Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestettiin avoin Digitukea senioreille -tapahtuma asukkaille, joka koostui käytännön digituesta, messuista ja asiantuntija-puheenvuoroista. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Toimintaympäristö

Digitukea kehitetään parhaillaan hyvinvointialueella sen strategian mukaisesti. Koska viranomaisilla on lain sanelema vastuu tarjota saavutettavia palveluita sekä tarjota neuvontaa omien palveluidensa käyttäjille, on hyvinvointialueella kokeiltu erilaisia tapoja tuottaa digitukea.

Vuoden 2023 hallitusohjelmassa painotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista, joten kehittäminen on sidoksissa poliittiseen päätöksentekoon. Hallitusohjelman yksi tavoite kehittää ja edistää digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. 

Suomi on ollut teknologian kehityksen yksi kärkimaa, joten teknologian hyödyntämiseen on hyvät mahdollisuudet. Uusien teknologioiden ja sähköisten palveluiden lisääntyminen koronan myötä aiheuttaa myös uusia tarpeita, kun digipalveluita tottumattomat käyttäjät tarvitsevat tukea asiointiin. Julkisen rahan niukkuus näkyy kuitenkin kaikessa tekemisessä.

Vantaalla ja Keravalla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joten palveluiden saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Digitaalisten palveluiden käyttö voi olla haastavaa asukkaille, jotka puhuvat muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Digipalveluiden ja digituen kehittämisessä on myös huomioitava ikääntyvien suuri määrä. Elinajan odote on kasvanut viime vuosikymmeninä ja ikääntyviä tulee olemaan jatkuvasti enemmän. Nykyisellään palvelutarjonta ei tule kestämään ikääntyvää väestörakennetta, joten uudesta teknologiasta voi löytyä helpottavia ratkaisuja.

THL on uutisoinut 2023, että Suomen hiilijalanjäljestä 6,5 % aiheutuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Digitaaliset sote-palvelut voivat vähentää esimerkiksi liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun vastaanoton voi hoitaa etänä. Digipalveluiden ja -laitteiden tuottamisessa syntyy kuitenkin kuormitusta ympäristölle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on alueena melko pieni ja tiiviisti rakennettu, joten haja-asutusaluetta Vantaalla ja Keravalla ei juurikaan ole ja palvelut ovat suhteellisen lähellä asukkaita.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sote-palveluille on paljon kysyntää. Asiakkaat saattavat ottaa yhteyttä usean eri kanavan kautta, joka on yksi syy kanavien ruuhkautumiseen. Yksi ratkaisu palveluiden ruuhkautumiseen voisi asiakkaiden itsenäinen asiointi sähköisissä palveluissa. Mikäli asukkaat tunnistaisivat sähköiset palvelut ja sovellukset,  sekä osaisivat käyttää ja hyödyntää niitä, vapauttaisi se aikaa sote-ammattilaisten työstä. 

Digitukea antamalla voidaan lisätä sähköisten palveluiden käyttöä. Digituen myötä asukkaat voivat ohjautua asioimaan sähköisissä kanavissa. Tämä nopeuttaisi sekä asiakkaan näkökulmasta palvelun saatavuutta että purkaisi kuormaa palveluista.

Digituen tapahtumassa kannustetaan digipalveluiden käyttöön, rohkaistaan, hälvennetään vääriä käsityksiä ja annetaan ohjausta ja neuvontaa. Tapahtumassa käsitellään asioita positiivisesti ja annetaan muuta senioreita kiinnostavaa ajankohtaista tietoa. Tiedon avulla houkutellaan myös digi-pelokkaita paikalle.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tapahtuman suunnittelu lähti liikkeelle yhteisessä palaverissa, johon osallistui ammattilaisia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Asukkaan asialla -hankkeen Neuvonnan ja asiakasohjauksen kärjestä, Laurea-ammattikorkeakoulusta, Vantaan kaupungilta sekä Keravan kaupungilta.

Myöhemmin ammattilaisten joukko laajeni, ja mukana oli hyvinvointialueelta: 

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Asukkaan asialla hankkeen Neuvonnan ja asiakasohjauksen kärki
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kestävän kasvun ohjelma, HyväIkä -kärki
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kestävän kasvun ohjelma, HyväHyte -kärki
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kestävän kasvun ohjelma, 1b
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotona asumista tukevien etäpalvelujen kehittämishanke.

Lisäksi seuraavista organisaatioista oli ammattilaisia paikalla:

  • Vantaan kaupungin digitukea tarjoavat tahot
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aptj-tiimi
  • Apotti
  • Vantaan muistiyhdistys
  • Vallin Ikäteknologiakeskus
  • Enter ry
  • Marttaliitto
  • Punainen risti, Tikkurilan osasto
  • Vantaan aikuisopisto
  • Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry
  • Vantaan järjestörinki.

Tapahtumaa suunniteltiin säännöllisesti Teams-palavereissa 03/2023-09/2023. Tapahtuman myötä alueen ammattilaiset tutustuivat digituen tiimoilta toisiinsa, joten jatkossa yhteistyön tekeminen on helpompaa.

Liitteet
Kuva
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat  -järjestön messupöytä, jossa on esitteitä ja kulhollinen karkkia.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat oli yksi messuille osallistunut näytteilleasettaja.
Tavoiteltu muutos

Tavoitellaan sähköisten palveluiden käytön lisääntymistä. Yhden tapahtuman myötä mittavaa muutosta ei voi tapahtua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digitukea senioreille -tapahtuman lähtökohtana oli järjestää avoin tapahtuma Vantaan ja Keravan seniori-ikäisille tai seniori-ikää lähestyville sekä heidän läheisilleen.

