| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa painotetaan uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Keskeinen kärki on pohjoispohjalaisten ihmisten ennaltaehkäisevien ja perustason palvelujen vahvistumisessa. Palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä monin eri tavoin. Palvelut on sovitettu yhteen asiakkaan näkökulmasta. Kotiin ja arkiympäristöön annettavat palvelut vahvistuvat. Digitaaliset palvelut mahdollistavat asiakkaille mahdollisimman esteettömän, joustavan, ajasta ja paikasta riippumattoman asiointikanavan. Yhteistyömallit eri sidosryhmien kanssa: haluamme sujuvoittaa asiakkaan ohjautumista oikealle ammattilaiselle jo ensikontaktissa ja matalalla kynnyksellä. .Vahvistamme ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Arvostamme asiakkailta saamaamme palautetta ja osallisuutta toimintamme kehittämisessä. Seuraamme ja arvioimme toimintamme vaikuttavuutta.

Pohjois-Pohjanmaalla, Raahessa äitiysneuvolan ja suun terveydenhuollon moniammatillisena yhteistyönä ja asiakasnäkökulma huomioiden luodaan sujuva palvelupolku ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Kehitettyä mallia voidaan laajentaa koko hyvinvointialueelle. Tavoitteena sujuvalla palvelupolulla on tukea syntyvän lapsen, mutta myös vanhempien suun terveyttä.

Valtioneuvoston asetus 338/2011 koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa, linkittyy myös vahvasti ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia.

Pykälässä kahdeksan (8§) määritetään suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä:

Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

Edellä mainitun asetuksen tarkoituksena on tehostaa lasta odottavien perheiden, lapsiperheiden, lasten sekä nuorten terveyden edistämistä ja tasoittaa väestöryhmien välillä esiintyviä terveyseroja. Sairauksien ehkäisy hoidon sijaan on pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa ja tästä syystä terveyden edistämistyötä on pyrittävä tehostamaan. Asetus antaa siten vahvan pohjan terveyden edistämisen rakenteiden luomiselle ja poikkihallinnolliselle yhteistyölle.

Lisäksi on tärkeää huomioida Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeus sopimus, jonka myös Suomi on allekirjoittanut (1991). Artikla 24:n mukaan tulee tunnustaa, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Alakohdat: D,E ja F sisältävät takeen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille, varmistaakseen, että yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä. Lisäksi kehittäen ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja.

Kuvassa on ideaaliprosessi ensimmäistä lastaan odottavien perheiden ohjautumisen ideaaliprosessista hammashoidon ohjauskäynnille, sekä mahdolliseen kokonaishoitoon hammaslääkärillä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tällä hetkellä (2023) vain 12 % ensimmäistä lasta odottavista perheistä on ohjautunut suun terveydenhuollon maksuttomalle suuhygienistin käynnille vuonna 2023 Raahessa.

Kehittämistyötä tehdään myös Pohteen strategian myötäisesti.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelulupaus :"Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ‒ yhdessä tehden".

Painopisteet ovat: Ihmistä varten, parhaat osaajat, vaikuttavasti yhdessä ja rohkeasti uutta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nykytilan kuvauksessa (kuva 1.) havaittiin, että ensimmäistä lastaan odottavien perheiden ohjautuminen suun terveydenhuoltoon perustuu äitiysneuvolassa työskentelevän terveydenhoitajan suulliseen suositukseen ja/ tai jakamaan infolehtiseen, jossa kuvaillaan mahdollisuutta hakeutua maksuttomalle suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvion ja ohjauskäynnille.

