EJY ry:n Turvaperhe -hankkeen kehittämä kummiperhetoiminta yksin maahan tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille
EJY ry:n Turvaperhe-hankkeessa (2017-2020) kehitettiin ammatillisesti ohjatun, vapaaehtoisuuteen perustuvan kummiperhetoiminnan malli, jossa rekrytoitiin ja valmennettiin vapaaehtoisia toimimaan kummeina yksin maahan tulleille turvapaikanhakijalapsille ja -nuorille.
EJY ry:n kummiperhetoiminta yksin tulleiden nuorten parissa juontaa juurensa kansalaistoiminnan kentällä nousseista ilmiöistä ja tarpeista. Tarve kummitoiminnalle lisääntyi erityisesti vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja heidän joukossaan yksin matkaavia alaikäisiä.
Kummiperhetoimintaa lähdettiin pilotoimaan aktiivisten kansalaistoimijoiden muodostaman vapaaehtoisryhmän ja Espoon ryhmäkodin kanssa. Toimintaympäristön tarpeen kasvaessa toimintaan haettiin hankerahoitusta, jolla mahdollistettiin toiminnan kehittäminen ja koordinointityön vahvojen rakenteiden luominen.
Turvaperhe-hankkeen ytimessä oli tarve luoda uudenlainen kotouttamisen malli yksin Suomeen tuleville alaikäisille turvapaikanhakijoille. Turvaperhetoiminnan ajatuksena oli myös tarjota perhettä vastaavan tukimuodon kautta kokonaisvaltaisempaa, yksilöllisempää ja vahvempaa tukea, joka antaisi nuorelle mahdollisuuden päästä osaksi yhteisöä ja kokea kuuluvuuden tunnetta.
Turvaperheen lähtökohtana oli, että toiminta on laadukasta, iloa tuottavaa ja turvallista. Turvallisuutta luotiin arvojen ja pelisääntöjen lisäksi käytänteillä, joita lastensuojelulaki ja Maahanmuuttoviraston ohjeistukset velvoittavat huomioimaan kyseessä olevan kohderyhmän kohdalla. Turvallisuuden rakenteet luotiin yhteistoimintasopimuksen, taustatietomenettelyiden, vaitiolovelvollisuuden ja kummisuhdetta edeltävän kotikäynnin käytänteillä.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat yksin maahan tulleet pakolaistaustaiset nuoret. Alaikäisenä Suomeen saapuneet nuoret asuvat alaikäisyksiköissä tai tukiasumisyksiköissä ja ovat usein eristyksissä asumisyksiköiden maantieteellisen sijainnin takia. Heidän sosiaalinen elämänsä rajoittuu usein asumisyksiköiden työntekijöihin sekä muihin turvapaikanhakijoihin. Yksintulleiden nuorten kotoutumista vaikeuttavat huoli kotimaassa olevista perheenjäsenistä, pakomatkalla koetut traumaattiset kokemukset sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Monilla yksin tulleilla nuorilla on perheen ja eri-ikäisten kontaktien kaipuu, ja kummiperhetoiminta vastaa tähän tarpeeseen tarjoten nuorelle kiinnityskohdan merkitykselliseen lähiyhteisöön. Tukiperhetoimintaa tarjoamalla voidaan vähentää nuorten kokemaa stressiä ja lisätä heidän turvallisuuden tunnettaan tarjoamalla pysyviä ja luotettavia perheenomaisia aikuiskontakteja.
Toiminnassa mukana olevilta nuorilta kerättiin palautetta suullisesti hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä. Yksilöhaastatteluissa kysyttiin nuorten kokemuksista kummisuhteessa: mm. millaista apua nuoret kokivat saaneensa, mitä he olivat oppineet, mikä oli tuottanut erityisesti iloa ja mikä oli tuntunut haastavalta. Lisäksi nuorilta kysyttiin palautetta yhteisissä tapahtumissa.
