Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työikäisille esidiabeetikoille kohdennettu HVA ja kuntien yhdyspinnalla toteutettava toimintamalli.  Tavoitteena muuttaa toimintakulttuuria ennaltaehkäisevään suuntaan sekä vähentää pitkällä aikavälillä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. 

Toimintaympäristö

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.  

Väestön elintavat ja terveys ovat osin heikentyneet. Riittämättömän liikkumisen nähdään haastavan työkykyisen työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessa. Ylipainoisuus, yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.  Ympäristö on muuttunut vuosikymmenten aikana fyysisesti passiivista elämäntyyliä suosivaksi ja energiapitoista, epäterveellistä ruokaa on helposti saatavilla. 

Terveyttä tukevilla elintavoilla voidaan vähentää sairastuvuutta pitkäaikaissairauksiin jopa 60 %. Terveiden elintapojen tukeminen tapahtuu monilla yhteiskunnan sektoreilla sekä väestö, ryhmä ja yksilötasolla. Alueilla tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä ja hyte-työn koordinointia hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla. 

Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta ovat ryhmä- ja yksilötason keinoja elintapojen muuttamiseen terveyttä tukevaan suuntaan, kun jokin terveysriski on tunnistettu. Petteri Orpon hallitusohjelma  ja STM ja OKM ohjeistukset ohjaavat hyvinvointialueita ja kuntia elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämiseen yhdyspinnalla. 

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu vuodesta 2026 alkaen osin hyte-kertoimien perusteella. Hyte-kertoimissa yhtenä indikaattorina on elintapaohjauksen kohdentaminen työikäisiin pre-diabeetikoihin ja raskausajan diabeetikoihin. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin(490 000 asukasta)  ja 27 kunnan muodostama kaksikielinen hyvinvointialue. Työikäisistä joka viides on lihava, reilu kolmannes kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi ja yli 60 % liikkuu riittämättömästi terveytensä kannalta (Varsinais-Suomen hyvinvointisuunnitelma 2023-2025). 

Varsinais-Suomen hyte-työn yhdyspintakuvaus elintapojen osalta
Kuntiin ja hyvinvointialueille sekä yhdyspinnalle sijoittuvat hyte-tehtävät ja vastuut elintapojen osalta
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pitkäaikaissairauksista 60 % johtuu terveyttä heikentävistä elintavoista. Sairastuvuutta voidaan vähentää vaikuttamalla elintapoihin. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus (noin 35 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa Varhan alueella), sen kohonnut riski on noin joka kolmannella  aikuisikäisistä, se on kallis hoitokustannuksiltaan (5 000-20 000 €/vuosi/potilas) ja se kuormittaa sote-palvelutuotantoa sekä aiheuttaa yksilöille hyvinvoinnin alenemista.

Hallitusohjelma linjaa ja ministeriöt ohjeistavat elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämistä. Petteri Orpon hallitusohjelman Suomi liikkeelle –ohjelmassa (2023) :  ”Liikunnan ja terveyden edistäminen huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Vahvistetaan elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen samalla terveysteknologian mahdollisuuksia. Arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumista kunnissa ja hyvinvointialueilla.”  STM on ohjeistanut elintapaohjauksen järjestämisen hyvinvointialueille ja OKM liikuntaneuvonnan järjestämisen osana elintapaohjauksen kokonaisuutta kunnille. 

RRP-hankkeen monialainen hyte-palvelukonseptin yhtenä osa-alueena on monialaiset hyte-palvelut ja toiminta ja integroidut toimintamallit yhdyspinnoilla.  Varhan palvelustrategiassa olevista palvelulupauksista yksi on "Hyvinvointisi on meille tärkeää. Tuemme sinua huolehtiessasi omasta hyvinvoinnistasi." Varhan hyvinvointisuunnitelmassa 2023-2025  elintapaohjaus-liikuntaneuvonta on nostettu yhdeksi kehitettäväksi toimenpiteeksi. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä prosessinomaisen elintapaohjauksen toimintatapaa ja palveluohjaus hyvinvointialueelta kunnan ja kolmannen sektorin palveluihin toimii puutteellisesti (asiakasohjaajille suunnattu kysely, elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan teemahaastattelut ja järjestöjen elintapaohjauksen kysely  2023). Hyvinvointialueella toteutettu elintapaohjaus ja kuntien toteuttama liikuntaneuvonta eivät juurikaan linkity keskenään ja palveluketju toimii heikosti. Liikuntaneuvontaa järjestetään alle 50 %:ssa alueen kunnista. Pre-diabeetikoille ja raskausajan diabeetikoille ei ole kohdennettu  selkeitä interventioita tai ne toteutuvat alueella kirjavasti.

