Elämäntilannemittarin käyttöönotto Nuorten Matalassa
Yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty pilotti Nuorten Matalan yksiköihin. Pilotin tavoitteena oli arvioida 3X10D elämäntilannemittarin soveltuvuutta käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina.
Toimintamallin nimi
Yhteistyössä Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa kehitetty pilotti Nuorten Matalan yksiköihin. Pilotin tavoitteena oli arvioida 3X10D elämäntilannemittarin soveltuvuutta käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina.
Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt ovat perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, jotka tarjoavat 13-17 -vuotiaille nuorille ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Keväällä 2023 Nuorten Matalan yksiköt osallistuivat palvelutuotannon, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeen sekä Diakonia ammattikorkeakoulun yhteiskehittämään pilottiin. Pilotin tavoitteena oli arvioida, onko 3X10D elämäntilannemittari soveltuva menetelmä käytettäväksi puheeksi oton välineenä ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarina Nuorten Matalan yksiköissä. Mittaria käytettiin pilotissa Zekki-tukipalvelun avulla, jolloin Zekistä saatiin kerättyä määrällistä tietoa nuorten tarpeista ja työskentelyn vaikutuksista.
Muun muassa sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon keväällä 2023 voittanut Zekki-tukipalvelu pohjautuu Diakonia ammattikorkeakoulun 3X10D-elämäntilannemittariin, jossa kysytään nuoren tyytyväisyyttä 10 kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeään elämänalueeseen. Zekki on tarkoitettu kaikille nuorille elämäntilanteesta riippumatta. Zekkiä voi käyttää itsearvion tapaan ja tutustua omaan elämäntilanteeseen ja hyvinvointiin. Zekki toimii myös lisätiedon lähteenä hyvinvoinnin eri tekijöistä. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää Zekkiä nuoren elämäntilanteen hahmottamiseen sekä nuoren oman äänen ja toiveiden kuulemiseen.
Vaikka Zekki-tukipalvelu on lähtökohtaisesti suunnattu 15-25 -vuotiaille, testattiin sen toimivuutta pilotin aikana koko Nuorten Matalan asiakasryhmän kanssa, eli myös 13- ja 14-vuotiaat asiakasnuoret osallistuivat pilottiin.
Nuorten palveluiden kehittämisen toimenpidekokonaisuus sisältyy Kymenlaakson Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeeseen osana Psykososiaalista tukea perustasolla työpakettia. Nuorten palveluiden kehittämisen yhtenä osa-alueena on vaikuttavuuden arviointiin liittyvät menetelmät ja niiden kehitys.
Pilotin kohderyhmänä oli Nuorten Matalan asiakkaina tammi-kesäkuussa 2023 olleet 13-17 -vuotiaat nuoret. Nuorille kerrottiin, mikä pilotin tavoitteena oli ja miten se käytännössä toimi. Nuorilta myös kysyttiin heidän kokemuksiaan 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä.
Pilotti oli käynnissä tammi-kesäkuussa 2023 ja sitä varten Diakonia ammattikorkeakoulun edustajien toimesta Nuorten Matalan yksiköihin tehtiin omat qr-koodit aloitusvaihetta sekä päättymisvaihetta varten. Pilotin ajan tavoitteena oli, että jokaisen Nuorten Matalan uuden asiakkaan kanssa olisi täytetty työskentelyn alussa elämäntilannemittari aloitusvaiheen qr-koodia käyttäen ja asiakkuuden päättyessä mittari uusittaisi päätösvaiheen qr-koodia käyttäen. Elämäntilannemittarin käytön tavoitteena oli tehdä näkyväksi nuoren kokema muutos tilanteessaan ja näin ollen tehdä näkyväksi Nuorten Matalan palveluiden vaikuttavuus.
Qr-koodien avulla vastaukset jakautuivat automaattisesti oikein tiettyyn yksikköön. Nuori pystyi vastaamaan elämäntilannemittarin kysymyksiin omalla kännykällään. Erityisesti pilotin alkuvaiheessa qr-koodien kanssa oli hieman haasteita, sillä kaikilla nuorilla ei ollut esimerkiksi qr-koodin lukijaa omassa kännykässään. Tällaiset tilanteet ratkaistiin kuitenkin siten, että linkkiä voitiin käyttää myös työntekijän työpuhelimella.
Nuorilta saatu palaute 3X10D-elämäntilannemittarin käytöstä oli vaihtelevaa. Osa nuorista koki mittariston hyväksi, osa puolestaan piti sitä turhana. Positiivista palautetta nuoret antoivat siitä, että mittariston avulla elämäntilanteen muutos oli selkeä tunnistaa, sillä numeerinen arviointi oli selkeä.
Jotta jotain mittaria voisi käyttää luotettavana vaikuttavuuden mittarina, tulisi sekä esihenkilöiden että henkilöstön sitoutua mittariston systemaattiseen käyttöön. Ja sitoutuminen puolestaan on helpompaa, jos mittari koetaan hyväksi ja omaan työhön sopivaksi.
Pilotin tulokset osoittivat, että 3X10D elämäntilannemittari soveltui henkilöstön kokemusten mukaan Nuorten Matalan toimintaan vaihtelevasti. Hyviä tilanteita, joihin 3X10D elämäntilannemittari Nuorten Matalassa sopii, ovat ne, kun nuori ei oikein itsekään tiedä, mistä hänen huolensa ja pulmansa johtuvat. Tällöin dialoginen elämäntilannemittari toimii helppokäyttöisenä menetelmänä tilanteen kartoituksessa ja keskustelun aloituksena. Mittarin koettiin antavan runkoa keskustelulle ja sen avulla esiin nousi teemoja, joiden nuori ei välttämättä ollut osannut ajatellakaan vaikuttavan omaan tilanteeseensa. Toisaalta taas tilanteissa, joissa nuori ohjautuu Nuorten Matalaan jostakin selkeästä pulmasta tai oireesta johtuen, ei kokonaisvaltaisen mittarin koettu antavan mitään lisähyötyä työskentelylle. Päinvastoin, sen koettiin jopa hidastavan varsinaisen aiheen käsittelyyn pääsyä. Joidenkin palautteiden perusteella Zekin ja 3X10D elämäntilannemittarin koettiin soveltuvan Nuorten Matalassa paremmin sosiaalihuollon palveluihin kuin terveydenhuollon palveluihin.
Tässä pilotissa Zekki ja 3X10D-mittaristo olivat pilotin alkaessa henkilöstölle jokseenkin vieraita, eikä niitä ehditty ottaa niin sanotusti omaksi pilotin aikana. Näin ollen Nuorten Matalan osalta Zekki ja sen 3X10D elämäntilannemittari eivät jääneet kaikkien kanssa käytettäväksi vaikuttavuuden arvioinnin mittariksi, mutta hyväksi työkaluksi jokaisen työntekijän työkalupakkiin se onneksi jäi.
Kansikuva