EJY ry:n Turvaperhe-hanke (2017–2020) koordinoi vapaaehtoista kummiperhetoimintaa yksin maahan tulleille turvapaikanhakijanuorille. Turvaperheen kummitoimintamallin ytimessä on vahva yhteistyö eri kunta- ja järjestötahojen välillä. Hankkeessa toimi viisi eri tahoa: nuoret, vapaaehtoiset, asumisyksiköt, toimintaa koordinoiva taho (EJY ry) ja verkostoyhteistyökumppanit. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä niin asumisyksiköiden, Espoon maahanmuuttajapalveluiden kuin muiden pääkaupunkiseudulla tukiystävä- ja kummitoimintaa tarjoavien järjestöjenkin kanssa.
Turvaperhe-mallissa yksittäinen henkilö tai perhe ryhtyy yksin maahan tulleen nuoren vapaaehtoiseksi kummiksi tai kummiperheeksi. Kummit kutsuvat nuoria kotiinsa ja tekevät mukavia, arkisia asioita yhdessä. Alaikäisten nuorten kanssa tapaamiset sovitaan yhteisesti nuoren ohjaajan, kummin ja nuoren kanssa. Kummit sitoutuvat vapaaehtoissopimuksen kautta toiminnan arvoihin, periaatteisiin ja sääntöihin. Vapaaehtoiset käyvät koulutuksen ja he saavat tukea kummisuhteen ylläpitämisessä mm. lisäkoulutusten, vertaistuellisten tapaamisten ja työnohjauksen muodossa.
Kummiperhetoiminnan keskiössä on yhdessä oleminen ja läsnäololla tukeminen. Kummiperheen kautta nuorella on mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja saada uusia ystäviä ja turvallisia aikuisia ympärilleen. Kummitoiminnan avulla voidaan vähentää nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja koti-ikävää. Toiminta tarjoaa nuorelle pysyviä ja luotettavia aikuiskontakteja asumisyksiköiden ulkopuolella. Nuoret pääsevät osaksi perheyhteisöä ja voivat tuntea kuuluvuuden tunnetta. Kummitoiminta tarjoaa merkityksellistä ja palkitsevaa yhdessä tekemistä vapaaehtoisperheille ja täydentää myös nuorten parissa toimivien ohjaajien tehtäviä luomalla turvallista verkostoa nuoren ympärille.
Valmisteluvaiheessa luotiin kummitoiminnan toimintaedellytykset ja rakenteet yhteistyössä sidosryhmien kanssa ennen vapaaehtoisen ja nuoren astumista mukaan toimintaan. Rakenteissa huomioitiin lainsäädännölliset tekijät, toiminnan luonne ja sekä koordinoivan organisaation että yhteistyökumppanien arvot, toiveet ja tavoitteet. Valmisteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota eri toimijoiden vastuualueisiin, velvollisuuksiin ja rooleihin. Nämä rakentuivat yhteiselle arvopohjalle, joka muodostui viidestä toimintaa ohjaavasta arvosta: arvostus, avoimuus, turvallisuus, osallisuus ja toiminnan ilo.
Kummiperhetoiminnan ytimessä on hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus nuorten asumisyksikön kanssa. Hyvä keskusteluyhteys ja molemminpuolinen luottamus helpottavat kaikkien toiminnan osapuolten tehtäviä ja myös mahdollisten haasteellisten tilanteiden selvittämistä. Kummitoiminnan käynnistämisen prosessi nuorten asumisyksiköissä on kuvattu Turvaperheen toimintamallin julkaisussa. Asumisyksikön kanssa sovittavat asiat sisältävät:
- eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet
- käytettävät resurssit
- vapaaehtoissopimuksen raamit
- asumisyksikön vastuuhenkilö
- kotivierailu- ja rikosrekisterikäytännöt
Valmiiksi paketoidussa vapaaehtoistehtävässä vapaaehtoisen kummiperheen tehtävänkuva määritettiin ennakkoon. Kummeilta toivottiin aikaa säännöllisiin tapaamisiin (n. 1–3 krt/kk) nuoren kanssa, halua auttaa ja ideoita yhteiseen tekemiseen sekä sitoutumista toimintaan vähintään vuodeksi.
