Kymenlaakson hyvinvointialueella elintapaohjausta antavat kaksi hyvinvointivalmentajaa. He  toteuttavat, koordinoivat ja suunnittelevat elintapaohjausta Kymenlaaksossa.

Toimintaympäristö

Elintapaohjauksen konsepti on kehitetty osana tulevaisuuden sote-keskushanke kehittämistä ja on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. 

Toimintamallin taustalla Organisaation strategia

 

Liitteet
Kuva
Prosessikuvaus
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Konseptin taustalla on Kymenlaakson hyvinvointikertomus  ja Kymenlaakson hyvinvointialueen  startegia. Osaltaan vaikuttamassa on ollut  myös Kymenlaakson terveysliikuntastrategia. 

Konseptin tarkoitus on ratkaista elintapaohjauksen toteutuminen Kymenlaakson asukkaille matalalla kynnyksellä, systemaattisesti ja tasavertaisesti. Konseptia toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja laajan verkoston avulla.

Elintapaohjauksen konsepti on ollut osa hankekehittämistä ja toteutuksessa merkittävä rooli kahdella palveluissa työskentelevällä  Hyvinvointivalmentajalla jotka ovat aloittaneet työnsä toukokuussa 2022. 

Liitteet
Kuva
Kymenlaakson hyvinvointi alue enemmän hyteä, vähemmän sotea
Kymenlaakson hyvinvointi alue enemmän hyteä, vähemmän sotea
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kenelle: Kymenlaaksolaisille. Hyvinvointivalmentajien elintapaohjaus on tarkoitettu 18-65 vuotiaille Kymenlaaksolaisille.

Mihin: Hyvinvointivalmentaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka tarjoaa tukea elintapojen muutoksessa ja elintapaohjaus on tarkoitettu ennaltaehkäisyyn, ei sairauden hoitoon.

  • Ravitsemukseen (esim. painonhallinta, leikkausta edeltävä laihduttaminen, kohonnut kolesteroli, verensokeri)
  •  Liikkumiseen (esim. arkiaktiivisuuden lisääminen, liikkumisen tukeminen, liikuntamuotojen löytyminen)
  •  Unettomuuden lääkkeettömään hoitoon
  • Mielen hyvinvointiin 
  • Tupakoinnin/ nikotiinituotteiden käytön lopettamiseen

Miksi pitää saada muutos aikaiseksi: Elintapaohjaus nostettiin osaksi vastaanottopalveluiden toimintaa ja vaati muutosta toimintamalliin ja uuden tavan toteuttaa sitä. 

Kuntalaisten haasteet on todennettu hyvinvointikertomuksessa ja haluttiin kehittää toimintamalli, jolla pystytään vastaamaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tunnistettuihin kohderyhmiin ja parantaa Kymenlaaksolaisten terveyttä ja hyvinvointia. Pääpaino on ollut riskipotilaiden varhaisessa tunnistamisessa, palvelupolkujen kehittämisessä mahdollisimman matalankynnyksen palveluiksi, lisätä digitaalisia ja helposti saavutettavia kanavia elintapaohjaukseen sekä vähentää raskaiden palveluiden tarpeen kasvu. 

Yhtenä tavoitteena on ollut lisätä palvelutietoisuutta sekä osaamista organisaation ammattilaisille  sekä kuntalaisille ja tuoda terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaksi päivittäistä työtä. Ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen kehittämällä siihen systemaattinen ja moniammatillinen verkosto, jonka asiantuntijuudella saadaan maakunnallisesti laaja yhteistyö ja tavoitetaan työikäisisä kuntalaisia eri tasoilla ja erilaisissa paikoissa. 

Konsepti osallistaa kuntalaisia enemmin huolehtimaan ja vaikuttamaan omaan terveyteen. Omaolon terveystarkastus ja hyvinvointitarkastus on otettu merkittävään rooliin oman hyvinvoinnin ja terveyden todentamiseksi ja kehitetty siihen liittyvät ohjauspolut tukemaan riskipotilaita hakemaan ja saamaan  oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeantasoista hoitoa ja mahdollisuuksia elintapojen muutokselle. 

