| Innokylä

Toimintaympäristö

Neljännes suomalaisista kamppailee digiosaamisen perustaitojen kanssa. Länsi-Uudellamaalla, jossa asuu noin 495 000 ihmistä, tämä tarkoittaa, että arviolta 124 000 asukkaalla ei ole riittäviä digitaitoja. Hyvinvointialueet panostavat digitaalisten palveluidensa kehittämiseen, ja hallintolaki sekä digipalvelulaki velvoittavat hyvinvointialueita neuvomaan omien digitaalisten palveluiden käytössä. Digitaalisten palveluiden yhteydessä tulee olla selkeä tieto siitä, mihin asiakas voi ottaa yhteyttä kysyäkseen palveluista.

Digitaidot mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen. Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen. Asukkaat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta mahdolliset esteet palveluiden käytölle voidaan poistaa. Digitaalisten palveluiden käytön lisäämisellä tavoitellaan asiakaskokemuksen ja sujuvan asioinnin parantamista sekä kustannushyötyjä, joita syntyy, kun Sote-ammattilaisten aikaa säästyy.

Digitaalisten palveluiden käyttö yhteiskunnassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lisäksi yhteiskunnan tasolla halutaan, että digitaalisesta asiointi on ensisijainen vaihtoehto viranomaisten kanssa asioidessa- Tämä kehitys tarjoaa monia etuja, kuten nopeamman ja helpomman pääsyn palveluihin sekä mahdollisuuden hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Asukkaiden digitaitojen vahvistaminen lisää myös turvallisen asioinnin taitoja, jolloin voidaan välttää mahdollisia käyttäjälähtöisiä tietoturvariskejä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyrkii aktiivisesti tukemaan asukkaita digitaitojen kehittämisessä, jotta kaikki voivat hyödyntää digitaalisia palveluita.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ei ole ollut koko alueen kattavaa digitoimijoiden verkostoa. Toimintamallissa kootaan yhteen alueen kymmenen kunnan toimijoita ja käynnistetään yhteistyötä, jonka avulla asukkaiden digitaitoja voidaan vahvistaa yhteistyöllä.

Digituen tavoitteena on vastata monimuotoisen ja muuttuvan väestömme tarpeisiin. Digituella pyritään lisäämään arjen sujuvuutta, jotta asukkaat voivat hyödyntää digitaalisia palveluita tehokkaammin. Asukkaiden tuella edistetään yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Digitaidot mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen. Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on lisätä digitaalisten palveluiden käyttöä. Asukkaat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta mahdolliset esteet palveluiden käytölle voidaan poistaa. Digitaalisten palveluiden käytön lisäämisellä pyritään parantamaan asiakaskokemusta ja sujuvaa asiointia sekä tuomaan kustannushyötyjä, kun Sote-ammattilaisten aikaa säästyy.

Digituki ja asukkaiden digitaitojen vahvistaminen onnistuu parhaiten, kun tehdään yhteistyötä laajasti alueen toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla ei ole ollut koko alueen kattavaa verkostoa. Alueella toimii ansiokkaasti Espoon digituen verkosto, jota ylläpitää Espoon kaupunki. Tämä toiminta ei kuitenkaan kata kaikkia alueen kuntia, joten käynnistämällä yhteistyötä koko alueen laajuisesti saadaan hyvinvointialueen kattava yhteistyön verkosto ja pystytään huomioimaan eri kunnissa esiintyviä tarpeita.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Yhteistyö toimijoiden kesken käynnistyi eri toimijoiden tapaamisilla, joissa haettiin yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä digituen kehittämiskohtia. Alkuvaiheessa oli tärkeää tutustua eri toimijoihin, joita alueella on paljon. Joulukuussa 2024 tehtiin kysely, jossa vastaajina oli digitukea Länsi-Uudellamaalla antavia tahoja. Kyselyn perusteella toimijat halusivat yhteisiä tapaamisia, joissa verkostoitua ja suunnitella yhteistyötä. Keväällä 2025 järjestettiin kaksi tapaamista, joissa aiheina oli tiedon vaihto, yhteistyön suunnittelu ja asiakasohjaus.

Yhteistyön käynnistämisessä olennaista oli yhteinen tahtotila ja asukkaiden tuen tarve, johon yhden toimijan on vaikea vastata. Osa toimijoista tarjoaa digitukea tietylle kohderyhmälle, jolloin on tärkeää, että kukin tuntee toistensa toiminnan ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaita eteenpäin.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on parantaa asukkaiden digitaitoja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jotta he voivat hyödyntää digitaalisia palveluita itsenäisesti.

Tavoitteena on myös käynnistää vahva yhteistyö alueen digitoimijoiden kesken, jotta vältämme päällekkäistä työtä, olemme tietoisia toistamme toiminnasta ja osaamme ohjata asiakkaita toistemme toimintaan.