Terveydenhoitajilla ei ole ollut mahdollisuutta varata aikaa suun terveydenhuoltoon jo äitiysneuvolakäynnillä. Ne ensimmäistä lastaan odottavan vanhemmat (v.2023, 12% Raahessa), jotka hakeutuivat suun terveydenhuollon vastaanotolle arvoa tuottava aika oli ka. 3,15h. Mikäli vanhemmalla oli ohjauskäynnin lisäksi tarvetta kiireettömään hammashoitoon (tarkastus ja kokonaishoito), koko prosessin läpimenoaika arvioitiin olevan noin 18 kuukautta. Aika voi olla myös pidempi riippuen vanhemman hoidon tarpeesta ja jatkoaikojen saannista. Prosessin kestoa mitattiin terveydenhoitajan ensikäynnistä aina hammashoitolan viimeiseen käyntiin. Ne vanhemmat, joilla suun terveydentila ja hoidon tarvetta ei ole voivat alittaa alle 18kk ajan. Nykytilassa prosessi ei kuitenkaan tue ajatusta, että ensimmäistä lastaan odottavien perheiden vanhempien suunhoito toteutuisi ennen lapsen syntymää.

Odotusajan suun terveydenhoidon tavoitteena on, että perheen tavat ja tottumukset ovat suun terveyttä edistäviä. Vanhempien on hyvä ymmärtää erilaisten suun sairauksien syntymisen periaatteet, sekä tietää suun omahoidon menetelmät suun sairauksien ehkäisemiseksi. Myös lapsi oppii oikeat suuhygieniatavat sekä yleisen, että suun terveyden kannalta edulliset ruokailutottumukset, jotka muodostavat suun omahoidon perustan. (Sirviö, K 2022, Terve suu, Odottavat perheet ja äidin suun terveydenhoito, Duodecim Terveyskirjasto.)

Juurisyyt nykytilan taustalla koostettiin kalanruotokaavioon (kuva 2.) Tunnistettiin taustalla olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat nykytilan taustalla. Näitä olivat asiakaslähtöiset tekijät, organisaatiolähtöiset tekijät, ohjelmistot, prosessit, tiedolla johtaminen ja työyhteisö, sekä siellä oleva osaaminen.

Kuvassa Sujuvat Palvelut-valmennuksessa luotu nykytilakuvaus ensimmäistä lastaan odottavan perheen palvelupolusta/ hammashoidosta.

Kuvassa nk. kalanruotokaavio, joka kuvastaa juurisyitä nykytilanteen taustalla.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Neuvola, suun terveydenhuolto, digitaalinen sote-keskus, asiakas (perheet). Ydinkehittäjätiimin lisäksi suun terveydenhuollon digitaalisten palvelujen kehittäjät (etävastaanotto- ja etäkonsultaatiomalli) muu henkilöstö hammashoitolassa sekä neuvolassa. Ohjausryhmä. Johto. Viestintä.

Tavoiteltu muutos

Pohjantähtitavoite: Tavoitamme kaikki 1-lasta odottavat perheet hammashoidon ohjauskäynnille vuoden 2027 loppuun mennessä.

Ideaaliprosessissa asiakas ohjautuu sujuvasti hammashoitoon äitiysneuvolasta. Läpimenoaika lyhenee eli asiakas saa joustavasti ajan suuhygienistin maksuttomalle ohjauskäynnille ja tarvittaessa hammaslääkärille. Ajanvaraus mahdollistuu jo äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Vanhemmilla on myös mahdollisuus valita palvelumuoto hammashoitolaan tai etävastaanotolle.

Muutoksen mittaaminen

Välitavoitteet ovat ilmaistu SMART muodossa= Selkeä ja tarkka. Mitatta. Aikaansaatavissa. Realistinen ja merkityksellinen. Toteutumistaika.

Ensiodottajien hakeutuminen kattavammin suun terveydenhuollon ohjauskäynnille: kuinka moni ohjautuu ohjauskäynnille; Vuosittain ensiodottajien määrä/ käyneiden määrä. Neuvola ensiodottajien määrä/vuosi, Suun terveydenhuolto WYA40 koodi.
Ohjauskäynnille hakeutuneiden ensiodottajien puoliso hakeutuu myös ohjauskäynnille: Ohjauskäynnille hakeutuneiden ensiodottajien puoliso hakeutuu myös ohjauskäynnille; Vuosittain ensiodottajien määrä/ käyneiden määrä. Neuvola ensiodottajien määrä/vuosi, Suun terveydenhuolto WYA40 koodi
Ensiodottajien hoidot valmiita: hoito valmis ennen lapsen syntymää; Kuinka monen ensiodottajan hoito saatiin valmiiksi ennen lapsen syntymää; WYA40 koodi ja valmis koodi vertailu
Ohjauskäynnin sisältö: Sisältö yhteneväinen; Materiaali valmis ja jaettu.
Etä-/kivijalkapalvelu: Moniko valitsi etävastaanoton ja moniko hammashoitolan %:na; Etävastaanotto tilastoitu vs. käynti hammashoitolassa tilastoitu.
Tavoitamme kaikki ensimmäistä lasta odottavat perheet, hammashoidon ohjauskäynnille: kuinka moni ohjautuu ohjauskäynnille puolisoineen; Vuosittain ensiodottajien määrä/ käyneiden määrä. Neuvola ensiodottajien määrä/vuosi, Suun terveydenhuolto WYA40 koodi

