Digityökalu ammattilaiselle ACE-riskitekijöiden tunnistamiseksi
Lapsuusajan haitalliset kokemukset (Adverse Childhood Experiences) voivat vaikuttaa kauaskantoisesti ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. ACE-riskitekijöiden pohjalta mukailtu työkalu tukee ammattilaisia varhaisessa tunnistamisessa ja puuttumisessa.
Toimintamallin ja/tai työkalun kehittämisen lähtökohtana on pidetty lapsiperheiden aina vain aikaisemmin lisääntyvää tuen tarvetta ja varhaisempaa puuttumista. Syitä tälle voi olla useita mutta useat näistä ovat yhteiskunnallisia, taloudellisia, kulttuurillisia ja ympäristötekijöihin liittyviä. Työkalun käyttöönoton edistämällä toimintamallilla on vahvasti ennalta ehkäisevä, koska tämän avulla pyritään ehkäisemään ongelmia, joita ei vielä ole tai tai joiden syntymisestä kenelläkään ei voi olla varmuutta. Jos toimintamallilla saavutettaisiin toivottuja tuloksia, vaikutukset olisivat yhteiskunnan läpileikkaavia ja heikentyvän hyvinvoinnin kierre saatettaisiin saada katkaistua useiden ihmisten kohdalla.
Lapsiperheet ovat itsessänsä piensysteemeitä, osa isompia yhteiskuntamme mekanismeja. Erilaisten ja moninaisten perheiden määrä on kasvussa mutta näitä yhdistävä tekijä on se, että jokaisella näistä on oikeus vahvasti ennalta ehkäisevään tukeen tai tukeen silloin, kun tätä tarvitaan. Vaikka tuen tarve ei vielä olisikaan perheelle itsellensä täysin selvä.
Toimintamallin ja/tai työkalun avulla pyritään edistämään sote-ammattilaisten tunnistamisen ja palvelujärjestelmässä eteenpäin saattamisen kykyä kaikissa niissä palveluissa, joissa perheet asioivat, aina sairaalan päivystyksellisistä palveluista työikäisten sosiaalipalveluiden kautta suun terveydenhuoltoon. Työkalun avulla pyritään siis ensisijaisesti ohjaamaan ammattilaisia jotka eivät työskentele perhekeskuspalveluissa, jotta perhe saatetaan oikeaan aikaan perhekeskuspalveluihin. Toimintamalli on vahvasti kiinnittynyt Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian painopisteeseen 'Osaamme ennakoida' sekä perhekeskustoimintamallin kehittämiseen.
Toimintamalli ja/tai työkalu on saatava sisällöltään napakkaan, helposti tulkittavaan muotoon, jotta tämän käyttö ammattilaisten arjessa muodostuisi riittävän helpoksi. Toimintaohjeiden tulee olla selkeitä ja työkalun itsensä tulee olla helposti löydettävissä niistä ympäristöistä, joissa ammattilaiset työaikansa vierailevat (esim. printtimateriaali toimipisteillä, sähköinen esittämisen muoto digitaalisissa ympäristöissä).
Toimintamallin ja/tai työkalun kehittämisen ensivaiheessa ei ole osallistettu hyvinvointialueen asukkaita. Toimintamalli palvelee ensisijaisesti hyvinvointialueen ammattilaisia, jotta toimintakulttuuri organisaatiossa muuttuisi. Tavoitteenamme on kuitenkin laajentaa ACE-teoriasta ja tämän sisällöistä viestiminen aina alueen asukkaisiin asti, esim. hyvinvointialueen eri asiointialustoja hyödyntämällä (esim. verkkosivut, mobiilisovellus). ACE-teoriasta viestiminen hyödyttää myös kaikkia hyvinvointialueen sidosryhmiä, jotka tukevat sote-palvelutuotantoa (esim. 3. sektori, kunnat) ja kannustaa entistä matalamman kynnyksen yhteistyöhön.
Ammattilaisille suunniteltu työkalu on tuotettu ja visualisoitu Plandisc-työkalun avulla. Sama kuva työkalusta on myös tämän toimintamallin kansikuvana. Työkalun esittämisen tapa ei ole tällaisenaan paras mahdollinen mutta samanaikaisesti tunnistimme jo ideointivaiheessa, kuinka esittämisen tapa ammattilaiselle tulee olla riittävän yksinkertainen ja tunnistettava, ja tämän tulee hieman erota tavasta, jolla asiaa visualisoidaan hyvinvointialueen asukkaalle. Idea mukaisesti toteutimme Plandisc-työkalun avulla verkkosivupohjaisen, niin työpöytä- kuin mobiilinäkymissä hyödynnettävän työkalun, johon ACE-teorian osa-alueet on pilkottu pienemmiksi.