Elämäntilannemittarin käyttöönotto Nuorten Matalassa

Yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty pilotti Nuorten Matalan yksiköihin. Pilotin tavoitteena oli arvioida 3X10D elämäntilannemittarin soveltuvuutta käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina.

Toimintaympäristö

Nuorten palveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus sisältyy Kymenlaakson Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen osana Psykososiaalista tukea perustasolla työpakettia. Nuorten palveluiden kehittämisen yhtenä osa-alueena on vaikuttavuuden arviointiin liittyvät menetelmät ja niiden kehitys.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nuorten Matalan yksiköt etelä- ja pohjois-Kymenlaaksossa tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta, neuvontaa, hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä hoito- ja tukitoimia 13-17-vuotialle nuorille. Nuorten Matalasta asiakkaan on mahdollista saada sekä sosiaali- että terveyspalvelua. Yksiköt ovat olleet olemassa vuodesta 2019 lähtien, mutta selkeitä, kaikille yhteisiä, vaikuttavuuden arvioinnin mittareita ei toimintaan ole määritelty. Vaikuttavat palvelut ovat yksi Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian mukaisista painopisteistä. Tieto ja ymmärrys vaikuttavasta toiminnasta ohjaa palvelutuotantomme johtamista ja kehittämistä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nuorten Matalan yksiköiden palveluiden vaikuttavuus on perustunut niin sanottuun "mutu"-tuntumaan siitä, saavatko asiakkaat palveluista tarvitsemansa avun. Asiakkuuksien jatkuvuus on niin ikään perustunut työntekijän sekä asiakkaan kokemukseen palvelun jatkon tarpeesta. Mittaritietoja ei siis ole juurikaan hyödynnetty asiakkuuksien arvioinnissa tai tavoitteiden määrittelyssä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

3X10D-elämäntilannemittarin ja Zekin piltotointia lähdettiin suunnittelemaan yhteistyössä palvelutuotannon esihenkilöiden, Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen projektikoordinaattorin sekä Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Kun pilotin käynnistämisestä saatiin päätös johtoryhmältä, otettiin suunnitteluun mukaan myös henkilöstöä. Syksy 2022 käytettiin pilotin suunnitteluun, jotta se voitiin toteuttaa alkuvuodesta 2023.

Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien vastuulla oli käytännön toteutuksen suunnittelu, kuten qr-koodien sekä henkilöstölle tarkoitettujen kirjallisten ohjeiden / apukysymysten teko. Projektikoordinaattorin sekä esihenkilöiden tehtävänä oli puolestaan henkilöstön motivointi sekä pilotin ajankohdan suunnittelu. Koko pilotin suunnittelun sekä toteutuksen ajan projektikoordinaattori piti tiivistä yhteyttä Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Diakonia ammattikorkeakoulun edustajat pitivät myös henkilöstölle "tilanne checkejä" säännöllisesti koko pilotin ajan. Näissä (Teams)tapaamisissa henkilöstöllä oli mahdollisuus keskustella pilotissa vastaan tulleista teemoista keskenään sekä kysyä neuvoa Diakonia ammattikorkeakoulun edustajilta.

Tavoiteltu muutos

3X10D-elämäntilannemittarin käytön tavoitteena oli saada näkyväksi se, kuinka vaikuttavaksi nuori saamansa Nuorten Matalan palvelun kokee. Mittari toimi myös puheeksi oton välineenä työntekijöille, jonka oli puolestaan tarkoitus edistää tasalaatuisen palvelun toteutusta Nuorten Matalassa.

Muutoksen mittaaminen

Pilotin ajan Nuorten Matalan asiakkaiden tulokset tallentuivat anonyymeinä Diakonia ammattikorkeakoulun ylläpitämään Zekki-palveluun. Näin tuloksia pystyttiin seuraamaan pilotin aikana ja erityisesti pilotin lopussa voitiin verrata alun tuloksia päätösvaiheen tuloksiin. Tuloksia oli mahdollista verrata myös yleisiin Kymenlaakson tuloksiin, sillä Nuorten Matalan vastaajille oli tehty oma kanava vastausten ohjautumiseksi pilotin ajaksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pilotin kohderyhmänä oli Nuorten Matalan asiakkaina tammi-kesäkuussa 2023 olleet 13-17 -vuotiaat nuoret. Nuorille kerrottiin, mikä pilotin tavoitteena oli ja miten se käytännössä toimi. Nuorilta myös kysyttiin heidän kokemuksiaan 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä.