Palveluihin on otettu digitaalinen verkossa toimiva  vaikuttava elintapaohjauksen verkkoryhmä toiminto verkkopuntari sekä viimevuoden rakenneuudistuksen kehityksen tuotteena kehitetty ELMA elintapaohjauksen palvelutarjotin, jossa kuntalaiset voivat itse löytää ja hakea chat robotin avustuksella elintapoihin liittyvää materiaalia elintapaohjauksen digipolulla. Elma on kasannut yhteen kunnan toimijat, erilaiset digiväylät kuten terveyskylän palvelut, omaolon hyvinvointivalmennukset. Elmasta löytyy myös kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämässä konseptia on ollut Hyte kokonaisuuden hanketyöntekijän tiiviissä yhteistyössä Kymsoten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kehittämispäällikön kanssa sekä moniammatillinen tiimi erilaisia toimijoita kuten digikoordinaattori, viestinnän ammattilaiset, terveydenhuollon ammattilaisia ja kuntayhteistyö, järjestöyhteistyö.

Toteutukseen kasattiin elintapaohjauksen tiimi joka toimii yhdessä moniammatillisesti hyvinvointivalmentajien kanssa

 

Liitteet
Kuva
Elintapaohjauksen tiimi
Elintapaohjauksen moniammatillinen tiimi
Tavoiteltu muutos

Pystytään vaikuttamaan positiivisesti osoitetteuihin alueelisiin haasteisiin parantamalla Kymenlaaksolaisten hyvinvointi ja terveyttä matalankynnyksen helposti saavutettavien polkujen ja ryhmätoimintojen  avulla. 

 

Muutoksen mittaaminen

Power Bi automaattinen raportointi

  • Elintapaohjaukseen hakeutumisen syyt, ohjautumiskanavat
  • Toimenpidekoodit ohjaamiseen 
  • Käyntimäärät ja ohjautuminen ennaltaehkäisevälle polulle

LC potilastietojärjestelmä

  • Mittarit
  • Toimenpidekoodit
  • Ryhmätilastointi

Asiakaskokemus

  • NPS 
  • Elintapaohjauksen vaikuttavuuden mittaaminen Webropol asiakaskokemuskyselyllä
Toteutussuunnitelma

Toimintamalli pitää kuvata selkeästi

Resurssit ja roolit moniammatillisessa tiimissä pitää määritellä

Hyvinvointivalmentajien työnkuvan määrittely ja suunnittelu( reunaehdot, työn sisältö, työaika ja paikka, etätyömahdollisuus, etävastaanotto)

Pitää löytyä rohkeutta aloittaa 

Osaamisen vahvistaminen ja lisääminen on tärkeä osa kehittämistä,  jotta ammattialiset ja hyvinvointivalmentajat hallitsevat käytettävät työkalut ja ohjelmat. Omaolo, verkkopuntari, LC, teams

Kirjaamisen ja dokumentoinnin rooli on suuri ja pitää miettiä tarkasti jo suunnittelu vaiheessa. Kirjaamiseen laadittiin selkeät ohjeet ja käytettävät mittari. 

Elintapaohjaukseen kehitettiin fraasi helpottamaan kirjaamista ja dokumentointia

Toiminnasta tiedottaminen : sisäinen, ulkoinen tiedottaminen 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Konsepti kattaa koko Kymenlaakson aikuisväestön 18-65vuotiaat kuntalaiset.

Asiakassegmentti on määritelty ja suurelta osin elintapaohjaus konseptin tavoite on tavoittaa päiväkävijät, riskiryhmäläiset ja paljon palveluja tarvitsevat sote asiakkaat

Asiakkaiden osallisuutta on lisätty mahdollistamalla helposti saavutettavia itsepalvelupolkuja, digipolku jossa asiakas voi itse tehdä elintapoihin liittyviä riskitestejä ja käydä katsomassa itselle sopivaksi katsomiaan linkkejä ja valmennuksia. 

Osallisuutta lisättiin ottamalla Omaolo vahvasti käyttöön yli 15 vuotiailla Kymsenlaakson alueella. Tämän kautta oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaminen on helppoa ja yksinkertaista. Omaolo mahdollistaa omien terveystietojen lähettämisen ammattilaisille kuntalaisen niin halutessa. 