 

 

Liikuntaneuvonnan tilannekuvat 2023 teemahaastattelujen perusteella
Syksyllä 2023 toteutetun alueen kuntien liikuntaneuvonnan tilaa koskevan teemahaastattelun tulokset infograafissa.
Elintapaohjaksen tilannekuva 2023 teemahaastattelujen pohjalta
Syksyllä 2023 toteutetun kaikkien Varhan alueen sote-alueiden teemahaastattelu koskien elintapaohjausta.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

  1. Asiakastarpeet: 

    Ammattilaisten tarjoama tuki elintapojen muuttamiseen  tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi, kun on todettu pre-diabetes tai raskausajan diabetes asiakkaan motivaation ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella. Tuki elintapojen muuttamiseen asiakkaan lähtökohdista käsin, asiakkaan voimaantuminen huolehtimaan omasta terveydestä ja pystyvyyden tunteen lisääntyminen. Palvelun asiakaslähtöisyys, matala kynnys, helppo saavutettavuus, oikea-aikaisuus. 

  2. Ammattilaisten tarpeet: 

    Uudenlainen moniammatillinen työtapa  pre-diabeetikoiden ja raskausajan diabeetikoiden diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi. Selkeä ja kaikkien tiedossa oleva vaikuttava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, jossa on sovittu vastuut ja mm. yhtenäiset kirjaamisen, tilastoinnin ja arvioinnin periaatteet.  Osaamisen vahvistaminen asiakkaan voimavaralähtöisessä kohtaamisessa.  Yhdyspintatyö hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaisten kesken (ammattilaisten verkosto, moniammatillinen yhteistyö, vertaistuki, yhteiset koulutukset, sujuva palveluohjaus).   

  3. Organisaation tarpeet:

    Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin palveluihin olemassa olevia resursseja hyödyntäen ja niitä kohdentaen vaikuttaviin toimenpiteisiin. Terveempien elintapojen kautta tyypin 2  diabeteksen ilmaantuvuuden ja sitä kautta sote-palvelutarpeen aleneminen. 

  4. Yhteiskunnan tarpeet:

    Väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja kestävä talous. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä tehdään hyvinvointialueen ja kuntien asiantuntijoiden sekä laajan verkoston (Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun Rajattomasti liikuntaa -kuntakumppanuus, järjestöt, järjestöjen neuvottelukunta, Liikkuva aikuinen -ohjelma, kokemusasiantuntijat). Hyvinvointialueella kehittämisestä vastaa elintapaohjaus- ja kulttuurihyvinvoinnin tiimi sekä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto. Kuntien kanssa yhteistä kehittämistä tehdään Rajattomasti liikuntaa - kuntakumppanuusverkoston kanssa sekä tämän puitteissa käynnistetyssä alueellisessa elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan kehittäjäverkostossa. Pilotointia valmistellaan yhdessä elintapaohjaajien ja liikuntaneuvojien kanssa ja heistä muodostetaan aluetasoisesti vastinparit. Toimijajoukko innostetaan mukaan tekemällä kehittämistyötä yhdessä, vastavuoroisesti ja avoimella tiedonvaihdolla. 

Kehittämistä on esitelty laajasti hyvinvointialueen ja kuntien virkamies ja poliittiselle johdolle,  hyte-koordinaattoriverkostolle sekä kuntien liikuntatoimien johdolle toimintamallin kehittämisen eri vaiheissa. 

Elintapaohjaus-liikuntaneuvonta yhteisellä työpöydällä
Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan kehittäminen hyvinvointialueen ja kuntien yhteisellä työpöydällä.
Tavoiteltu muutos
  1. Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen.
  2.   Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote)  ja toimintamallin juurtuminen 
  3. Pitkällä aikavälillä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus kohdejoukossa  ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee 
Muutoksen mittaaminen

Muutos 1. Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen.                                                                               Mittarit: muutokset ravitsemuksessa ja liikkumisessa sekä pystyvyyden tunteessa muutosten tekemiseen ja niiden ylläpysymiseen. Muutokset veriarvoissa, painossa ja koetussa terveydessä.

