Elämäntilannemittarin käyttöönotto Nuorten Matalassa
Yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty pilotti Nuorten Matalan yksiköihin. Pilotin tavoitteena oli arvioida 3X10D elämäntilannemittarin soveltuvuutta käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina.
Oivalla ja ymmärrä
Nuorten palveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus sisältyy Kymenlaakson Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen osana Psykososiaalista tukea perustasolla työpakettia. Nuorten palveluiden kehittämisen yhtenä osa-alueena on vaikuttavuuden arviointiin liittyvät menetelmät ja niiden kehitys.
Nuorten Matalan yksiköt etelä- ja pohjois-Kymenlaaksossa tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta, neuvontaa, hoidon ja tuen tarpeen arviointia sekä hoito- ja tukitoimia 13-17-vuotialle nuorille. Nuorten Matalasta asiakkaan on mahdollista saada sekä sosiaali- että terveyspalvelua. Yksiköt ovat olleet olemassa vuodesta 2019 lähtien, mutta selkeitä, kaikille yhteisiä, vaikuttavuuden arvioinnin mittareita ei toimintaan ole määritelty. Vaikuttavat palvelut ovat yksi Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian mukaisista painopisteistä. Tieto ja ymmärrys vaikuttavasta toiminnasta ohjaa palvelutuotantomme johtamista ja kehittämistä.
3X10D-elämäntilannemittarin ja Zekin piltotointia lähdettiin suunnittelemaan yhteistyössä palvelutuotannon esihenkilöiden, Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen projektikoordinaattorin sekä Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Kun pilotin käynnistämisestä saatiin päätös johtoryhmältä, otettiin suunnitteluun mukaan myös henkilöstöä. Syksy 2022 käytettiin pilotin suunnitteluun, jotta se voitiin toteuttaa alkuvuodesta 2023.
Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien vastuulla oli käytännön toteutuksen suunnittelu, kuten qr-koodien sekä henkilöstölle tarkoitettujen kirjallisten ohjeiden / apukysymysten teko. Projektikoordinaattorin sekä esihenkilöiden tehtävänä oli puolestaan henkilöstön motivointi sekä pilotin ajankohdan suunnittelu. Koko pilotin suunnittelun sekä toteutuksen ajan projektikoordinaattori piti tiivistä yhteyttä Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Diakonia ammattikorkeakoulun edustajat pitivät myös henkilöstölle "tilanne checkejä" säännöllisesti koko pilotin ajan. Näissä (Teams)tapaamisissa henkilöstöllä oli mahdollisuus keskustella pilotissa vastaan tulleista teemoista keskenään sekä kysyä neuvoa Diakonia ammattikorkeakoulun edustajilta.
3X10D-elämäntilannemittarin käytön tavoitteena oli saada näkyväksi se, kuinka vaikuttavaksi nuori saamansa Nuorten Matalan palvelun kokee. Mittari toimi myös puheeksi oton välineenä työntekijöille, jonka oli puolestaan tarkoitus edistää tasalaatuisen palvelun toteutusta Nuorten Matalassa.
Pilotin ajan Nuorten Matalan asiakkaiden tulokset tallentuivat anonyymeinä Diakonia ammattikorkeakoulun ylläpitämään Zekki-palveluun. Näin tuloksia pystyttiin seuraamaan pilotin aikana ja erityisesti pilotin lopussa voitiin verrata alun tuloksia päätösvaiheen tuloksiin. Tuloksia oli mahdollista verrata myös yleisiin Kymenlaakson tuloksiin, sillä Nuorten Matalan vastaajille oli tehty oma kanava vastausten ohjautumiseksi pilotin ajaksi.
Pilotin kohderyhmänä oli Nuorten Matalan asiakkaina tammi-kesäkuussa 2023 olleet 13-17 -vuotiaat nuoret. Nuorille kerrottiin, mikä pilotin tavoitteena oli ja miten se käytännössä toimi. Nuorilta myös kysyttiin heidän kokemuksiaan 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä.
Pilotti oli käynnissä tammi-kesäkuussa 2023 ja sitä varten Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien toimesta Nuorten Matalan yksiköihin tehtiin omat qr-koodit aloitusvaihetta sekä päättymisvaihetta varten. Pilotin ajan tavoitteena oli, että jokaisen Nuorten Matalan uuden asiakkaan kanssa olisi täytetty työskentelyn alussa elämäntilannemittari aloitusvaiheen qr-koodia käyttäen ja asiakkuuden päättyessä mittari uusittaisi päätösvaiheen qr-koodia käyttäen. Elämäntilannemittarin käytön tavoitteena oli tehdä näkyväksi nuoren kokema muutos tilanteessaan ja näin ollen tehdä näkyväksi Nuorten Matalan palveluiden vaikuttavuus.
Qr-koodien avulla vastaukset jakautuivat automaattisesti oikein tiettyyn yksikköön. Nuori pystyi vastaamaan elämäntilannemittarin kysymyksiin omalla kännykällään. Erityisesti pilotin alkuvaiheessa qr-koodien kanssa oli hieman haasteita, sillä kaikilla nuorilla ei ollut esimerkiksi qr-koodin lukijaa omassa kännykässään. Tällaiset tilanteet ratkaistiin kuitenkin siten, että linkkiä voitiin käyttää myös työntekijän työpuhelimella.
Nuorilta saatu palaute 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä oli vaihtelevaa. Osa nuorista koki mittariston hyväksi, osa puolestaan piti sitä turhana. Positiivista palautetta nuoret antoivat siitä, että mittariston avulla elämäntilanteen muutos oli selkeä tunnistaa, sillä numeerinen arviointi oli selkeä.
Kuvittele ja kokeile
Pilotin aikana nuorilta saatiin palautetta 3X10D-elämäntilannemittarista. Osa nuorista koki mittarin hyväksi, se sai ajattelemaan omaa tilannettaan näkökulmista, joita ei ennen osannut ajatella. Myös erityisesti mittarin toistamisen yhteydessä nuorilta saatiin palautetta siitä, että oli kiva nähdä visuaalisesti oman elämäntilanteen muutos.
Osa nuorista tulee Nuorten Matalaan asiakkaaksi hyvin spesifin oireen myötä. Tällaisissa tilanteissa elämäntilanteen mittaamisen koettiin jopa haittaavan itse aiheeseen pääsyä.
3X10D-mittaristoa oli tarkoitus käyttää pilotin ajan kaikkien Nuorten Matalan uusien asiakasnuorten kanssa. Mittaristo oli tarkoitus uusia asiakkuuden päättyessä. Mittaristoa ei kuitenkaan koettu kaikkiin tilanteisiin soveltuvaksi, joten kaikkien nuorten kanssa qr-koodeja ei pilotin aikana käytetty.
Yhteiskehittämisen pilotti kesti tammikuusta 2023 kesäkuuhun 2023. Mikäli kokemukset pilotista olisivat olleet positiiviset ja mittariston olisi koettu sopivan omaan työhön, olisi sen ollut tarkoitus jäädä pysyväksi puheeksi oton välineeksi sekä vaikuttavuuden mittariksi Nuorten Matalan yksiköihin.