Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I2)
Työikäisille pre-diabeetikoille kohdennettu yhdyspinnalla toteutettava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli. Tavoitteena muuttaa toimintakulttuuria ennaltaehkäisevään suuntaan sekä vähentää pitkällä aikavälillä diabeteksen esiintyvyyttä.
Oivalla ja ymmärrä
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.
Väestön elintavat ja terveys ovat osin heikentyneet. Riittämättömän liikkumisen nähdään haastavan työkykyisen työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessa. Ylipainoisuus, yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Ympäristö on muuttunut vuosikymmenten aikana fyysisesti passiivista elämäntyyliä suosivaksi ja energiapitoista, epäterveellistä ruokaa on helposti saatavilla.
Terveyttä tukevilla elintavoilla voidaan vähentää sairastuvuutta pitkäaikaissairauksiin jopa 60 %. Terveiden elintapojen tukeminen tapahtuu monilla yhteiskunnan sektoreilla sekä väestö, ryhmä ja yksilötasolla. Alueilla tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä ja hyte-työn koordinointia hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla.
Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta ovat ryhmä- ja yksilötason keinoja elintapojen muuttamiseen terveyttä tukevaan suuntaan, kun jokin terveysriski on tunnistettu. Petteri Orpon hallitusohjelma ja STM ja OKM ohjeistukset ohjaavat hyvinvointialueita ja kuntia elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämiseen yhdyspinnalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu vuodesta 2026 alkaen osaltaan hyte-kertoimien perusteella. Hyte-kertoimissa yhtenä indikaattorina on elintapaohjauksen kohdentaminen pre-diabeetikoihin ja raskausajan diabeetikoihin. Elintapaohjauksen järjestäminen vaikuttaa tulevaisuudessa osaltaan hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin(490 000 asukasta) ja 27 kunnan muodostama kaksikielinen hyvinvointialue. Työikäisistä joka viides on lihava, reilu kolmannes kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi ja yli 60 % liikkuu riittämättömästi terveytensä kannalta (Varsinais-Suomen hyvinvointisuunnitelma 2023-2025).
Pitkäaikaissairauksista 60 % johtuu terveyttä heikentävistä elintavoista. Sairastuvuutta voidaan vähentää vaikuttamalla elintapoihin. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus (noin 33 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa Varhan alueella), sen kohonnut riski on 25 %:lla aikuisikäisistä, se on kallis hoitokustannuksiltaan (5 000-20 000 €/vuosi) ja se kuormittaa sote-palvelutuotantoa sekä aiheuttaa yksilöille hyvinvoinnin alenemista.
Hallitusohjelma linjaa ja ministeriöt ohjeistavat elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämistä. Petteri Orpon hallitusohjelman Suomi liikkeelle –ohjelmassa (2023) : ”Liikunnan ja terveyden edistäminen huomioidaan poikkihallinnollisesti kuntien ja hyvinvointialueiden strategioissa. Vahvistetaan elintapaohjausta ja liikuntaneuvontaa kunnissa ja hyvinvointialueilla hyödyntäen samalla terveysteknologian mahdollisuuksia. Arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarkoitetun rahoituksen kohdentumista kunnissa ja hyvinvointialueilla.” STM on ohjeistanut elintapaohjauksen järjestämisen hyvinvointialueille ja OKM liikuntaneuvonnan järjestämisen osana elintapaohjauksen kokonaisuutta kunnille.
RRP-hankkeen monialainen hyte-palvelukonseptin yhtenä osa-alueena on monialaiset hyte-palvelut ja toiminta ja integroidut toimintamallit yhdyspinnoilla. Varhan palvelustrategiassa olevista palvelulupauksista yksi on "Hyvinvointisi on meille tärkeää. Tuemme sinua huolehtiessasi omasta hyvinvoinnistasi." Varhan hyvinvointisuunnitelmassa 2023-2025 elintapaohjaus-liikuntaneuvonta on nostettu yhdeksi kehitettäväksi toimenpiteeksi.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole yhtenäistä prosessinomaisen elintapaohjauksen toimintatapaa ja palveluohjaus hyvinvointialueelta kunnan ja kolmannen sektorin palveluihin toimii puutteellisesti (asiakasohjaajille suunnattu kysely, elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan teemahaastattelut ja järjestöjen elintapaohjauksen kysely 2023). Hyvinvointialueella toteutettu elintapaohjaus ja kuntien toteuttama liikuntaneuvonta eivät juurikaan linkity keskenään ja palveluketju toimii heikosti. Liikuntaneuvontaa järjestetään alle 50 %:ssa alueen kunnista. Pre-diabeetikoille ja raskausajan diabeetikoille ei ole kohdennettu selkeitä interventioita tai ne toteutuvat alueella kirjavasti.
