Edistetään digiasiointia etätyöllä, Pirkanmaan HVA (RRP P4, I1)

Ammattilaiset eivät aina välttämättä huomaa digiasioinnista aiheutuvia hyötyä, mikäli se ei muuta omaa työtä. Digityötä keskittämällä voidaan mahdollistaa ammattilaisille etätyöpäiviä, joka motivoi digipalveluiden tarjoamiseen asiakkaille.

Toimintaympäristö

Digipalveluiden käyttöä halutaan lisätä niin kansallisesti kuin alueellisestikin. Myös asiakkaat odottavat jo useissa palveluissa, että asioinnin voisi hoitaa digitaalisesti. Digipalveluilla voidaan lisätä palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, sillä palvelut ovat verkossa jokaisen digitaitoisen saatavilla yhdenvertaisesti. Pirkanmaa on maantieteellisesti laaja alue, jossa asian hoitaminen digitaalisesti voi säästää asiakkaalta huomattavasti aikaa ja myös rahaa, kun asioinnin voi hoitaa ilman kulkemiseen vaadittua aikaa tai siihen kuluvia kustannuksia. Digitaalinen asiointi voi myös mahdollistaa läheisen osallistumisen asiointitapahtumaan, joka ei läsnäkäynnillä välttämättä yhtä helposti onnistuisi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Asiakkaan hyödyt digipalvelusta on usein helppo kuvata ja huomata. Ammattilainen ei kuitenkaan välttämättä omassa työssään huomaa digipalvelun hyötyä samalla tavalla.  Pirkanmaan hyvinvointialueella on haluttu tätä kokonaisuutta tarkastella mahdollisimman monesta näkökulmasta ja edistää palveluiden digitalisoitumista myös sitä kautta, että siitä olisi hyötyä paitsi asiakkaalle, niin myös ammattilaiselle.

Ammattilaiset ovat usein tehneet esimerkiksi videovastaanottoja muiden vastaanottojen lomassa sen mukaan, miten asiakkaat ovat vastaanottoa toivoneet. Tätä kokonaisuutta lähdettiin kehittämään siten, että digityötä keskitettäisiin esimerkiksi yhteen päivään viikossa, jolloin ammattilainen pystyy nämä työt tehdä etänä kotona. Näin myös ammattilainen hyötyy siitä, että hänellä on etävastaanottoja päivän aikana. Tällaiseen digipäivään voi sisältyä työskentely-yksiköstä riippuen esimerkiksi digitaalisten lomakkeiden käsittelyä, chat- työtä, videovastaanottoja tai muita kirjallisia töitä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Asiakasymmärrystä on kehitetty etsimällä niitä ammattilaisia, jotka ovat digipalveluiden hyödyntämisessä innostuneet omassa käytännön työssään. Tätä kautta on kerätty parhaita käytänteitä ja viety näitä eteenpäin yksiköihin. Käytännön työtä tekeviä ammattilaisia on myös pyydetty kertomaan omasta työstään kaikille Pirhalaisille avoimilla digiaamukahveilla. 

Ratkaisun perusidea

Keskeinen ajatus toimintamallissa on, että ammattilainen motivoituu lisäämään digipalveluiden tarjontaa omille asiakkailleen, kun myös hänelle tulee konkreettista hyötyä tästä. Näin voidaan tarjota mahdollisuus etätyölle myös sellaisille ammattiryhmille, joiden työn perinteisesti ajatellaan vaativaan länsäolemista työpaikalla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tärkeää on, että ammattilainen itse haluaa voida tehdä etätyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueella jokaisen etätyötä tekevän ammattilaisen on tehtävä etätyösopimus, jolla varmistettaan mm. etätyöpäivänä käytettävän työtilan sopivuus siihen työhön, jota ammattilainen tekee. Näin huolehditaan mm. salassapitovelvollisuuden toteutumisesta. Toimintamallin käyttöönotto vaatii usein myös töiden uudelleen järjestelyä ja uudelleen ajattelua siitä, mitä töitä ammattilainen etänä tekee, jotta työpäivästä tulee kokonainen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa kaikkiin sellaisiin yksiköihin, joissa työhön liittyy digitaalista työtä myös. Omassa yksikössä tehtävää työtä kannattaa pyrkiä tarkastelemaan hieman uudesta näkökulmasta, jotta huomaa niitä työtehtäviä, joita voitaisiin etäpäiviin keskittää. Etäpäivävuorojen on myös hyvä kiertää, jotta vältytään siltä, että työpaikalla olevat eivät koe joutuvansa tekemään "enemmän", jos yksikössä on sellaisia töitä, joita etänä ei voi hoitaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaisilta on tullut vain hyvää palautetta siitä, että työtä mahdollistetaan tehdä myös uudella tavalla. Etätyön lisääntymisen myötä on huomattu tarvetta päivittää ja tuottaa tietoa mm. hyvästä työergonomiasta, joka ei välttämättä toteudu yhtä laadukkaasti kotona kuin työpaikalla.