Muutoksen mittaaminen

Verkostoyhteistyön toteutumisen hyötymittarina käytettiin Kyllä/Ei-mittaria. Tavoiteltuun lopputulokseen päästiin siinä mielessä, että projektin päättyessä yhteistyö alueen toimijoiden kanssa oli käynnistetty. Digitukea antaville järjestöille ja kunnille tehtiin kysely yhteistyön tarpeesta ja myöhemmästä jatkotyöskentelystä. Tapaamisten ja osallistujien määrät tilastoitiin, ja samalla seurattiin, saatiinko koko alueen kattava osallistujajoukko. Yhteistyötapaamisiin osallistuneilta pyydettiin palautetta yhteistyön hyödyllisyydestä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvointialueen asukkaat muodostavat laajan kohderyhmän, jolla on monenlaisia digituen tarpeita. Osalle riittää tiedollinen tuki, jonka saa esimerkiksi lukemalla uudesta käyttöönotettavasta palvelusta. Kuitenkin hyvinvointialueen asukkaiden joukosta voidaan tunnistaa erityisiä kohderyhmiä, joilla digituen tarve on suurempaa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi ikääntyneet, jotka saattavat tarvita apua digitaalisten palveluiden käytössä, sekä henkilöt, joilla on rajoitettu pääsy teknologiaan tai heikot digitaaliset taidot. Lisäksi maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat hyötyä kohdennetusta digituesta, joka auttaa heitä navigoimaan ja hyödyntämään hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluita.

Hyvinvointialueen verkkosivuilla kerättiin asukkaiden ja ammattilaisten toiveita digitukeen liittyen verkkokyselyllä. Vastausten perusteella toivotaan monipuolista ja saavutettavaa digitukea, joka huomioi erityisryhmien tarpeet ja tarjoaa konkreettista apua sekä fyysisesti että digitaalisesti. Toiveissa nousivat esille myös videot ja selkokieliset ohjeet, joita voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnassa, jolloin tieto leviää laajemmin verkoston kautta. Lisäksi kaivattiin lisää tiedottamista olemassa olevista palveluista ja digituen mahdollisuuksista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ajatuksena on koota saman aiheen ympärillä toimivat tahot yhteen ja tarvelähtöisesti kehittää koko alueen kattavaa digitukitoimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kyselyt toimijoille: On tärkeä selvittää, mitä kukin toimija yhteistyöltä haluaa ja minkälaisia asiakkaiden tarpeita heidän toiminnan kautta nousee esille

Yhteistyön tiivistäminen ja säännölliset tapaamiset: Säännöllisissä tapaamisissa voidaan tiedonvaihdon lisäksi myös kehittää uutta. Tämä on pitkäaikainen prosessi, joka vie aikaa.

Palautteen kerääminen: On tärkeää kerätä säännöllisesti niin palautetta nykyisestä yhteistyöstä kuin toiveita tulevaan, jotta tapaamiset hyödyttävät kaikkia osallistujia

Toiminnan laajentaminen ja uusien toimijoiden houkuttelu mukaan.

Toiminnan jatkuvuus edellyttää, että digituen ylläpitoon ja kehittämiseen varataan resursseja kuten asiantuntijaosaamista toiminnan koordinointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, johon eri verkoston toimijat sitoutuvat.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On tärkeää kartoittaa eri toimijat, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan tarvelähtöisesti. Toimintamallia voidaan soveltaa eri toimintaympäristöihin seuraavasti:

Suunnittele huolellisesti: Määrittele selkeät tavoitteet ja laadi toimintasuunnitelma, joka kattaa kaikki vaiheet ja tarvittavat resurssit. Tapaamiset alueen toimijoiden kanssa kasvotusten ja erikseen auttavat luomaan vahvan perustan yhteistyölle.
Ylläpidä yhteistyöverkostoa: Perusta verkosto alueen digituen antajille ja järjestä säännöllisiä tapaamisia, joissa jaetaan parhaita käytäntöjä ja kehitetään uusia digituen muotoja. Tämä auttaa varmistamaan, että kaikki toimijat ovat mukana ja sitoutuneita yhteistyöhön.
Kerää ja hyödynnä palautetta: Kerää systemaattisesti palautetta toimijoilta ja osallista eri tahoja. Tämä auttaa tunnistamaan kehittämiskohteita ja varmistamaan, että yhteistyö vastaa kaikkien tarpeisiin.
Tiedota aktiivisesti: Pidä yhteyttä myös tapaamisten välillä ja kerro omassa viestinnässä yhteistyöverkoston jäsenten toiminnasta. Yhteiset viestit saavuttavat isomman kuulijakunnan ja lisäävät yhteistyön näkyvyyttä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteistyön kehittäminen alueen digituen toimijoiden kesken käynnistyi projektin aikana. Digituen toimijat toivoivat erityisesti asiakasohjauksen kehittämistä ja tiedon jakamista. Yhteistyötä jatketaan projektin jälkeen.

Yhteistyötoimijoita tavattiin syksyllä 2024 ja yhteiset tapaamiset järjestettiin keväällä 2025. Reilun puolen vuoden aikana huomattiin, että työ yhteistyön vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Yhteistyön käynnistämisellä saatiin aikaan se, että toimijat, joista osa ei ollut tietoisia toistensa toiminnasta tutustuivat toisiinsa ja yhteistyötä halutaan myös tulevaisuudessa jatkaa. Yhteistyö mahdollistaa myös monenlaisen toiminnan kuten yhteisten tilaisuuksien järjestämisen ja asiantuntijuuden vaihtoa.

Digituen yhteistyöverkosto, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)