Terveysasemalla pilotoidussa digituen mallissa todettiin, että erityisesti terveyspalveluihin liittyvälle digituelle on tarvetta ikääntyvien kesken. Hyödynsimme  tapahtuman suunnittelussa myös alueen digitukea antavia ammattilaisia ja heidän näkemystään siitä, minkälaiselle tapahtumalle olisi tarvetta ja kenelle se tulisi suunnata.

Kohderyhmäksi muodostui tavalliset eläkeikäiset Vantaan ja Keravan asukkaat, jotka eivät ehkä käytä mitään digitaalisia sote-palveluita. He voisivat oletettavasti hyötyä siitä, että saisivat tietoa mahdollisista palveluista sekä siitä, miten niitä käytetään. Kohderyhmään kuului myös seniori-ikäisten läheiset, jotka voivat osallistua tapahtumaan ja rohkaista esimerkiksi omia vanhempiaan käyttämään itsenäisesti sähköisiä palveluita.

Osallistimme tapahtuman suunnitteluun myös KAP Vantaan koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Testasimme tapahtuman ideaa heillä ja ideoimme yhdessä tapahtuman sisältöä. Lisäksi itse tapahtumassa kokemusasiantuntijat antoivat käytännön digitukea tapahtuman kävijöille.

Ratkaisun perusidea

Digitukea senioreille -tapahtumassa annettiin käytännön tukea digiasiointiin. Lisäksi tapahtumassa oli asiantuntijapuheenvuoroja sekä eri järjestöjen ja muiden toimijoiden messuosasto. Tapahtuma järjestettiin Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella. Noin 20 sosionomiopiskelijaa osallistui tapahtuman järjestelyihin, antoi digitukea, avusti kahvituksessa sekä ohjasi tapahtumakävijöitä Laurean tiloissa.

Digitukea annettiin tapahtumassa neljällä eri digiklinikalla. Näitä olivat:

  • Maisan edustus
  • Vantaan kaupungin digituen ammattilaiset 
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kotona asumista tukevien etäpalveluiden kehittämishankkeen asiantuntijat yhdessä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden kanssa 
  • Laurean opiskelijat.

Puheenvuorot koostuivat eri organisaatioiden edustajien aiheista:

  • Tietoturva sähköisessä asioinnissa, Traficom
  • Sähköinen asiointi ja verkkopankkitunnukset, Finanssiala
  • Edunvalvontavaltuutus, Digi- ja väestötietovirasto 
  • Aivoterveys, Aivoliitto
  • Kuntalaisen haastattelu
  • Kokemusasiantuntijoiden puheenvuoro digituen omakohtaisista kokemuksista

Messuilla oli esillä seuraavat tahot:

  • Kestävän kasvun ohjelman HyväHyte-kärki
  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Etäkotihoito ja senioripalvelut
  • Konstikoppa
  • Martat
  • Punaisen ristin Tikkurilan osasto
  • Pääkaupunkiseudun omaishoitajat
  • Oppimispolut onnistumiseen -hanke
  • Enter ry
  • Vantaan aikuisopisto
  • Vantaan järjestörinki
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digitukea senioireille -tapahtumaa jatkokehitetään VAKEssa VAKEhyva- Hyvät palvelut -hankkeessa (Suomen kestävän kasvun ohjelma). Alueella järjestetään vuosittain Hyvinvointimessut, jossa vuonna 2024 digituki senioreille on esillä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tapahtuma järjestettiin Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella. Tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui noin 20 sosionomi-opiskelijaa osana opintojaan. Myös kaksi lehtoria oli tapahtuman järjestämisessä mukana. Tapahtuman käytännän järjestelyt toimivat erinomaisesti opiskelijoiden avulla.

Tapahtumassa oli tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Opiskelijat avustivat kävijöitä kahvituksessa, ja tämä sujui erinomaisesti. Opiskelijat huolehtivat myös, että kävijät löytävät tapahtumapaikkoihin perille. Opiskelijat saivat lämpimiä kiitoksia huomaavaisuudesta ja muun muassa mukavista juttuhetkistä kahvien lomassa.

Kysyimme kävijöiltä, mistä he olivat saaneet tiedon tapahtumasta. Suurin media, joka oli tavoittanut kävijät oli paikallinen sanomalehti. Mainostimme tapahtumaa myös sosiaalisessa mediassa ja bussien sekä asiointipisteiden sähköisillä näytöillä, mutta nämä eivät kyselyn perusteella olleet tavoittaneet kävijöitä.

Vastaavaa toimintamallia voisi soveltaa myös muille kohderyhmille ja muissa toimintaympäristöissä. Tosin harvaan asutuilla alueilla fyysisesti järjestettyyn tapahtumaan osallistuminen voi olla haastavaa. Todennäköisesti tapahtuma sopii  parhaiten suurempiin kaupunkeihin ja keskittymiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tapahtumaa suunniteltaessa tunnistettiin riski, että seniorit eivät ole kiinnostuneita digiasioinnista. Näin ollen oli riskinä, ettei tapahtuma herätä kiinnostusta. Moni epäröi siirtyä sähköisiin palvelukanaviin, ja tarvitsee henkilökohtaisia kontakteja ja lähiasiointia. 

Tapahtuman tavoitteeksi asetimme 100 kävijän määrän, ja tapahtumaan saapui 150 kävijää. Näin ollen oma tavoite ylitettiin. Palaute oli erittäin positiivista ja moni kävijä esitti toiveen, että vastaava tapahtuma järjestettäisiin useammin. 93 % tapahtumasta palautetta antaneista oli sitä mieltä, että osallistuisi vastaavaan tapahtumaan uudelleen.

Kysyimme tapahtumakävijöiltä, minkä arvosanan he antaisivat tapahtumalle kokonaisuudessaan (asteikolla 1-10), ja keskiarvo oli 8.6.