Myös digitalisuuden lisääminen elintapaohajukseen lisää osallisuutta, kun asiakas voi osallistua verkkopuntari verkkovalmennukseen ja tehdä siellä ammattilaisen tuella itsenäisesti tehtäviä ja vaikuttaa näin mahdollisimman paljon omaan terveyteen ja hyvinvointiin. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Mallia lähdettiin hakemaan tutustumalla muualla olemassa oleviin malleihin ja Eksotesta napattiin pohjaa toiminnan suunnitteluun ja käynnistettiin yhteistyö Eksoten hyvinvointivalmentajien kanssa.

Ideointi

Elintapaohjaukseen kasatiiin moniammatillinentiimi ja pidettiin työpaja, jossa käytiin läpi taustat, näyttönperustuvuus, kehittämisen alkuvaiheet, mahdollisuuksia ja tehtiin elintapaohjauksen riskiarvio asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta. 

 

Idean valinta

Päädyttiin malliin, jossa nimetään kaksi hyvinvointivalemntajaa joiden työkuva on aloittaa vastaanottotoiminta elintapaohjaukseen, koordinoida ja suunnitella ryhmätoimintoja, toimia asiantuntijana muille yhteityökumppareille (kunnat) .

Valittiin digitaalisista vaihtoehdoista  verkkopuntari verkkovalmennukseksi, joka toteutetaan hybridimallina 

Päätettiin, että malli on maakunnallinen ja kattaa koko organisaation alueen , pyritään pois kuntarajoista

Idean konkretisointi ja visualisointi

Konseptin perusidea on, että Hyvinvointivalmentajat toteuttavat vastaanottoa, seurantakäyntejä, koordinoivat maakunnallista toimintaa ja antavat asiantuntemusta Kymenlaakson  kuntiin ja järjestöille sekä suunnittelevat ryhmätoimintoja ja valmennuksia. 

 

Ratkaisun testaaminen

Konseptin suunnittelu alkoi tammikuussa 2022. 

Hyvinvointivalmentajat aloittivat työnsä toukokuussa 

Verkkopuntari ryhmä 1 alkoi 13.6 

IMS prosessikuvaus elokuussa 2022 

Konsepti arvioidaan loppuvuodesta 

 

Liitteet
Kuva
Verkkopuntari lehti-ilmoitus
Verkkopuntari lehti-ilmoitus
Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena on tavoittaa riskissä olevia kuntalaisia ja tarjota palvelua matallala kynnyksellä. saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen maakunnallisesti.

Tavoitteena on lisätä Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. esimerkiksi ryhmätoiminnoissa huomoidaan asiakaslähtöisyys ja tarveperusteisuus niin väestöllisesti kuin yksilöllisestikin. 

Kokeilussa opittua

Hyvä tiedottaminen on todella merkittävää onnistumisessa.

Ratkaisun perusidea

Elintapaohjauksen järjestäminen kuntalaisille ja Kymenlaaksolaisten asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen moniammatillisesti ja yhdenvertaisesti kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointivalmentajat jakavat tietoa ja tiedottavat muita ammattilaisia

Hanketyönä tiedotteiden, esitteiden ja someviestinnän kehittäminen

Mediatiedotteet paikallismediassa : takaavat ja turvaavat kysynnän

Intratiedotteet :takaavat näkyvyyden ammattilaisille Organisaation sisällä 

Hankeradio

Organisaation käyttämät somekanavat

Olemme myös ottaneet kokemusasiantuntija haastatteluja: "verkkopuntarilaisen tarina "

 

Vaikuttavuuden osoittaminen vahvistaa juurruttamista ja siihen panostetaan paljon. Tavoite saada painopiste raskaista palveluista perusterveydenhuoltoon ja sitä kautta reagointi muuttuu ennaltaehkäisevään suuntaan. 

Hyvinvointivalmentajien ja muiden ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja lisääminen

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Konsepti on valmis. Toimintamalli on otettu käyttöön Kymenlaakson hyvinvointialueella. 

Arviointiin ja vaikuttavuuteen on löytynyt mittareita ja niiden jatkotyöstäminen alkanut.

Yhteistyö tiivistynyt kunnan liikuntatoimen ja järjestöjen kanssa

Mobiilisovelluksen käyttöönottoa myös mietitty tämän kokonaisuuden osaksi. Lisäämään digitalisuutta, saavutettavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja tukea elintapamuutokseen riippumatta ajasta ja paikasta. 

Liitteet
Kuva
Elintapaohjaus
Elintapaohjauksen kokonaisuus kuvana