Muutos 2. Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote)  ja toimintamallin juurtuminen                                                         Mittarit: YAMK opinnäytetyö ammattilaisten ohjaustavan muutoksesta, ammattilaisten ja asiakkaiden palaute prosessista, määrälliset mittarit asiakasvolyymeista, jatkuva kehittäminen.

Muutos 3. Pitkällä aikavälillä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuminen kohdejoukossa  ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee Mittarit: Laatupainotetut elinvuodet (QALY), tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus kohdejoukossa pitkäaikaisessa seurannassa, korjaavien sote-palveluiden käyttö (akateeminen tutkimus valitulta pilottialueelta),  hyte-kertoimen indikaattori-seuranta.

Arvioinnin tasot ja tulosten ilmaantuvuus
Arvioinnin tasot ja tulosten ilmaantuvuus
Toteutussuunnitelma

Muutos 1. Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen.                                                                           Keino: Pre-diabeetikoiden  tunnistaminen ja elintapojen säännönmukainen puheeksiottaminen sote-keskuksen ammattilaisten taholta sekä asiakkaan ohjaaminen vaikuttavaan prosessinomaiseen elintapaohjaukseen asiakkaan motivaation ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella. Asiakkaan motivaation tunnistamiseksi puheeksiotossa hyödynnetään motivaatiomittaria.  Elintapaohjaajat tunnistavat liikkumisen liikkumisen lisäämisestä hyötyvän asiakkaan omaolon hyvinvointitarkastuksen perusteella ja puheeksioton työvälineenä on liikkumisen edistämisen mini-interventio. Liikuntaneuvontaan lähettäminen sekä palaute siitä toteutuu yhteisesti sovitulla tavalla liikuntaneuvojan ja elintapaohjaajan välillä.  Liikuntaneuvonnan lisäksi elintapaohjaajat voivat ohjata asiakkaan muihin eri palvelun tuottajien tuottamiin tukipalveluihin. Tässä hyödynnetään palvelutarjotinta, kun se on käytössä. 

Muutos 2.  Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote)  ja toimintamallin juurtuminen.                                                         Keino: Toimintamallin pilotointi  ja sen kehittäminen pilotin tulosten perusteella sekä jatkuva kehittäminen sen jälkeen. Pilotti toteutetaan olemassa olevin resurssein. Toimintamalli laajenee kolmessa aallossa kattamaan koko Varhan alueen vuoden 2026 alkuun mennessä. Elintapaohjaajien ja liikuntaneuvojien yhteinen verkosto ja koulutukset. 

Muutos 3. Pitkällä aikavälillä sairastuvuus diabetekseen ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee.                                                                                                                                                                                                              Keino: Varhan asiakkuusissa oleville pre-diabeetikoille ja raskausajan diabeetikoille tarjotaan säännönmukaisesti tukea elintapojen muuttamiseen diabeteksen ehkäisemiseksi (yhtenäinen alueellinen toimintamalli). Elintapojen muuttamiseen tähtäävistä palveluista kuvataan alueellinen kokonaisarkkitehtuuri. 

 

 

 

Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamallin laajentaminen alueellisesti.
Kehittäminen etenee kolmessa aallossa kattaen lopulta koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja sen kunnat.
Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan pilotin toimintamallin Varhassa
Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamallin pilotti Varhassa
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Kohderyhmää on haastateltu sekä hyvinvointialueella että kunnissa. Haastattelussa selvitettiin kehittämisen lähtökohdat ja haastateltavien näkemykset kehittämisen tarpeista. Toimintamalli luodaan yhdessä ammattilaisten kanssa sekä  asiakkaita osallistaen.  

Asiakas kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja raskausajan diabeetikot, joilla on motivaatiota elintapojen muuttamiseen. Kohdejoukko on tyypin 2 diabetesriskin osalta suuri, noin joka kolmannella aikuisella on kohonnut riski diabetekseen. 

Kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisten kokemustietoa asiakaskohderyhmästä. Toimintamalli perustuu asiakaslähtöiseen ja voimavarakeskeiseen ohjaamiseen. Sekä asiakkaiden että ammattilaisten kokemuksia kerätään pilotissa ja tulokset hyödynnetään jatkokehittämisessä.    

Kehittäjäverkoston näkemys asiakkaan roolista
Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan alueellisen kehittäjäverkoston näkemys asiakkaan roolista.
Ratkaisun perusidea

Luodaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteiskehittämiselle vankat rakenteet sekä positiivinen kehittämisen ilmapiiri, jotta elintapaohjaus-liikuntaneuvonnantoimintamalli saadaan synnytettyä yhdessä. Kehittämisen pohjaksi laaditaan tarkka tilanneanalyysi. Toimintamalli rakennetaan aluetasoiseksi. 

Kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja raskausajan diabeetikot. Tavoitteena on, että kohderyhmän asiakkaat tunnistetaan terveydenhuollon kontakteissa aiempaa paremmin ja elintavat otetaan heidän kanssaan säännönmukaisesti puheeksi. Asiakkaat ohjataan sopivalle hoitopolulle heidän motivaationsa ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella. Motivaatiotason määrittelemiseksi hyödynnetään motivaation mittaria. 

Elintapaohjaukseen muodostetaan Varha tasoinen prosessinomainen toimintatapa yhdessä käytännön työtä tekevien elintapaohjaajien kanssa. Kuntien liikuntaneuvonta sisältyy toimintamalliin kiinteästi ja on osa elintapaohjauksen kokonaisuutta. Kokonaisuuteen linkitetään kuntien sekä kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisia valmennuksia ja omahoitopolkuja hyödynnetään osana kokonaisuutta. Elintapaohjajat tunnistavat liikkumisen lisäämisestä hyötyvän asiakkaan omaolon hyvinvointitarkastuksen perusteella. Liikkumisen puheeksitossa hyödynnetään liikkumisen edistämisen mini-interventota. Liikuntaneuvontaan lähettäminen ja siitä saatava palaute tapahtuu yhteisesti sovitulla tavalla. Kehittämisessä edistetään myös liikuntaneuvojien rajattuja oikeuksia potilastietojärjestelmän käyttöön. 

Toimintamallia arvioidaan kolmella tasolla: yksilötaso, organisaation taso (ammattilaiset) sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 

Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan pilotin toimintamalli Varhassa
Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan pilotin toimintamalli Varhassa
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehtävät, joiden avulla toimintamallia juurrutetaan ja käytäntöön viemisen vaatimat resurssit:

  • Juurtumista on varmistettu siten, että käytetään olemassa olevia  resursseja ja kohdennetaan niitä vaikuttavaan työhön. 
  • Kehittämistyö tehdään yhdessä käytännön toimijoiden kanssa. 
  • RRP-hanketuki mahdollistaa tuen kehittämistyölle, mutta itse toimintamallin pilotointi ja toteutus tehdään rakenteessa.
  • Pilotoinnin jälkeen vastuutahona kehitettävästä toimintatavasta on rakenteissa oleva hyte-yksikkö ja sen asiantuntijat yhdessä Rajattomasti liikuntaa  kuntakumppanuuden kanssa.
  • Kehittämistyölle on haettu ja saatu laaja tuki hyvinvointialueen ja kuntien virkamies- ja poliittisessa johdossa.
  • Johdon tuki toimintatapojen muuttamiseen ja painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan.

Toimintamallin laajentaminen:

  • Pilotointi tapahtuu neljässä kunnassa. Tämän jälkeen toimintamalli laajenee kahdessa aallossa koskemaan koko Varsinais-Suomea vuoden 2026 alkuun mennessä.
Toimintamallin laajeneminen alueellisesti kolmessa aallossa.
Toimintamallin laajeneminen alueellisesti kolmessa aallossa vuoden 2026 alkuun mennessä.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita? (TerveSos-kilpailu)

Olemme rakentaneet kehittämiselle tukevan perustuksen ja yhteisen tahtotilan hyvinvointialueen ja kuntien kanssa. Toimintamalli on saanut laajan hyväksynnän hyvinvointialueella ja kunnissa. Olemme kuvanneet tarkasti vastuut ja kierrättäneet toimintamallin hyväksyttävänä laajasti hyvinvointialueen  ja kuntien eri toimijoilla. Toimintamallilla on niin poliittisen johdon kuin virkamiesjohdonkin laaja tuki. Yhteisiin tavoitteisiin on laaja koko Varhan tasoinen tahtotila, kehittäjät ovat innokkaita ja työtä tehdään aidosti yhdessä.  Varsinais-Suomessa on sirpaleinen 27 erikokoisen kunnan rakenne ja koko kuntakenttä on saatu innostuneesti mukaan kehittämistyöhön. 

