Elintapaohjaus Kymenlaakson hyvinvointialueella
Kymenlaakson hyvinvointialueella elintapaohjausta antavat kaksi hyvinvointivalmentajaa. He toteuttavat, koordinoivat ja suunnittelevat elintapaohjausta Kymenlaaksossa.
Elintapaohjauksen konsepti on kehitetty osana tulevaisuuden sote-keskushanke kehittämistä ja on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.
Toimintamallin taustalla Organisaation strategia
Konseptin taustalla on Kymenlaakson hyvinvointikertomus ja Kymenlaakson hyvinvointialueen startegia. Osaltaan vaikuttamassa on ollut myös Kymenlaakson terveysliikuntastrategia.
Konseptin tarkoitus on ratkaista elintapaohjauksen toteutuminen Kymenlaakson asukkaille matalalla kynnyksellä, systemaattisesti ja tasavertaisesti. Konseptia toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä ja laajan verkoston avulla.
Elintapaohjauksen konsepti on ollut osa hankekehittämistä ja toteutuksessa merkittävä rooli kahdella palveluissa työskentelevällä Hyvinvointivalmentajalla jotka ovat aloittaneet työnsä toukokuussa 2022.
Kehittämässä konseptia on ollut Hyte kokonaisuuden hanketyöntekijän tiiviissä yhteistyössä Kymsoten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen kehittämispäällikön kanssa sekä moniammatillinen tiimi erilaisia toimijoita kuten digikoordinaattori, viestinnän ammattilaiset, terveydenhuollon ammattilaisia ja kuntayhteistyö, järjestöyhteistyö.
Toteutukseen kasattiin elintapaohjauksen tiimi joka toimii yhdessä moniammatillisesti hyvinvointivalmentajien kanssa
Pystytään vaikuttamaan positiivisesti osoitetteuihin alueelisiin haasteisiin parantamalla Kymenlaaksolaisten hyvinvointi ja terveyttä matalankynnyksen helposti saavutettavien polkujen ja ryhmätoimintojen avulla.
Power Bi automaattinen raportointi
- Elintapaohjaukseen hakeutumisen syyt, ohjautumiskanavat
- Toimenpidekoodit ohjaamiseen
- Käyntimäärät ja ohjautuminen ennaltaehkäisevälle polulle
LC potilastietojärjestelmä
- Mittarit
- Toimenpidekoodit
- Ryhmätilastointi
Asiakaskokemus
- NPS
- Elintapaohjauksen vaikuttavuuden mittaaminen Webropol asiakaskokemuskyselyllä
Toimintamalli pitää kuvata selkeästi
Resurssit ja roolit moniammatillisessa tiimissä pitää määritellä
Hyvinvointivalmentajien työnkuvan määrittely ja suunnittelu( reunaehdot, työn sisältö, työaika ja paikka, etätyömahdollisuus, etävastaanotto)
Pitää löytyä rohkeutta aloittaa
Osaamisen vahvistaminen ja lisääminen on tärkeä osa kehittämistä, jotta ammattialiset ja hyvinvointivalmentajat hallitsevat käytettävät työkalut ja ohjelmat. Omaolo, verkkopuntari, LC, teams
Kirjaamisen ja dokumentoinnin rooli on suuri ja pitää miettiä tarkasti jo suunnittelu vaiheessa. Kirjaamiseen laadittiin selkeät ohjeet ja käytettävät mittari.
Elintapaohjaukseen kehitettiin fraasi helpottamaan kirjaamista ja dokumentointia
Toiminnasta tiedottaminen : sisäinen, ulkoinen tiedottaminen
Konsepti kattaa koko Kymenlaakson aikuisväestön 18-65vuotiaat kuntalaiset.
Asiakassegmentti on määritelty ja suurelta osin elintapaohjaus konseptin tavoite on tavoittaa päiväkävijät, riskiryhmäläiset ja paljon palveluja tarvitsevat sote asiakkaat
Asiakkaiden osallisuutta on lisätty mahdollistamalla helposti saavutettavia itsepalvelupolkuja, digipolku jossa asiakas voi itse tehdä elintapoihin liittyviä riskitestejä ja käydä katsomassa itselle sopivaksi katsomiaan linkkejä ja valmennuksia.
Osallisuutta lisättiin ottamalla Omaolo vahvasti käyttöön yli 15 vuotiailla Kymsenlaakson alueella. Tämän kautta oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaminen on helppoa ja yksinkertaista. Omaolo mahdollistaa omien terveystietojen lähettämisen ammattilaisille kuntalaisen niin halutessa.
Myös digitalisuuden lisääminen elintapaohajukseen lisää osallisuutta, kun asiakas voi osallistua verkkopuntari verkkovalmennukseen ja tehdä siellä ammattilaisen tuella itsenäisesti tehtäviä ja vaikuttaa näin mahdollisimman paljon omaan terveyteen ja hyvinvointiin.
Mallia lähdettiin hakemaan tutustumalla muualla olemassa oleviin malleihin ja Eksotesta napattiin pohjaa toiminnan suunnitteluun ja käynnistettiin yhteistyö Eksoten hyvinvointivalmentajien kanssa.
Elintapaohjaukseen kasatiiin moniammatillinentiimi ja pidettiin työpaja, jossa käytiin läpi taustat, näyttönperustuvuus, kehittämisen alkuvaiheet, mahdollisuuksia ja tehtiin elintapaohjauksen riskiarvio asiakkaiden, ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta.
Päädyttiin malliin, jossa nimetään kaksi hyvinvointivalemntajaa joiden työkuva on aloittaa vastaanottotoiminta elintapaohjaukseen, koordinoida ja suunnitella ryhmätoimintoja, toimia asiantuntijana muille yhteityökumppareille (kunnat) .
Valittiin digitaalisista vaihtoehdoista verkkopuntari verkkovalmennukseksi, joka toteutetaan hybridimallina
Päätettiin, että malli on maakunnallinen ja kattaa koko organisaation alueen , pyritään pois kuntarajoista
Konseptin perusidea on, että Hyvinvointivalmentajat toteuttavat vastaanottoa, seurantakäyntejä, koordinoivat maakunnallista toimintaa ja antavat asiantuntemusta Kymenlaakson kuntiin ja järjestöille sekä suunnittelevat ryhmätoimintoja ja valmennuksia.
Konseptin suunnittelu alkoi tammikuussa 2022.
Hyvinvointivalmentajat aloittivat työnsä toukokuussa
Verkkopuntari ryhmä 1 alkoi 13.6
IMS prosessikuvaus elokuussa 2022
Konsepti arvioidaan loppuvuodesta
Tavoitteena on tavoittaa riskissä olevia kuntalaisia ja tarjota palvelua matallala kynnyksellä. saatavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen maakunnallisesti.
Tavoitteena on lisätä Asiakastyytyväisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. esimerkiksi ryhmätoiminnoissa huomoidaan asiakaslähtöisyys ja tarveperusteisuus niin väestöllisesti kuin yksilöllisestikin.
Hyvä tiedottaminen on todella merkittävää onnistumisessa.