EJY ry:n Turvaperhe -hankkeen kehittämä kummiperhetoiminta yksin maahan tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille
EJY ry:n Turvaperhe-hankkeessa (2017-2020) kehitettiin ammatillisesti ohjatun, vapaaehtoisuuteen perustuvan kummiperhetoiminnan malli, jossa rekrytoitiin ja valmennettiin vapaaehtoisia toimimaan kummeina yksin maahan tulleille turvapaikanhakijalapsille ja -nuorille.
EJY ry:n kummiperhetoiminta yksin tulleiden nuorten parissa juontaa juurensa kansalaistoiminnan kentällä nousseista ilmiöistä ja tarpeista. Tarve kummitoiminnalle lisääntyi erityisesti vuoden 2015 aikana, jolloin Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita ja heidän joukossaan yksin matkaavia alaikäisiä.
Kummiperhetoimintaa lähdettiin pilotoimaan aktiivisten kansalaistoimijoiden muodostaman vapaaehtoisryhmän ja Espoon ryhmäkodin kanssa. Toimintaympäristön tarpeen kasvaessa toimintaan haettiin hankerahoitusta, jolla mahdollistettiin toiminnan kehittäminen ja koordinointityön vahvojen rakenteiden luominen.
Turvaperhe-hankkeen ytimessä oli tarve luoda uudenlainen kotouttamisen malli yksin Suomeen tuleville alaikäisille turvapaikanhakijoille. Turvaperhetoiminnan ajatuksena oli myös tarjota perhettä vastaavan tukimuodon kautta kokonaisvaltaisempaa, yksilöllisempää ja vahvempaa tukea, joka antaisi nuorelle mahdollisuuden päästä osaksi yhteisöä ja kokea kuuluvuuden tunnetta.
Turvaperheen lähtökohtana oli, että toiminta on laadukasta, iloa tuottavaa ja turvallista. Turvallisuutta luotiin arvojen ja pelisääntöjen lisäksi käytänteillä, joita lastensuojelulaki ja Maahanmuuttoviraston ohjeistukset velvoittavat huomioimaan kyseessä olevan kohderyhmän kohdalla. Turvallisuuden rakenteet luotiin yhteistoimintasopimuksen, taustatietomenettelyiden, vaitiolovelvollisuuden ja kummisuhdetta edeltävän kotikäynnin käytänteillä.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat yksin maahan tulleet pakolaistaustaiset nuoret. Alaikäisenä Suomeen saapuneet nuoret asuvat alaikäisyksiköissä tai tukiasumisyksiköissä ja ovat usein eristyksissä asumisyksiköiden maantieteellisen sijainnin takia. Heidän sosiaalinen elämänsä rajoittuu usein asumisyksiköiden työntekijöihin sekä muihin turvapaikanhakijoihin. Yksintulleiden nuorten kotoutumista vaikeuttavat huoli kotimaassa olevista perheenjäsenistä, pakomatkalla koetut traumaattiset kokemukset sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Monilla yksin tulleilla nuorilla on perheen ja eri-ikäisten kontaktien kaipuu, ja kummiperhetoiminta vastaa tähän tarpeeseen tarjoten nuorelle kiinnityskohdan merkitykselliseen lähiyhteisöön. Tukiperhetoimintaa tarjoamalla voidaan vähentää nuorten kokemaa stressiä ja lisätä heidän turvallisuuden tunnettaan tarjoamalla pysyviä ja luotettavia perheenomaisia aikuiskontakteja.
Toiminnassa mukana olevilta nuorilta kerättiin palautetta suullisesti hankkeen loppuarvioinnin yhteydessä. Yksilöhaastatteluissa kysyttiin nuorten kokemuksista kummisuhteessa: mm. millaista apua nuoret kokivat saaneensa, mitä he olivat oppineet, mikä oli tuottanut erityisesti iloa ja mikä oli tuntunut haastavalta. Lisäksi nuorilta kysyttiin palautetta yhteisissä tapahtumissa.