Elintapaohjaus Etelä-Karjalan hyvinvointialueella
Elintapaohjauksen tavoitteena on, että eteläkarjaisten elintavat muuttuvat terveellisemmäksi tarjoamalla matalan kynnyksen elintapaohjausta painonhallintaan, unettomuuden lääkkeettömään hoitoon sekä nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen.
Oivalla ja ymmärrä
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on käynnistetty vuonna 2024 Kärki-ohjelma, minkä yhtenä keskeisenä tavoitteena on ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisy sekä vähentäminen. Hyvinvointialueen tavoitteena on, että toimintamme lisää asukkaidemme terveyttä, toimintakykyä ja turvaa läpi elämän.
Terveyden edistämistä ohjaa myös lainsäädäntö. Perustuslaki (731/1999) velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle kansalaiselle hyvinvoinnin ja edistämään väestön terveyttä. Kuntien asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä edellytetään Kuntalaissa (365/1995) sekä Kansanterveyslaissa (928/2005), joka velvoittaa kuntia järjestämään terveyteen liittyviä erilaisia palveluita ja seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Elintapaohjauksen tueksi on myös olemassa valtakunnallisia suosituksia kuten terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKOn suositukset, Käypä hoito -suositukset, liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset sekä ravitsemus- ja ruokasuositukset (STM 2022).
Elintavoilla on suuri merkitys terveyteen ja hyvinvointiin sekä tätä kautta toimintakykyyn. Vaikuttamalla elintapoihin positiivisesti, voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi sairauksien syntymiseen, mutta myös pitkäaikaissairauksien omahoitoon.
Etelä-Karjalassa mm. väestön ylipaino on suuri haaste ja ennusteiden mukaan ylipainoisten osuus kasvaa koko ajan. Vaikuttamalla elintapoihin ja tätä kautta ylipainon syntymiseen, voidaan ennaltaehkäistä mm. 2 tyypin diabeteksen sekä sepelvaltimotaudin puhkeamista. Ennaltaehkäisemällä pitkäaikaissairauksia voidaan vaikuttaa yksilön elämänlaatuun positiivisesti sekä hillitä hyvinvointialueen kasvavia terveydenhuollonmenoja.
Elintapaohjausta on kehitetty ensin Hyvinvoiva eteläkarjalainen hankkeessa 2018- 2020 ja tämän jälkeen omana työnä. Kehittämistyössä on nykyisin mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimistä hyvinvointivalmentajat sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija. Kehittämistyössä hyödynnetään myös asiakas- ja toimijapalautteita.
Kehittämistyössä tärkeätä on, että tunnistetaan toiminnan tarpeet, tavoitteet, keinot ja mittarit. Asioita käydään säännöllisesti läpi ja toimintaa muutetaan tarvittaessa vastaamaan tavoitteita ja tarpeita.
Tavoitteena on että eteläkarjalaiset voivat hyvin ja heidän elintapansa muuttuvat terveellisemmiksi.
Elintapaohjaus on prosessi missä asiakkaalle tehdään yksilöllinen suunnitelma asiakkaan voimavarat ja tarpeet huomioiden yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle tehdään alku- ja loppumittaukset sekä kerätään asiakaspalaute. Mitattavia asioita ovat muun muassa paino, BMI, vyötärönympärys, unenmäärä, liikunnanmäärä, alkoholin käyttö sekä tupakointi.
Asiakaspalautteessa halutaan saada tietoa palveluun pääsystä, sen riittävyydestä, yksilöllisestä huomioimisesta, hyödystä, tyytyväisyydestä sekä saavuttiko asettamansa tavoitteet sekä vaikuttiko se koettuun elämänlaatuun.
Elintapaohjaus pohjautuu asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen ja työtä toteutetaan arvo- ja hyväksyntäpohjaisella lähestymistavalla sekä motivoivalla haastattelulla.
Asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilövastaanottoja joko lähivastaanottoina tai etänä. Lisäksi tarjolla on myös erilaisia ryhmätoimintamalleja kuten painonhallintaryhmä ja verkossa toteutettava Verkkopuntari.
Elintapaohjauksen kohderyhmänä ovat nuoret, aikuiset ja ikääntyneet, joilla on tarve elintapojen muutokseen. Asiakkailta kerätään palaute elintapaohjausprosessin päätyttyä ja palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.