Digituen yhteistyöverkosto, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Alueen toimijoiden tapaamisten pohjalta järjestettiin koko alueen digituen toimijoille avoimia tilaisuuksia, joissa suunniteltiin yhteistyöverkoston toimintaa.
Toimintamallin nimi
Alueen toimijoiden tapaamisten pohjalta järjestettiin koko alueen digituen toimijoille avoimia tilaisuuksia, joissa suunniteltiin yhteistyöverkoston toimintaa.
Toimintamallin ajatuksena on koota saman aiheen ympärillä toimivat tahot yhteen ja tarvelähtöisesti kehittää koko alueen kattavaa digitukitoimintaa.
Neljännes suomalaisista kamppailee digiosaamisen perustaitojen kanssa. Länsi-Uudellamaalla, jossa asuu noin 495 000 ihmistä, tämä tarkoittaa, että arviolta 124 000 asukkaalla ei ole riittäviä digitaitoja. Hyvinvointialueet panostavat digitaalisten palveluidensa kehittämiseen, ja hallintolaki sekä digipalvelulaki velvoittavat hyvinvointialueita neuvomaan omien digitaalisten palveluiden käytössä. Digitaalisten palveluiden yhteydessä tulee olla selkeä tieto siitä, mihin asiakas voi ottaa yhteyttä kysyäkseen palveluista.
Digitaidot mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja digitaalisten palveluiden hyödyntämisen. Hyvinvointialueen strategiassa tavoitteena on digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen. Asukkaat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta mahdolliset esteet palveluiden käytölle voidaan poistaa. Digitaalisten palveluiden käytön lisäämisellä tavoitellaan asiakaskokemuksen ja sujuvan asioinnin parantamista sekä kustannushyötyjä, joita syntyy, kun Sote-ammattilaisten aikaa säästyy.
Digitaalisten palveluiden käyttö yhteiskunnassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Lisäksi yhteiskunnan tasolla halutaan, että digitaalisesta asiointi on ensisijainen vaihtoehto viranomaisten kanssa asioidessa- Tämä kehitys tarjoaa monia etuja, kuten nopeamman ja helpomman pääsyn palveluihin sekä mahdollisuuden hoitaa asioita ajasta ja paikasta riippumatta. Asukkaiden digitaitojen vahvistaminen lisää myös turvallisen asioinnin taitoja, jolloin voidaan välttää mahdollisia käyttäjälähtöisiä tietoturvariskejä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue pyrkii aktiivisesti tukemaan asukkaita digitaitojen kehittämisessä, jotta kaikki voivat hyödyntää digitaalisia palveluita.
Hyvinvointialueen asukkaat muodostavat laajan kohderyhmän, jolla on monenlaisia digituen tarpeita. Osalle riittää tiedollinen tuki, jonka saa esimerkiksi lukemalla uudesta käyttöönotettavasta palvelusta. Kuitenkin hyvinvointialueen asukkaiden joukosta voidaan tunnistaa erityisiä kohderyhmiä, joilla digituen tarve on suurempaa. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi ikääntyneet, jotka saattavat tarvita apua digitaalisten palveluiden käytössä, sekä henkilöt, joilla on rajoitettu pääsy teknologiaan tai heikot digitaaliset taidot. Lisäksi maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat hyötyä kohdennetusta digituesta, joka auttaa heitä navigoimaan ja hyödyntämään hyvinvointialueen tarjoamia digitaalisia palveluita.
Hyvinvointialueen verkkosivuilla kerättiin asukkaiden ja ammattilaisten toiveita digitukeen liittyen verkkokyselyllä. Vastausten perusteella toivotaan monipuolista ja saavutettavaa digitukea, joka huomioi erityisryhmien tarpeet ja tarjoaa konkreettista apua sekä fyysisesti että digitaalisesti. Toiveissa nousivat esille myös videot ja selkokieliset ohjeet, joita voitaisiin hyödyntää järjestöjen toiminnassa, jolloin tieto leviää laajemmin verkoston kautta. Lisäksi kaivattiin lisää tiedottamista olemassa olevista palveluista ja digituen mahdollisuuksista.
Kyselyt toimijoille: On tärkeä selvittää, mitä kukin toimija yhteistyöltä haluaa ja minkälaisia asiakkaiden tarpeita heidän toiminnan kautta nousee esille
Yhteistyön tiivistäminen ja säännölliset tapaamiset: Säännöllisissä tapaamisissa voidaan tiedonvaihdon lisäksi myös kehittää uutta. Tämä on pitkäaikainen prosessi, joka vie aikaa.
Palautteen kerääminen: On tärkeää kerätä säännöllisesti niin palautetta nykyisestä yhteistyöstä kuin toiveita tulevaan, jotta tapaamiset hyödyttävät kaikkia osallistujia
Toiminnan laajentaminen ja uusien toimijoiden houkuttelu mukaan.
Toiminnan jatkuvuus edellyttää, että digituen ylläpitoon ja kehittämiseen varataan resursseja kuten asiantuntijaosaamista toiminnan koordinointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, johon eri verkoston toimijat sitoutuvat.
Yhteistyön kehittäminen alueen digituen toimijoiden kesken käynnistyi projektin aikana. Digituen toimijat toivoivat erityisesti asiakasohjauksen kehittämistä ja tiedon jakamista. Yhteistyötä jatketaan projektin jälkeen.
Yhteistyötoimijoita tavattiin syksyllä 2024 ja yhteiset tapaamiset järjestettiin keväällä 2025. Reilun puolen vuoden aikana huomattiin, että työ yhteistyön vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi vaatii pitkäjänteistä työtä. Yhteistyön käynnistämisellä saatiin aikaan se, että toimijat, joista osa ei ollut tietoisia toistensa toiminnasta tutustuivat toisiinsa ja yhteistyötä halutaan myös tulevaisuudessa jatkaa. Yhteistyö mahdollistaa myös monenlaisen toiminnan kuten yhteisten tilaisuuksien järjestämisen ja asiantuntijuuden vaihtoa.