Toimintamallia kehitetään moniammatillisesti käytännön työtä tekevien ammattilaisten kanssa sekä kokemus- että tutkimustietoa hyödyntäen. Toimintamalli on viety lähelle käytäntöä, kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä arjen toimijoiden kanssa. Kehittämisessä hyödynnetään jatkuvan kehittämisen periaatetta. Nyt kehitettävää perustoimintamallia on tarkoitus jatkossa muuttaa osin etänä tai digitaalisesti toteutuvaksi. Lisäksi kuvataan elintapamuutokseen tähtäävien palveluiden kokonaisarkkitehtuuri. 

Toimintamallin kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueelle ja kuntiin tehtyihin tilanneanalyyseihin. Teimme yksityiskohtaiset ja laajat tilannekuvaukset toimintamallin käynnistämisen pohjaksi, meillä on tarkka tieto elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan tilasta sekä kehittämistarpeista Varsinais-Suomessa. 

Kehittämisellä tähdätään nykyisten resurssien suuntaamiseen kustannustehokkaalla tavalla. Palvelupolkujen sujuvoittaminen ja asiakkaiden ohjautuminen oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin on kustannustehokasta ja vaikuttavaa. Kehitämme vaikuttavan yhtenäisen toimintamallin koko Varhan alueella. Toimintamalli on osa hyte-työtä ja kytketty kiinteästi osaksi palvelutuotantoa. Se toteutetaan olemassa olevin resurssein.

Toimintamallia arvioidaan kolmella tasolla.  Arviointi on luotu kolmeportaiseksi se huomioi niin asiakkaat, työntekijät kuin organisaationkin tarpeet. 

Toimintamalli on osa terveiden elintapojen edistämisen kokonaisuutta. Tavoitteena on kuvata kokonaisarkkitehtuuri elintapamuutoksiin tähtäävistä palveluista hyvinvointialueella, kunnissa ja järjestöissä.

Toimintamalli on monistettavissa. Toimintamallista hyötyvät kaikki hyvinvointialueet kokoon katsomatta, malli voidaan ottaa käyttöön millä tahansa hyvinvointialueella. 

Miten toiminnassanne näkyy tämän vuoden teema ja palkintokriteerit?

  • Toimintamallissa tai ratkaisussa on mukana toimijoita eri organisaatioista tai palvelualueilta: Varha, 26 kuntaa, järjestöt (Järjestöjen neuvottelukunta)
  • Toimijoiden vastuista on sovittu ja toimintamallissa on rakenne: Kyllä, Rajattomasti liikuntaa- kuntakumppanuus vastaa elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan alueellisesta kehittäjäverkostosta yhdessä Varhan hyte-yksikön kanssa, vastuu kehittämisestä on Varhan hyte-yksikössä, yhteistyö kuntien kanssa koordinoidaan mm- kunnan hyte-koordinaattoreiden ja Rajattomasti liikuntaa-kuntakumppanuuden ohjausryhmän kanssa. Varhassa on oma elintapaohjauksen ohjausryhmä, jossa on johtotason edustajia.
  • Tiedon kulkua ja hyödyntämistä on vähintään pohdittu ja kuvattu mahdollisia haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia: Tiedotus hyvinvointialueen sisällä kulkee hyte-asiantuntijan sekä elintapaohjauksen kehittämisverkoston kautta. Tiedotus kuntiin kulkee hyte-koordinaattoreiden, Rajattomasti liikuntaa ohjausryhmän sekä alueen liikuntaneuvojien ja liikuntaneuvonnan kehittäjien kautta.  Tiedonvaihto käytännön tasolla kulkee elintapaohjaaja - liikuntaneuvoja kehittäjäverkoston kautta. Asiakkaalle palvelun saumattomuus varmistetaan elintapaohjaaja - liikuntaneuvoja vastinparin tiedonvaihdolla yhteisen potilastietojärjestelmän kautta. Tiedotus kaikille kuntalaisille säännöllisten mediatiedotteiden kautta. 

