DKT hoito-ohjelman soveltaminen lastensuojelulaitoksessa

Hoito-ohjelma on suunnattu lastenkotiin, psyykkisesti oireileville nuorille. Siinä keskitytään tunnistamaan tunteita, tunnereaktioita ja opettelemaan tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja. Taitojen avulla pyritään vähentämään ongelmakäyttäytymistä. 

Toimintaympäristö

Hoito-ohjelma on pilotoitu Perhekuntoutuskeskus Lausteen kahteen sijaishuollon erityisyksikköön, Luotolaan ja Niemelään. Näissä yksiköissä on pitkäaikaissijoitettuina psyykkisesti oireilevia nuoria. Tarkoitus on auttaa nuoria kehittämään omaa tunteiden tunnistamista ja säätelyä ja vähentämään arjen ongelmakäyttäytymistä rakentavin sekä turvallisin keinoin. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Luotolassa ja Niemelässä asuvilla nuorilla on suuria tunteensäätelyn haasteita, mikä näkyy arjessa erinäisenä ongelmakäyttäytymisenä (esimerkiksi. itsensä tai toisten vahingoittamista, päihteidenkäyttöä). 

Hoito-ohjelman tarkoitus on lisätä taitavaa käyttäytymistä tunteensäätelyn osalta ja vähentää edellä mainittuja haitallisia käytösmalleja. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hoito-ohjelma on työkalu paitsi asiakkaille, mutta myös työtä tekeville ammattilaisille. Perhekuntoutuskeskus Lausteen toiminnan viitekehyksenä on DKT pohjainen työskentely. Ohjaajat ovat sitoutuneet DKT:n mukaiseen asiakkaan kohtaamiseen, ohjaukseen sekä tukevat ja auttavat nuorta kehittymään omassa tunteensäätelyssään. 

Tavoite on parantaa nuoren elämänlaatua tarjoamalla hänelle keinoja ja harjoituksia tunnesäätelyn tueksi. DKT tulee lyhenteestä dialektinen käyttäytymisterapia ja hoito-ohjelma mukailee sen oppeja. Alun perin hoito-ohjelma on kehitetty epävakaiden naisten auttamiseksi ja jalostettu koskemaan suurempaa yhteisöä. Duodecim kertoo, miten "Dialektinen käyttäytymisterapia on tehokas ja käytännönläheinen hoitomenetelmä tunne-elämän epävakauteen liittyvän itsetuhoisuuden vähentämisessä". Kolme osaston työntekijää on DKT intensiivikoulutettuja ja lähes kaikki muut lastensuojeluun kehitetyn DKT:n peruskoulutuksen käyneitä. 

Tämän kaltainen hoito-ohjelma lastensuojelussa on tiettävästi ensimmäinen Suomessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Hoito-ohjelman toimivuudesta vastaa Luotolan ja Niemelän osastojen ohjaajat. Intensiivikoulutetut ovat rakentaneet työnohjaajansa avulla hoito-ohjelmakokonaisuutta ja vievät ohjelmaa eteenpäin osastoille. Molempien osastojen tiimin ovat sitoutuneita hoito-ohjelman toteuttamiseen. Työyhteisö motivoi itseään sisältäpäin järjestämällä esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä kertausta DKT:sta. Lisäksi työnohjaukset keskittyvät työntekijän jaksamisen tukemiseen ja motivaation ylläpitämiseen. 

Tavoiteltu muutos

Tarkoituksena on tarjota laadukasta, tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa hoitoa nuorille ja ylläpitää sekä lisätä ohjaajien ammatillista osaamista. Tavoitteena on vähentää nuorten ongelmakäyttäytymistä ja parantaa nuorten elämänlaatua.

Muutoksen mittaaminen

Suunnitelmissa on, että osastot seuraavat rajoitustoimenpiteiden määrää (vähenevätkö ne hoito-ohjelman seurauksena), ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen käyttöä, psykiatrisen osastohoidon tarvetta ja poliisin kanssa tehtävää yhteistyötä. 

