Elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I2)
Työikäisille pre-diabeetikoille kohdennettu yhdyspinnalla toteutettava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli. Tavoitteena muuttaa toimintakulttuuria ennaltaehkäisevään suuntaan sekä vähentää pitkällä aikavälillä diabeteksen esiintyvyyttä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Työikäisille pre-diabeetikoille kohdennettu yhdyspinnalla toteutettava elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan toimintamalli. Tavoitteena muuttaa toimintakulttuuria ennaltaehkäisevään suuntaan sekä vähentää pitkällä aikavälillä diabeteksen esiintyvyyttä.
Toimintamalli lyhyesti
Luodaan hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteiskehittämiselle vankat rakenteet sekä positiivinen kehittämisen ilmapiiri, jotta toimintamalli saadaan synnytettyä yhdessä. Kehittämisen pohjaksi laaditaan tarkka tilanneanalyysi. Toimintamalli rakennetaan aluetasoiseksi.
Kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja raskausajan diabeetikot. Tavoitteena on, että kohderyhmän asiakkaat tunnistetaan terveydenhuollon kontakteissa aiempaa paremmin ja elintavat otetaan heidän kanssaan säännönmukaisesti puheeksi.
Elintapaohjaukseen muodostetaan Varha tasoinen prosessinomainen toimintatapa yhdessä käytännön työtä tekevien elintapaohjaajien kanssa. Kuntien liikuntaneuvonta sisältyy toimintamalliin kiinteästi ja on osa elintapaohjauksen kokonaisuutta. Kokonaisuuteen linkitetään kuntien sekä kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut. Digitaalisia valmennuksia ja omahoitopolkuja hyödynnetään osana kokonaisuutta.
Toimintamallia arvioidaan kolmella tasolla: yksilötaso, organisaation taso (ammattilaiset) sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.
Väestön elintavat ja terveys ovat osin heikentyneet. Riittämättömän liikkumisen nähdään haastavan työkykyisen työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessa. Ylipainoisuus, yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Ympäristö on muuttunut vuosikymmenten aikana fyysisesti passiivista elämäntyyliä suosivaksi ja energiapitoista, epäterveellistä ruokaa on helposti saatavilla.
Terveyttä tukevilla elintavoilla voidaan vähentää sairastuvuutta pitkäaikaissairauksiin jopa 60 %. Terveiden elintapojen tukeminen tapahtuu monilla yhteiskunnan sektoreilla sekä väestö, ryhmä ja yksilötasolla. Alueilla tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä ja hyte-työn koordinointia hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla.
Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta ovat ryhmä- ja yksilötason keinoja elintapojen muuttamiseen terveyttä tukevaan suuntaan, kun jokin terveysriski on tunnistettu. Petteri Orpon hallitusohjelma ja STM ja OKM ohjeistukset ohjaavat hyvinvointialueita ja kuntia elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan järjestämiseen yhdyspinnalla.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu vuodesta 2026 alkaen osaltaan hyte-kertoimien perusteella. Hyte-kertoimissa yhtenä indikaattorina on elintapaohjauksen kohdentaminen pre-diabeetikoihin ja raskausajan diabeetikoihin. Elintapaohjauksen järjestäminen vaikuttaa tulevaisuudessa osaltaan hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukasluvultaan Suomen kolmanneksi suurin(490 000 asukasta) ja 27 kunnan muodostama kaksikielinen hyvinvointialue. Työikäisistä joka viides on lihava, reilu kolmannes kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi ja yli 60 % liikkuu riittämättömästi terveytensä kannalta (Varsinais-Suomen hyvinvointisuunnitelma 2023-2025).
Kohderyhmänä ovat elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan ammattilaiset sekä toiminnan suunnittelijat ja resurssien mahdollistajat. Kohderyhmää on haastateltu sekä hyvinvointialueella että kunnissa. Haastattelussa selvitettiin kehittämisen lähtökohdat ja haastateltavien näkemykset kehittämisen tarpeista. Toimintamalli luodaan yhdessä ammattilaisten kanssa sekä asiakkaita osallistaen.
Asiakas kohderyhmänä ovat työikäiset pre-diabeetikot ja raskausajan diabeetikot, joilla on motivaatiota elintapojen muuttamiseen. Kohdejoukko on diabetesriskin osalta suuri, noin joka neljännellä aikuisella on kohonnut riski diabetekseen.
Kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisten kokemustietoa asiakaskohderyhmästä. Toimintamalli perustuu asiakaslähtöiseen ja voimavarakeskeiseen ohjaamiseen. Sekä asiakkaiden että ammattilaisten kokemuksia kerätään pilotissa ja tulokset hyödynnetään jatkokehittämisessä.
Tehtävät, joiden avulla toimintamallia juurrutetaan ja käytäntöön viemisen vaatimat resurssit:
- Juurtumista on varmistettu siten, että käytetään olemassa olevia resursseja ja kohdennetaan niitä vaikuttavaan työhön.
- Kehittämistyö tehdään yhdessä käytännön toimijoiden kanssa.
- RRP-hanketuki mahdollistaa tuen kehittämistyölle, mutta itse toimintamallin pilotointi ja toteutus tehdään rakenteessa.
- Pilotoinnin jälkeen vastuutahona kehitettävästä toimintatavasta on rakenteissa oleva hyte-yksikkö ja sen asiantuntijat yhdessä Rajattomasti liikuntaa kuntakumppanuuden kanssa.
- Kehittämistyölle on haettu ja saatu laaja tuki hyvinvointialueen ja kuntien virkamies- ja poliittisessa johdossa.
- Johdon tuki toimintatapojen muuttamiseen ja painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään suuntaan.
Toimintamallin laajentaminen:
- Pilotointi tapahtuu neljässä kunnassa. Tämän jälkeen toimintamalli laajenee kahdessa aallossa koskemaan koko Varsinais-Suomea vuoden 2026 alkuun mennessä.
Kehittämisen toimintaympäristö on muuttunut keväästä 2023 merkittävästi siten, että kehittämistä tehdään nyt yhdessä hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla. Kuntien kanssa tehdään alueellisen tason kehittämistä kunnan palveluiden laadun ja prosessien kehittämiseksi sekä palveluiden alueellisen kattavuuden lisäämiseksi. Kunnilla on virinnyt ajatuksia resurssien hankkimisesta yhdessä naapurikuntien kanssa. Kehittämistä tehdään yhdyspinnalla hyte-koordinaattoriverkostossa sekä uudessa elintapaohjaus-liikuntaneuvonnan alueellisessa kehittäjäverkostossa. Tämä muutos on merkittävä sote-uudistuksen jälkeisessä uudelleen organisoitumisessa sekä huomioiden Varsinais-Suomen pirstaleinen 27 kunnan rakenne.
Toimintamallin pilotointi on alkanut keväällä. Tulokset toimintamallin osalta raportoidaan myöhemmin.
Kansikuva