Pilotti oli käynnissä tammi-kesäkuussa 2023 ja sitä varten Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien toimesta Nuorten Matalan yksiköihin tehtiin omat qr-koodit aloitusvaihetta sekä päättymisvaihetta varten. Pilotin ajan tavoitteena oli, että jokaisen Nuorten Matalan uuden asiakkaan kanssa olisi täytetty työskentelyn alussa elämäntilannemittari aloitusvaiheen qr-koodia käyttäen ja asiakkuuden päättyessä mittari uusittaisi päätösvaiheen qr-koodia käyttäen. Elämäntilannemittarin käytön tavoitteena oli tehdä näkyväksi nuoren kokema muutos tilanteessaan ja näin ollen tehdä näkyväksi Nuorten Matalan palveluiden vaikuttavuus.

Qr-koodien avulla vastaukset jakautuivat automaattisesti oikein tiettyyn yksikköön. Nuori pystyi vastaamaan elämäntilannemittarin kysymyksiin omalla kännykällään. Erityisesti pilotin alkuvaiheessa qr-koodien kanssa oli hieman haasteita, sillä kaikilla nuorilla ei ollut esimerkiksi qr-koodin lukijaa omassa kännykässään. Tällaiset tilanteet ratkaistiin kuitenkin siten, että linkkiä voitiin käyttää myös työntekijän työpuhelimella.

Nuorilta saatu palaute 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä oli vaihtelevaa. Osa nuorista koki mittariston hyväksi, osa puolestaan piti sitä turhana. Positiivista palautetta nuoret antoivat siitä, että mittariston avulla elämäntilanteen muutos oli selkeä tunnistaa, sillä numeerinen arviointi oli selkeä.

Idean testaus asiakkaalla

Pilotin aikana nuorilta saatiin palautetta 3X10D-elämäntilannemittarista. Osa nuorista koki mittarin hyväksi, se sai ajattelemaan omaa tilannettaan näkökulmista, joita ei ennen osannut ajatella. Myös erityisesti mittarin toistamisen yhteydessä nuorilta saatiin palautetta siitä, että oli kiva nähdä visuaalisesti oman elämäntilanteen muutos.

Osa nuorista tulee Nuorten Matalaan asiakkaaksi hyvin spesifin oireen myötä. Tällaisissa tilanteissa elämäntilanteen mittaamisen koettiin jopa haittaavan itse aiheeseen pääsyä.

Ratkaisun testaaminen

3X10D-mittaristoa oli tarkoitus käyttää pilotin ajan kaikkien Nuorten Matalan uusien  asiakasnuorten kanssa. Mittaristo oli tarkoitus uusia asiakkuuden päättyessä. Mittaristoa ei kuitenkaan koettu kaikkiin tilanteisiin soveltuvaksi, joten kaikkien nuorten kanssa qr-koodeja ei pilotin aikana käytetty. 

Kokeilun tavoitteet

Yhteiskehittämisen pilotti kesti tammikuusta 2023 kesäkuuhun 2023. Mikäli kokemukset pilotista olisivat olleet positiiviset ja mittariston olisi koettu sopivan omaan työhön, olisi sen ollut tarkoitus jäädä pysyväksi puheeksi oton välineeksi sekä vaikuttavuuden mittariksi Nuorten Matalan yksiköihin.

Ratkaisun perusidea

Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt ovat perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, jotka tarjoavat 13-17 -vuotiaille nuorille ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Keväällä 2023 Nuorten Matalan yksiköt osallistuivat palvelutuotannon, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeen sekä Diakonia ammattikorkeakoulun yhteiskehittämään pilottiin. Pilotin tavoitteena oli arvioida, onko 3X10D elämäntilannemittari soveltuva menetelmä käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina Nuorten Matalan yksiköissä. Mittaria käytettiin pilotissa Zekki-tukipalvelun avulla, jolloin Zekistä saatiin kerättyä määrällistä tietoa nuorten tarpeista ja työskentelyn vaikutuksista.