Toteutussuunnitelma

Työryhmän kaikkien jäsenten tulee saada lyhyt koulutus Dialektisen käyttäytymisterapian perusteisiin, jotta työryhmä toimii samansuuntaisesti. Työryhmän samansuuntainen toiminta tukee nuorten opettelua kohti toimivampaa käyttäytymistä. Työryhmä tarvitsee myös säännöllistä kertausta taidoista sekä dialektisuudesta. Työnohjauksilla tuetaan työryhmän jaksamista ja motivaation ylläpitämistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sijaishuollon ja psykiatrian rajapinnalla toimivat sijaishuollon yksiköt Luotola ja Niemelä on tarkoitettu 7–17-vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat sekä psykiatrista kuntoutusta että lastensuojelun sijaishuollon palvelua.

Nuorten kanssa yhdessä kartoitetaan ongelmakäyttäytymistä sekä opittuja toimimattomia toimintamalleja. Yhdessä nuorten kanssa mietitään tavoitteet, joihin hoito-ohjelmalla pyritään löytämään ratkaisuja.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hoito-ohjelman rakentamisessa on hyödynnetty nuorisopsykiatrian osastolla käytettyä DKT hoito-ohjelmaa, työnohjauksia ja DKT intensiivikoulutusta.

Ideointi

DKT-pohjaista hoito-ohjelmaa lähdettiin työstämään intensiivikoulutuksen myötä. 

Idean valinta

Organisaation viitekehykseen on valittu DKT:n mukainen asiakkaan kohtaaminen ja työote. Näiden vuoksi lähdimme kehittämään tehokkaampaa DKT:n käyttöä osana osaston arkea. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Liitteenä hoito-ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten taitavampaa käyttäytymistä haastavissa tilanteissa. 

Idean testaus asiakkaalla

Nuoret ovat tuoneet keskusteluissa esille hyötyneensä tunteiden tunnistamisesta arkisissa tilanteissa. Nuoret ovat tulleet taitavammiksi tilanteiden ja omien kokemusten kuvailussa. Hoito-ohjelman pilotti otettiin käyttöön keväällä 2023.

Ratkaisun testaaminen

Hoito-ohjelma kokonaisuudessaan pilotoitiin keväällä 2023. Hoito-ohjelman toteuttamiseen osallistuivat molempien yksiköiden työryhmät. Hoito-ohjelman kehittäminen on jatkuvaa. 

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on vähentää yksiköissa asuvien nuorten ongelmakäyttäytymistä ja lisätä tunnesäätely- sekä vuorovaikutustaitoja. 

Kokeilussa opittua

Työryhmän DKT-tietoisuuden lisääminen ja ylläpitäminen koetaan tärkeäksi, jotta työryhmä voi toimia samansuuntaisesti. Jatkuva itsensä kehittäminen on tärkeää hoito-ohjelman laadun kannalta ja uteliaisuuden ylläpitämiseksi. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse antaa nuorille tietoa tunteista, ajatuksista sekä toiminnasta. Tarkoitus on, että nuoret oppivat tunnetaitoja ja ottavat niitä käyttöön arjessaan ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. Perusidea pohjautuu DKT:n mukaiseen hoitoon.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työryhmän jäsenet ovat saaneet sijaishuoltoon suunnitellun DKT koulutuksen. Työryhmän sisältä tarvitaan vähintään yksi työntekijä, joka organisoi hoito-ohjelman aikataulutusta ynnä muuta konkreettista sisältöä. Työryhmä saa kertausta DKT:n sisällöstä riittävän usein. Dialektinen työote on osa jokapäiväistä työskentelyä. Työryhmän jäsenet ovat uteliaita ja halukkaita toteuttamaan menetelmää ja kehittämään osaamistaan. Työntekijä tunnistaa tilanteet, joissa voi hyödyntää DKT:n oppeja.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii työryhmän DKT-tietoisuutta, uteliaisuutta sekä motivaatiota mahdollisesti muuttaa aiempia lähestymistapoja, mikäli ne eivät ole DKT:n mukaisia. Työryhmän jäsenet tarvitsevat DKT koulutuksen. Toimintamalli on varmasti sovellettaivssa eri kohderyhmille ja yksiköille. Työryhmän tulee tunnistaa kohderyhmästä ne, joille hoito-ohjelma ei ole ajankohtainen. Jotta toimintamallia voi soveltaa, tulee työryhmän jaksamisen olla riittävällä tasolla vastaanottamaan muutos. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa. Hoito-ohjelma on lisännyt työvuorojen sisäistä suunnittelua. Työryhmän DKT-osaaminen vaikuttaa lisääntyneen. Joidenkin DKT:n osien käyttö on lisääntynyt.