Elintapaohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)

Toimintamalli vahvistaa elintapaohjausta heikommassa asemassa oleville ja integroi sen osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta asiakkaiden hyvinvoinnin ja ammattilaisten työn tueksi.

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueilla on kansallinen velvoite vahvistaa elintapaohjausta osana ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia sote-palveluita. Samalla väestön eriarvoisuus hyvinvoinnissa on kasvussa, ja sosiaalipalveluiden asiakkaita on tavoitettava paremmin myös elintapa-asioissa. Taustalla vaikuttavat THL:n suositukset, valtion ohjaus sekä hyvinvointialueen strategia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Heikommassa asemassa olevien asiakkaiden elintapojen tukeminen on ollut hajanaista ja työntekijöiden osaamisessa vaihtelua. Elintapaohjauksen sisällöt eivät ole juurtuneet osaksi sosiaalipalveluiden arkea. Toimintamalli linkittyy Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan sekä Kestävän kasvun RRP-hankkeen tavoitteisiin vahvistaa ennaltaehkäisyä ja ammattilaisten osaamista.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaiden näkökulmasta tarvitaan helposti lähestyttävää, arkeen sopivaa tukea hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamiseen. Työntekijöille tulee tarjota selkeä rakenne ja konkreettisia työkaluja ohjaukseen. Organisaation tasolla tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä ja keinoja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön ovat osallistuneet sosiaalipalveluiden työntekijät, esihenkilöt, kehittämispalvelut ja koulutuksen tarjoaja (UKK-instituutti). Työntekijöitä on osallistettu tarpeiden kartoitukseen,  ja soveltamistapojen ideointiin. Toimintamallia viedään eteenpäin osana yksiköiden arkea ja ryhmätoimintaa.

Tavoiteltu muutos

Elintapaohjaus vakiintuu osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Työntekijät kokevat varmuutta ohjauksessa eri elintapaohjauksen teemoissa. Asiakkaat hyötyvät suunnitelmallisesta, arkeen linkittyvästä ohjauksesta. Hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat.

Muutoksen mittaaminen

Seurannassa tarkastellaan työntekijöiden osaamista ja kokemuksia koulutuksesta sekä sitä, kuinka elintapaohjauksen rakenteita on otettu käyttöön. Asiakastasolla mitataan koettua hyötyä. Indikaattoreina mm. osallistujamäärät, asiakaspalaute ja elämänlaatu-kysely.

Toteutussuunnitelma

Toimintamalli käynnistettiin henkilöstön koulutuksella (UKK-instituutin verkkokurssi Elintapaohjauksen perusteet), jota seuraa rakenteiden kehittäminen: elintapaohjauksen nivominen osaksi työ- ja ryhmätoimintaa ja prosessikuvauksen laatiminen. Toimintaa arvioidaan ja vakiinnutetaan yksiköiden käytäntöihin vuoden 2025 aikana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat sosiaalipalveluiden asiakkaat, erityisesti kuntouttavassa työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Asiakkaat ovat usein haastavassa elämäntilanteessa, ja heidän tukeminen edellyttää yksilöllistä ja käytännönläheistä otetta. Asiakasymmärrystä on kerätty työntekijöiden kokemusten kautta, ja asiakaspalautetta kerätään osana ryhmätoimintoja.

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli tuo elintapaohjauksen osaksi sosiaalipalveluita tukemaan asiakkaiden hyvinvointia ja arjen hallintaa. Malli perustuu matalan kynnyksen ohjaukseen ja työntekijöiden vahvistettuun osaamiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää:

  • elintapaohjauksen teemojen liittämisen osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä (perehdytyskansio)
  • materiaalien jakamista henkilökunnan Teams-kanavalla

Käyttöönotto ei vaadi lisähenkilöstöä. Tärkeää on sisällyttää elintapaohjaus osaksi perustyötä ja ryhmätoimintaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on hyvin sovellettavissa myös muihin matalan kynnyksen sosiaalipalveluihin, esim. nuorten palveluihin ja asumispalveluihin. Keskeistä on:

  • koulutuksen järjestäminen
  • rakenteiden selkeyttäminen
  • työntekijöiden innostaminen ja tukeminen
  • riittävä viestintä sekä asiakkaille että henkilöstölle.

Vältä liian suuria tavoitteita alussa – aloita pienesti ja rakenna käytännöistä osaksi arkea.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on otettu kiinnostuneesti vastaan ja koettu tarpeelliseksi. Koulutus on antanut työntekijöille välineitä puheeksiottoon ja ohjaamiseen. Työntekijöiltä on tullut palautetta, että mallin ansiosta on helpompi sijaistaa ryhmässä, jossa ei ole aiemmin ollut – voi tarttua esimerkiksi valmiiksi suunniteltuun elintapateemaan kuten uneen ja vetää ryhmän sen pohjalta. Asiakkaille elintapaohjaus on tullut tutummaksi. Mallin rakenteellinen pysyvyys edellyttää edelleen työn kehittämistä.