Kehittämistyötä tehdään hyvinvointialueen ja kuntien asiantuntijoiden sekä laajan verkoston (Rajattomasti liikuntaa kuntakumppanuus, järjestöt, järjestöjen neuvottelukunta, Liikkuva aikuinen, kokemusasiantuntijat). Hyvinvointialueella kehittämisestä vastaa elintapaohjaus- ja kulttuurihyvinvoinnin tiimi sekä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto. Kuntien kanssa yhteistä kehittämistä tehdään Rajattomasti liikuntaa - kuntakumppanuusverkoston kanssa sekä tämän puitteissa käynnistetyssä alueellisessa elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan kehittäjäverkostossa. Pilotointia valmistellaan yhdessä elintapaohjaajien ja liikuntaneuvojien kanssa ja heistä muodostetaan aluetasoisesti vastinparit. Toimijajoukko innostetaan mukaan tekemällä kehittämistyötä yhdessä, vastavuoroisesti ja avoimella tiedonvaihdolla.
Kehittämisestä on viestitty laajasti hyvinvointialueen johtoryhmissä, poliittiselle johdolle, yhdyspintarakenteessa ja kuntien johdolle. Kehittäminen on esitelty hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajistolle ja asia viedään poliittisiin kuntaneuvotteluihin. Tämän tarkoituksena on tukea kunnan poliittista päätöksentekoa kehittämiskokonaisuuden edistämisessä.
- Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen.
- Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote) ja toimintamallin juurtuminen
- Pitkällä aikavälillä sairastuvuus diabetekseen ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee
Muutos 1. Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen. Mittarit: ravitsemustottumukset, liikkuminen, pystyvyyden tunne, veriarvot, BMI ja työ- ja toimintakyky.
Muutos 2. Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote) ja toimintamallin juurtuminen Mittarit: YAMK opinnäytetyö ammattilaisten ohjaustavan muutoksesta, ammattilaisten ja asiakkaiden palaute prosessista, määrälliset mittarit asiakasvolyymeista, jatkuva kehittäminen
Muutos 3. Pitkällä aikavälillä sairastuvuus diabetekseen ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee Mittarit: Laatupainotetut elinvuodet (QALY), korjaavien sote-palveluiden käyttö, hyte-kertoimen indikaattorit
Muutos 1. Asiakkaan elintapojen muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan, pystyvyyden tunteen ja voimaantumisen lisääntyminen sekä terveyden vahvistuminen. Keino: Kohderyhmän tunnistaminen ja elintapojen säännönmukainen puheeksiottaminen sekä ohjaaminen vaikuttavaan prosessinomaiseen elintapaohjaukseen. Elintapaohjauksen tukipalvelut, kuten liikuntaneuvonta sekä palveluohjaus muihin hyte-palveluihin.
Muutos 2. Ammatillisen toimintakulttuurin muutos (uusi toimintamalli, moniammatillisuus, palveluohjaus, voimavaralähtöinen työote) ja toimintamallin juurtuminen. Keino: Toimintamallin pilotointi ja sen kehittäminen pilotin tulosten perusteella sekä jatkuva kehittäminen sen jälkeen. Pilotti toteutetaan olemassa olevin resurssein. Toimintamalli laajenee kolmessa aallossa kattamaan koko Varhan alueen vuoden 2026 alkuun mennessä. Elintapaohjaajien ja liikuntaneuvojien yhteinen verkosto ja koulutukset.
Muutos 3. Pitkällä aikavälillä sairastuvuus diabetekseen ja korjaavien sote-palveluiden tarve vähenee. Keino: Pre-diabeetikoille ja raskausajan diabeetikoille tarjotaan säännönmukaisesti tukea elintapojen muuttamiseen diabeteksen ehkäisemiseksi (yhtenäinen alueellinen toimintamalli). Elintapojen muuttamiseen tähtäävistä palveluista kuvataan alueellinen kokonaisarkkitehtuuri.
Kohderyhmänä ovat elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Kohderyhmää on haastateltu sekä hyvinvointialueella että kunnissa. Haastattelussa selvitettiin kehittämisen lähtökohdat ja haastateltavien näkemykset kehittämisen tarpeista. Toimintamalli luodaan yhdessä ammattilaisten kanssa sekä asiakkaita osallistaen.
Asiakas kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja raskausajan diabeetikot, joilla on motivaatiota elintapojen muuttamiseen. Kohdejoukko on diabetesriskin osalta suuri, noin joka neljännellä aikuisella on kohonnut riski diabetekseen.
Kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisten kokemustietoa asiakaskohderyhmästä. Toimintamalli perustuu asiakaslähtöiseen ja voimavarakeskeiseen ohjaamiseen. Sekä asiakkaiden että ammattilaisten kokemuksia kerätään pilotissa ja tulokset hyödynnetään jatkokehittämisessä.