattilaisille, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen intranet-sivustolle rakennettu asukkaiden digituen tietopankki hyvinvointialueen ammattilaisille. Tietopankissa on tietoa, miten ammattilaiset voivat tukea asiakkaiden digitaitoja sekä parantaa omaa osaamistaan.​

Toteutuspaikka
Keskitetty asiointipalvelu
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

11.06.2025

Viimeksi muokattu

11.06.2025
Ratkaisun perusidea

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle luotiin digituen palvelukonsepti, joka kuvaa, miten tuemme asukkaita digitaalisten palveluiden käytössä. Palvelukonseptiin sisältyvät projektin tuotoksina syntyneet verkkosivut asukkaille, ammattilaisten tietopankki sekä lähidigituen konsepti. 

Ammattilaisten digituen tietopankki on työkalu, jonka avulla ammattilaiset voivat vahvistaa omaa osaamistaan asukkaiden digitaitojen vahvistajina ja tietämystään siitä, minne ohjata asiakas eteenpäin.

Toimintaympäristö

Neljännes suomalaisista kamppailee digiosaamisen perustaitojen kanssa. Länsi-Uudellamaalla, jossa asuu noin 495 000 ihmistä, tämä tarkoittaa, että arviolta 124 000 asukkaalla ei ole riittäviä digitaitoja. Hyvinvointialueet panostavat digitaalisten palveluidensa kehittämiseen, ja hallintolaki sekä digipalvelulaki velvoittavat hyvinvointialueita neuvomaan omien digitaalisten palveluiden käytössä. Digitaalisten palveluiden yhteydessä tulee olla selkeä tieto siitä, mihin asiakas voi ottaa yhteyttä kysyäkseen palveluista.​

Digitaidot mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen. Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen. Asukkaat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta mahdolliset esteet palveluiden käytölle voidaan poistaa. Digitaalisten palveluiden käytön lisäämisellä tavoitellaan asiakaskokemuksen ja sujuvan asioinnin parantamista sekä kustannushyötyjä, joita syntyy, kun Sote-ammattilaisten aikaa säästyy.​

Digitaalisten palveluiden käyttö yhteiskunnassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lisäksi yhteiskunnan tasolla halutaan, että digitaalisesta asiointi on ensisijainen vaihtoehto viranomaisten kanssa asioidessa. Tämä kehitys tarjoaa monia etuja, kuten nopeamman ja helpomman pääsyn palveluihin sekä mahdollisuuden hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Asukkaiden digitaitojen vahvistaminen lisää myös turvallisen asioinnin taitoja, jolloin voidaan välttää mahdollisia käyttäjälähtöisiä tietoturvariskejä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyrkii aktiivisesti tukemaan asukkaita digitaitojen kehittämisessä, jotta kaikki voivat hyödyntää digitaalisia palveluita täysimääräisesti. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointialueen asukkaat muodostavat laajan kohderyhmän, jolla on monenlaisia digituen tarpeita. Osalle riittää tiedollinen tuki, jonka saa esimerkiksi lukemalla uudesta käyttöönotettavasta palvelusta. Kuitenkin hyvinvointialueen asukkaiden joukosta voidaan tunnistaa erityisiä kohderyhmiä, joilla digituen tarve on suurempaa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi ikääntyneet, jotka saattavat tarvita apua digitaalisten palveluiden käytössä, sekä henkilöt, joilla on rajoitettu pääsy teknologiaan tai heikot digitaaliset taidot. Lisäksi maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat hyötyä kohdennetusta digituesta, joka auttaa heitä navigoimaan ja hyödyntämään hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluita.​

Kehittämistyön aikana kerättiin asukkaiden ja ammattilaisten toiveita digitukeen liittyen verkkokyselyllä. Vastausten perusteella toivotaan monipuolista ja saavutettavaa digitukea, joka huomioi erityisryhmien tarpeet ja tarjoaa konkreettista apua sekä fyysisesti että digitaalisesti. Toiveissa nousivat esille myös videot ja selkokieliset ohjeet, joita voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnassa, jolloin tieto leviää laajemmin verkoston kautta. Lisäksi kaivattiin lisää tiedottamista olemassa olevista palveluista ja digituen mahdollisuuksista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digituen tietopankin päivittäminen: Tietopankkia tulee päivittää jatkuvasti ja lisätä uusia ohjeita säännöllisesti.​

Palautteen kerääminen: Palautetta tulee kerätä systemaattisesti ja hyödyntää sen pohjalta tehtäviä parannuksia.​

Tiedottaminen: On tärkeää tiedottaa aktiivisesti tietopankin päivityksistä ja kannustaa ammattilaisia hakemaan tietoa digituesta tietopankista.​

Digituen tietopankki on osa hyvinvointialueen digituen jatkuvaa kehittämistä. Sen juurtuminen edellyttää, että tietopankin päivittämiselle ja markkinoinnille varataan riittävästi aikaa ja resursseja. Ammattilaisten on tärkeää tietää, mitä tietoa he saavat digituen tietopankista ja miten tämä tieto voi hyödyntää heitä asiakaskohtaamisissa. He tarvitsevat myös aikaresurssia tutustuakseen materiaaliin omassa työssään. Toimipisteiden esihenkilöt, esimerkiksi ikääntyneiden olkkari-toiminnassa tai asukastiloissa, ovat avainasemassa tiedon välittämisessä ja työntekijöiden kannustamisessa käyttämään tietopankkia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digituen tietopankki julkaistiin marraskuussa 2024 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ammattilaisten käyttöön. Tämän jälkeen tietopankkia on päivitetty säännöllisesti. Tietopankin julkaisun jälkeen ammattilaisilla on Intranetissä paikka, josta he löytävät tietoa digituesta oman työnsä tueksi sekä saavat tietoa siitä, minne ohjata asiakkaita, jotka tarvitsevat neuvoa ja ohjausta digitaalisten palveluiden käytössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  1. Tutustu, miten muilla hyvinvointialueilla ylläpidetään ammattilaisten osaamista digitaalisten palveluiden käytön ohjauksessa ja asiakkaiden ohjauksessa eri toimijoiden palveluiden pariin​.
  2. Päivitä digituen materiaaleja tarvelähtöisesti​.
  3. Tiedota aktiivisesti ja hyödynnä verkostoja oman organisaation sisällä, jotta Intranetin sisälle rakennetun sisällön löytävät niin uudet työntekijät kuin pidempään työskennelleet.​
  4. Kerää ja hyödynnä palautetta.