Ensiarvioinnin pilotissa kehitetään SHL:n ja LsL:n mukaisten ilmoitusten, yhteydenottojen ja hakemusten käsittelyä ja ensiarviointia Lapin hyvinvointialueella perhesosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluissa.  

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelut yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lapin hyvinvointialueeseen kuuluu 4 kaupunkia Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi sekä 17 kuntaa; Ranua, Posio, Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tervola, Pello, Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski. Sotepalvelut on järjestetty palvelualuekohtaisesti Itäisellä, pohjoisella, lounaisella ja kaakkoisella alueella. Pilotti kohdentuu koko lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön palveluihin, sekä lisäksi kaakkoisen ja lounaisen alueen aikuissosiaalityön palveluihin.     

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on tuottaa vaikuttavia palveluita, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Asiakkaat saavat tarpeiden mukaiset palvelut tasapuolisesti, mutta kuitenkin yksilöllisesti. Hyvinvointialueella tuotetaan palveluita taloudellisesti kestävästi, palveluiden lakisääteisistä hoito- ja palvelutakuista tinkimättä. 

Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen kehittämistyö (RRP, VASA2 -vahva sote Lapin hyvinvointialueelle) Lapin hyvinvointialueella tukee Lapin hyvinvointialueen strategiaa ja palvelustrategiaa. VASA2- hankkeen tavoitteena on kehittää sote -palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä, mm. Sopimalla, rakentamalla ja mallintamalla heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoito- ja palveluketjut sekä ennalta ehkäisevät toimintamallit hyvinvointialueen strategian ja uuden organisaation toiminnan tueksi sekä kehittää heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita niin, että hoitoon ja palvelun piiriin pääsy nopeutuu ja hoidon ja palveluiden jatkuvuus saadaan turvattua. 

​Keskeisinä toimenpiteinä on kehittää erilaisia toimintamalleja ja palveluprosesseja niin, että ne parantavat palveluihin pääsyä ja saatavuutta asiakkaan näkökulmasta, palveluiden tehokuutta unohtamatta.    

Tulevaisuuden sotekeskus - hankkeessa toteutettiin palvelutarpeen arvioinnin valmennuskokonaisuus Lapin hyvinvointialueelle. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa sosiaalihuollon ammattilaisten osaamista mm. palvelutarpeen arviointien toteuttamiseen, erityistä tukea tarvisevien henkilöiden tunnistamiseen ja monalaisen yhteistyön tekemiseen. Samalla valmennuskokonaisuus tuotti tietoa esihenkilöille siitä, miten sosiaalihuoltoa, vireilletulojen käsittelyä, kiireellisyysarviontia, palvelutarpeen arviointeja toteutetaan Lapissa ja minkälaisia kehittämisen tarpeita näihin liittyy. 

Lapin hyvinvointialueella kuten koko maassa lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana, samoin palvelutarpeen arviointien määrät. Sosiaalihuoltolaki antaa viranomaiselle mahdollisuuden arvioida kiireettömissä tapauksissa yhteisesti asiakkaan kanssa 7 arkipäivän aikana, aloitetaanko asiakkaan asiassa palvelutarpeen arviointi vai ei. Tätä mahdollisuutta ei ole Lapin alueella systemaattisesti hyödynnetty aikaisemmin, joka on toisinaan ruuhkauttanut palvelutarpeen arviointityötä. Perheiden ja työikäisten palveluiden johdon kanssa sovittiin, että VASA2 -hankkeessa lähdetään kehittämään systemaattista toimintamallia 7 arkipäivän aikana tapahtuvaan ensiarviointityöskentelyyn. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön tavoitteena on:

  •  yhdenmukaista Lapin alueella vireilletulojen käsittelyprosessia, 
  • vahvistaa ensiarvioinnilla asiakkaiden osallisuutta heitä koskevassa sosiaalihuollon asiassa, 
  • nopeuttaa ja keventää arviointiprosessia niiden asiakkaiden kohdalla, joiden tilanne ei tarvitse laajempaa selvittämistä palvelutarpeen arvioinnilla, jotta asiakkaat saisivat tarpeen mukaiset palvelut sujuvammin sekä
  • kohdentaa palvelutarpeen arvioinnit niille asiakkaille, jotka työskentelystä hyötyvät.   
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen perheiden ja työikäisten palveluiden esihenkilöiden kanssa. Jokaisella neljällä palvelualueella työskentelee kehittäjätyöntekijä, jonka tehtävänä on kehittämistyön käytännön toteuttaminen ja erityisesti yhteisesti luodun toimintamallin juuruttaminen omalla alueellaan. 

Kehittämistyön rakenteista ja eri toimijoiden rooleista on sovittu hankkeen asiantuntijoiden ja esihenkilöiden kanssa erillisessä perehdytyspäivässä pilotin käynnistymisen yhteydessä.    

 

 

 

Liitteet
Kuva
Pilotin rakenteet ja toimijoiden roolit
Kuvassa määritellään pilotin rakenteita ja toimijoiden rooleja kehittämistyössä.
Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan tiedonkeruun avulla (excel, kyselyt). Pilotissa seurataan erityisesti 

  • kuinka suuri osa uusien asiakkaiden vireilletuloista voidaan käsitellä 7 arkipäivän aikana ensiarvioinnilla
  • missä määrin ensiarvioinnissa käyneet asiakkaat palaavat palveluihin
  • palvelutarpeen arviointien määrää

Ammattilaisille suunnatulla kyselyllä mitataan toimintamallin vaikutuksia työn selkiytymiseen ja työtyytyväisyyteen. Tämän lisäksi pilotin puolessa välissä mitataan myös asiakastyytyväisyyttä. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä on sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät perhesosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä Lapin hyvinvointialueella. Ymmärrystä kehittämisen tarpeista ja prosessien nykytilanteesta on kerrytetty Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa toteutetussa palvelutarpeen arvioinnin valmennuksessa. 

Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kehittämistyöhön, erityisesti asiakaskyselyiden valmistelussa sekä toimintamallin arviointivaiheessa.