Toimivuus ja vaikutukset

  • Vastaa olemassa oleviin tarpeisiin ja haasteisiin tai tulossa oleviin ilmiöihin. Kehittämistyön pohjaksi tehtiin laajat tilannekuvat elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan osalta niin hyvinvointialueella, kunnissa kuin järjestöissäkin. Tilannekuvissa kartoitettiin myös toimijoiden näkemyksiä kehittämisen tarpeista. Kestävän talouden näkökulmasta olemassa olevia resursseja suunnataan uudelleen ja tämän avulla pyritään saavuttamaan kustannussäästöjä tulevaisuudessa sairastuvuuden laskemisen ja korjaavan sote-palvelutarpeen vähenemisen kautta.
  • Vastaa palveluiden yhteensovittamiseen. Elintapaohjaus-liikuntaneuvonta linkitetään yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi ja järjestöjen toiminta otetaan mukaan kokonaisuuteen (palvelupolut). Tarkoitus on kuvata elintapojen muuttamiseen tähtäävien palveluiden kokonaisarkkitehtuuri alueella. Tämän kaiken avulla palveluohjaus saadaan sujuvammaksi.
  • Toimintamalliin tai ratkaisuun on kytketty arviointia. Toimintamallin arvio toteutetaan kolmella tasolla: yksilö, organisaatio ja vaikuttavuus. Olemme tehneet arvion tulosten ilmaantuvuuden aikataulusta. 
  • On osoitettavissa tai odotettavissa tuloksia ja vaikutuksia. Toiminnan suunnittelussa on hyödynnetty valtakunnallisesti muita toimintamalleja. Toimintamallin vertautuu muualla toteutettuihin malleihin (esim. Vantaan hyvinvointimentorointi) ja tämän perusteella on odotettavissa tuloksia ja vaikutuksia. 
  • Nähtävissä yhteisövaikutuksia, jossa yhteisiin tavoitteisiin pyritään toimialoista riippumatta. Tavoitteisiin pyritään yhdessä hyvinvointialueen ja kuntien toimesta. Kolmassektori tullaan kytkemään toimintamalliin. 

Hyödynnettävyys ja yleistettävyys

  • Uusi toimintamalli tai ratkaisu on juurtunut tai juurtumassa toimintaan ja sitä voidaan hyödyntää muuallakin. Toimintamallin pilotointi on käynnistynyt. Juurtumista on varmistettu jo suunnitteluvaiheessa hyödyntämällä olemassa olevia resursseja sekä toteuttamalla kehittämistyö yhdessä käytännön toimijoiden kanssa. Vastuutahona pilotista kehitettävästä toimintatavasta on jatkossakin rakenteissa oleva hyte-yksikkö ja sen asiantuntijat yhdessä Rajattomasti liikuntaa  kuntakumppanuuden kanssa.
Arvioinnin kohteet ja arvio tulosten ilmaantuvuudesta
Arvioinnin kohteet ja arvio tulosten ilmaantuvuudesta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisen toimintaympäristö on muuttunut keväästä 2023  merkittävästi siten, että kehittämistä tehdään nyt yhdessä hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla. Kuntien kanssa tehdään alueellisen tason kehittämistä kunnan palveluiden laadun ja prosessien kehittämiseksi sekä palveluiden alueellisen kattavuuden lisäämiseksi. Kunnilla on virinnyt ajatuksia resurssien hankkimisesta yhdessä naapurikuntien kanssa. Kehittämistä tehdään yhdyspinnalla hyte-koordinaattoriverkostossa sekä uudessa elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan alueellisessa kehittäjäverkostossa. Tämä muutos on merkittävä sote-uudistuksen jälkeisessä uudelleen organisoitumisessa sekä huomioiden Varsinais-Suomen pirstaleinen 27 kunnan rakenne. 

Toimintamallin pilotointi on alkanut syksyllä 2024. Tulokset aportoidaan myöhemmin.