Muun muassa sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon keväällä 2023 voittanut Zekki-tukipalvelu pohjautuu Diakonia ammattikorkeakoulun 3X10D-elämäntilannemittariin, jossa kysytään nuoren tyytyväisyyttä 10 kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeään elämänalueeseen. Zekki on tarkoitettu kaikille nuorille elämäntilanteesta riippumatta. Zekkiä voi käyttää itsearvion tapaan ja tutustua omaan elämäntilanteeseen ja hyvinvointiin. Zekki toimii myös lisätiedon lähteenä hyvinvoinnin eri tekijöistä. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää Zekkiä nuoren elämäntilanteen hahmottamiseen sekä nuoren oman äänen ja toiveiden kuulemiseen. 

Vaikka Zekki-tukipalvelu on lähtökohtaisesti suunnattu 15-25 -vuotiaille, testattiin sen toimivuutta pilotin aikana koko Nuorten Matalan asiakasryhmän kanssa, eli myös 13- ja 14-vuotiaat asiakasnuoret osallistuivat pilottiin.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta jotain mittaria voisi käyttää luotettavana vaikuttavuuden mittarina, tulisi sekä esihenkilöiden että henkilöstön sitoutua mittariston systemaattiseen käyttöön. Ja sitoutuminen puolestaan on helpompaa, jos mittari koetaan hyväksi ja omaan työhön sopivaksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tulevaisuudessa tällaisten pilottien suunnittelussa tulee ottaa henkilöstö mukaan suunnitteluun vielä aiemmin, jotta kaikille tulisi kokemus, että he ovat itse saaneet vaikuttaa pilotin sisältöön. Pilotin aikana vahvistui ajatus siitä, että Zekki on toimiva työkalu elämäntilanteen arviointiin ja sitä kautta myös vaikuttavuuden mittaamiseen, mutta meidän pilotissa jalkautustyöhön olisi pitänyt olla aikaa vielä enemmän. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin tulokset osoittivat, että 3X10D elämäntilannemittari soveltui henkilöstön kokemusten mukaan Nuorten Matalan toimintaan vaihtelevasti. Hyviä tilanteita, joihin 3X10D elämäntilannemittari Nuorten Matalassa sopii, ovat ne, kun nuori ei oikein itsekään tiedä, mistä hänen huolensa ja pulmansa johtuvat. Tällöin dialoginen elämäntilannemittari toimii helppokäyttöisenä menetelmänä tilanteen kartoituksessa ja keskustelun aloituksena. Mittarin koettiin antavan runkoa keskustelulle ja sen avulla esiin nousi teemoja, joiden nuori ei välttämättä ollut osannut ajatellakaan vaikuttavan omaan tilanteeseensa. Toisaalta taas tilanteissa, joissa nuori ohjautuu Nuorten Matalaan jostakin selkeästä pulmasta tai oireesta johtuen, ei kokonaisvaltaisen mittarin koettu antavan mitään lisähyötyä työskentelylle. Päinvastoin, sen koettiin jopa hidastavan varsinaisen aiheen käsittelyyn pääsyä. Joidenkin palautteiden perusteella Zekin ja 3X10D elämäntilannemittarin koettiin soveltuvan Nuorten Matalassa paremmin sosiaalihuollon palveluihin kuin terveydenhuollon palveluihin.

Tässä pilotissa Zekki ja 3X10D-mittaristo olivat pilotin alkaessa henkilöstölle jokseenkin vieraita, eikä niitä ehditty ottaa niin sanotusti omaksi pilotin aikana. Näin ollen Nuorten Matalan osalta Zekki ja sen 3X10D elämäntilannemittari eivät jääneet kaikkien kanssa käytettäväksi vaikuttavuuden arvioinnin mittariksi, mutta hyväksi työkaluksi jokaisen työntekijän työkalupakkiin se onneksi jäi.