Kummitoiminnan roolit ja vastuut kirjattiin yhteistoimintasopimukseen, jonka kummiperheen, asumisyksikön ja Turvaperhe-toiminnan edustajat allekirjoittivat. Yhteistoimintasopimus sisälsi seuraavat kohdat:
- Vapaaehtoistoiminnan palkattomuus
- Vaitiolovelvollisuus
- Toiminnan arvot
- Eri osapuolten roolit, vastuut ja velvollisuudet
Turvaperheen toimintamallista on laadittu julkaisu, joka on ladattavissa EJY ry:n sivuilta ja Innokylästä. Julkaisussa on käsitelty toiminnan koordinoinnin eri vaiheet ja niiden keskeiset toimenpiteet: 1.Valmisteluvaihe, 2. Käynnistämisvaihe, 3.Toimintavaihe ja 4. Arviointivaihe sekä jatkotarpeiden kartoitus. Toimintamalli ja tulokset esiteltiin hankkeen päätöswebinaarissa ammattilaistahoille. Heille on toimitettu julkaisu toimintamallin käyttöön ottamiseksi ja juurruttamiseksi.
Kuva
Hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä kerättiin palautetta kirjallisesti vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille suunnatulla kyselyllä sekä suullisesti haastattelujen muodossa nuorilta, vapaaehtoisperheiltä ja tärkeimmiltä yhteistyökumppaneilta. Turvaperheen toimintamallin vaikutukset on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa hankkeen loppujulkaisussa.
Loppuarvioinnin yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeessa kehitetty kummiperhetoiminnan malli on vaikuttava kotoutumisen tukimuoto. Vapaaehtoisperheiden ja yhteistyökumppaneiden kyselytulosten perusteella toiminta on vähentänyt nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta (ka. 3,6/4) ja edistänyt nuoren kotoutumisprosessia (ka. 3,6/4). Kummiperheet ovat olleet rakentamassa perusturvallisuutta nuoren elämään olemalla läsnä pitkällä aikavälillä. Haastatellut nuoret kokivat tärkeänä tunteen, ”että on joku täällä” ja että voivat olla yhteydessä kummiperheeseensä koska vain. Kyselytulosten perusteella nuori on päässyt osaksi itselleen tärkeää yhteisöä (ka. 3,2/4). Perhekeskeinen toimintamalli mahdollistaa suhteiden luomisen eri-ikäisiin perheenjäseniin.
Kummisuhteella on myös positiivinen vaikutus nuoren itsetunnolle ja hyvinvoinnille. Haastatellut nuoret kokivat, että heistä välitetään ja että he saavat olla oma itsensä kummiperheen kanssa. Kummit ja yhteistyökumppanit arvioivat, että toiminta on vahvistanut nuorten voimavaroja (ka. 3,7/4), ja että he ovat saaneet keinoja huolehtia itsestään (ka. 3,7/4). Vapaaehtoisperheen kanssa solmittu luonnollinen ja luottamukseen perustuva suhde ammattilaissuhteen rinnalla on tärkeä voimavara nuorelle. Lisäksi toiminnan arvioitiin tukeneen nuorten suomen kielen oppimista (ka. 3,7/4) ja haastatteluissa nousi esille tärkeänä mahdollisuus käyttää suomen kieltä arjen kanssakäymisessä ilman suoriutumisen paineita.
Vapaaehtoiset kokivat kummitoiminnan molemminpuoliseksi rikkaudeksi. Vapaaehtoisena toimiminen oli vaikuttanut myönteisesti omaan elämään (ka. 3,8/4) ja kummiperheenä toimiminen oli tarjonnut mielekästä ja palkitsevaa toimintaa (ka. 3,6/4).
Ammattilaiset kokivat yleisesti, että kummiperhe oli tuonut lisäresurssin nuoren verkostoon ja nuoren ohjaajan työhön. Kyselyjen perusteella yhteistyö toiminnan toteuttamisessa oli toiminut hyvin (ka. 3,2/4). Haastatteluissa nousi esille luottamuksen rakentaminen, vuoropuhelu ja yhteisen tahtotilan luominen hankkeen onnistumisina.