Työikäisten elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I2)

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin (noin 490 000 asukasta)  ja 27 kunnan muodostama kaksikielinen hyvinvointialue. Varsinais-Suomen työikäisten elintavoissa on parannettavaa sairauksien ehkäisemiseksi;  28 % on lihavia, reilu kolmannes kokee terveytensä korkeintaan keskitasoiseksi ja vain 41 % liikkuu suositusten mukaisesti (Varsinais-Suomen hyvinvointisuunnitelma 2026-2029). Varsinais-suomalaisten työikäisten miesten elintavat ovat Suomen heikoimmat terveyden näkökulmasta katsottuna (THL, 2024).

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta. Pitkäaikaissairauksista 60 % johtuu terveyttä heikentävistä elintavoista. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus (noin 35 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa Varhan alueella), sen kohonnut riski on noin joka kolmannella  aikuisikäisistä, se on kallis kustannuksiltaan ja se kuormittaa sote-palvelutuotantoa sekä aiheuttaa yksilöille hyvinvoinnin alenemista.

Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta ovat palvelua, joissa kohonneeseen sairastumisriskiin kuuluva asiakas saa tukea elintapojensa muuttamiseksi terveyttä edistävään suuntaan. Petteri Orpon hallitusohjelma linjaa elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämistä hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla. Myös ministeriöt ohjeistavat toiminnan järjestämistä; STM on ohjeistanut elintapaohjauksen järjestämisen hyvinvointialueille ja OKM liikuntaneuvonnan järjestämisen osana elintapaohjauksen kokonaisuutta kunnille. Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus muodostuu vuodesta 2026 alkaen osin hyte-kertoimien perusteella. Hyte-kertoimet ovat valtionhallinnon ohjaustapa hyte-työn kohdentamiseen. Hyvinvointialueen hyte-kertoimissa yhtenä indikaattorina on elintapaohjauksen kohdentuminen työikäisiin esidiabeetikoihin ja raskausajan diabeetikoihin. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole ollut yhtenäistä prosessinomaisen elintapaohjauksen toimintatapaa ja palveluohjaus hyvinvointialueelta kunnan ja kolmannen sektorin palveluihin on toiminut puutteellisesti (asiakasohjaajille suunnattu kysely, elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan teemahaastattelut ja järjestöjen elintapaohjauksen kysely  2023).Hyvinvointialueella toteutettu elintapaohjaus ja kuntien toteuttama liikuntaneuvonta eivät juurikaan ole linkittyneet keskenään ja palveluketju on toiminut heikosti. Liikuntaneuvontaa on järjestetty alle 50 %:ssa alueen kunnista. Esidiabeetikoille ja raskausajan diabeetikoille ei ole kohdennettu  selkeitä interventioita tai ne ovat toteutuvat alueella kirjavasti.

1. Asiakastarpeet: 

   Ammattilaisten tarjoama tuki elintapojen muuttamiseen asiakkaan motivaation ja hoidon oikea-aikaisuuden perusteella tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi, kun on todettu esidiabetes tai raskausajan diabetes . Tuki elintapojen muuttamiseen asiakkaan lähtökohdista käsin, asiakkaan voimaantuminen huolehtimaan omasta terveydestään ja pystyvyyden tunteen lisääntyminen. Palvelun asiakaslähtöisyys, matala kynnys,  saavutettavuus, oikea-aikaisuus. 

2. Ammattilaisten tarpeet: 

   Uudenlainen moniammatillinen työtapa  esidiabeetikoiden ja raskausajan diabeetikoiden diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi. Selkeä ja kaikkien tiedossa oleva, vaikuttava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, jossa on sovittu vastuut ja mm. yhtenäiset kirjaamisen, tilastoinnin ja arvioinnin periaatteet elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan käsikirjoissa.  Osaamisen vahvistaminen asiakkaan voimavaralähtöisessä kohtaamisessa.  Yhdyspintatyö hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaisten kesken (ammattilaisten verkosto, moniammatillinen yhteistyö, vertaistuki, yhteiset koulutukset, sujuva palveluohjaus).   

3. Organisaation tarpeet:

   Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin palveluihin olemassa olevia resursseja hyödyntäen ja niitä kohdentaen vaikuttaviin toimenpiteisiin. Terveempien elintapojen kautta tyypin 2  diabeteksen ilmaantuvuuden ja sitä kautta sote-palvelutarpeen aleneminen. 

4. Yhteiskunnan tarpeet:

   Väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja kestävä talous. 

Asiakaskohderyhmänä ovat sote-keskusten asiakkaana olevat työikäiset esidiabeetikot ja raskausajan diabeetikot, joilla on tarve ja motivaatiota elintapojen muuttamiseen. Kehittämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisten kokemustietoa asiakaskohderyhmästä. Asiakkaat ovat osallistuneet toimintamallin kommentointiin kehitysvaiheessa. Oppina on ollut, että asiakasosallistamista olisi ollut hyvä hyödyntää jo toimintamallin aikaisessa suunnitteluvaiheessa. 

Kehittämisen kohderyhmää ovat myös elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Ammattilaiskohderyhmää on haastateltu sekä hyvinvointialueella että kunnissa. Haastattelussa selvitettiin kehittämisen lähtökohdat ja haastateltavien näkemykset kehittämisen tarpeista. Toimintamalli on luotu yhdessä ammattilaisten kanssa.  Toimintamallissa on vahva asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeisen ohjaamisen työote. Sekä asiakkaiden että ammattilaisten kokemuksia kerätään ja tulokset hyödynnetään jatkokehittämisessä.