Kerätty data 1 työpajasta*

Kuva mittaristosta (Excel)

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteitä, jotta tavoiteltu muutos voidaan saavuttaa:

Helppo ajanvaraus neuvolasta etävastaantotolle tai hammashoitolaan: kirjojen luvittaminen äitiysneuvolan terveydenhoitajille. Omaolon kytkeminen osaksi toimintaa: Koulutus henkilöstölle suun terveydenhuollossa ja äitiysneuvolassa. Äitiysneuvolan muistutus ajan varaamisesta: toisella vastaanottokäynnillä. Huomioidaan th kirjauksen fraaseissa suun terveydenhuollosta puheeksi otto ja muistutus. Henkilöstön osaamisen kartoitus ja työskentely: ohjauskäynnin sisällön määrittely ja koulutus henkilöstölle. Etävastaanoton käyttöönotto: DSK-alustan käyttökoulutus henkilöstölle. Tiedottaminen ja viestintä eri viestintäkanavissa: yhteistyö viestinnän kanssa. Ne odottavat vanhemmat, joilla todettua hoidontarvetta ohjataan hammaslääkärille hoitoon ja hoito toteutuu ennen lapsen syntymää: ei kiireettömän hoitojonon kautta hoitoon. Ensimmäistä lastaan odottavien puolisot myös ovat mukana: Terveydenhoitajan antama informaatio, tiedottaminen

PDSA kuvaaminen ylätasolla (koonti) + kuva*

PDSA kuvaus ylätasolla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jotta ymmärryksemme asiakasryhmästä ja heidän tarpeistaan tulisivat huomioiduksi ensimmäistä lastaan odottavan perheen hammashoitoon liittyvissä asioissa, on vuoden 2023 ensiodottajille toteutettu kysely kirjeitse. Lisäksi haastattelemalla on jaettu kyselyä lastenneuvolan vastaanotolla, johon kaikki halukkaat terveydenhoitajan vastaanotolla käyneet lapsiperheet ovat voineet vastata. Lisäksi on jalkauduttu haastattelemaan vauvaryhmään paikanpäälle pienten lasten vanhempia Raahen Tirlittan vauvaperheryhmään.

Kysymykset koskivat ohjautumisen toteutumista äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon, ajatuksia etä/videovastaanoton palvelumuodon valinnasta perinteisen hammashoitolakäynnin vaihtoehtona, ohjauskäynnin sisällöllisistä aiheista, omaolon hyvinvointikyselyjen linkittämisestä osaksi palvelupolkua, kävivätkö vanhemmat ohjauskäynnillä ja mahdolliset syyt käymättä jäämiselle ja lopuksi ajatuksia siitä mitä heille sujuva palvelupolku tarkoittaa.

Tulosten mukaan ensimmäistä lastaan odottavista noin puolet oli tarttunut mahdollisuuteen käydä ohjauskäynnillä suun terveydenhuollossa ja puolet vastaavasti eivät. n, 78% vanhemmista vastasi, että äitiysneuvolasta oli suositeltu hakeutumaan suun terveydenhuollon maksuttomalle ohjauskäynnille. Noin 89% vastaajista valitsisi perinteisen hammashoitolassa tapahtuvan ohjauskäynnin etävastaanoton sijaan, mutta osa vastaajista piti ajatuksesta että käynti voitaisiin toteuttaa myös etämuotoisesti. Esteitä etävastaanoton valinnalle oli muutamissa vastauksissa. Koettiin ettei käyntiä voisi toteuttaa etänä, koska ajateltiin käynnin sisältävän hammastarkastuksen jota ei voi toteuttaa etäyhteyksin. Myös kokemus siitä, että nykykehityksessä kaikki muuttuu etämuotoiseksi palveluksi oli uhka ja huono kehityssuunta.

Ohjauskäynnin sisällön teemoja olivat vanhempien oma suun terveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Haluttiin myös tietoa raskauden vaikutuksista suun terveyteen. Myös syntyvän lapsen hampaiden hoitaminen oli kantavana teemana avoimissa vastauksissa. Muutama vanhempi nosti esille, että tietoa hampaiden reikiintymisen taustalla olevasta mutans streptokokki tartunnasta tulisi informoida odottavia vanhempia. Lisäksi muutamat vanhemmat kokivat tärkeäksi sen, että tarpeen määrittäminen ja ohjaaminen hammaslääkärin käynnille on keskeinen osa ohjauskäynnin sisältöä. Vastausten perusteella voidaan ajatella, että odottavien vanhempien toiveet versus käynnin tyypillinen sisältö kohtaavat toisensa. Erillisten hyvinvointikysymyksiin vastaaminen (Omaolo hyvinvointikysely) koettiin hyvänä lisänä n. 45% tai n. 45% ei osannut sanoa onko se hyvä vai huono. Ainoastaan noin 11% koki kyselyt kyselyjä tarpeettomiksi. Kysymys koskien mitä tarkoittaa sujuva palvelupolku oli selkeästi haastavin vastattava. Vastaajat, joilla on hammashoitopelkoa kokivat, että asiakkaan toiveet tulisi ottaa huomioon. Sujuva ajanvaraus nousi esille ja se että asiakkaalle itselleen ei jäisi paljon selvitettäviä asioita liittyen hakeutumiseen suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Myös mahdollisuus hakeutua vielä synnytyksen jälkeen käynnille nähtiin tärkeäksi, jos raskauspahoinvointi esti osallistumisen. Lopuksi tiedon saanti yleisesti nousi sujuvan palveluprosessin keskiöön.

Äitejä ja lapsia Raahen Tirlittan vauvaperheryhmässä

Äitejä ja lapsia Raahen Tirlittan vauvaperheryhmän kokoontumisessa keväällä 2024.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoite:

Luoda sujuva ja asiakaslähtöinen palvelupolku, joka tukee ensimmäistä lastaan odottavien perheiden ja syntyvän lapsen suun terveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Ratkaisu:

Ensimmäistä lastaan odottava perhe ohjautuu äitiysneuvolasta sujuvasti suun terveydenhuoltoon, jossa heille varataan aika maksuttomalle suuhygienistin ohjauskäynnille joko etävastaanottona tai perinteisenä lähikäyntinä. Tarvittaessa suuhygienisti ohjaa perheen hammaslääkärin jatkohoitoon hammaslääkärille. Hoito toteutetaan ennen lapsen syntymää. Tämä toimintamalli parantaa hoitoon pääsyä, tarjoaa joustavuutta palvelumuotojen valinnassa ja varmistaa, että suun terveydenhuollon tarpeet täytetään kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti. Koko perheen suun terveys paranee.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Alla on esitetty tärkeimmät tehtävät ja toimenpiteet, joilla juurruttaminen voidaan toteuttaa onnistuneesti. Nämä ovat myös keskeiset mallin laajentamisen näkökulmasta Pohteen suun terveydenhuollossa. Mallin laajentaminen käydään läpi suun terveydenhuollon hallinnon ja alueiden esihenkilöiden kanssa lokakuussa 2024.

Johtotason sitouttaminen eli organisaation johto tukee toimintamallin käyttöönottoa ja ymmärtää sen merkityksen pitkäaikaisena strategiana, joka edistää terveyserojen tasaamista ja terveyden edistämistä. Tähän kuuluu myös resurssien allokointi eli johto varmistaa riittävien resurssien (henkilöstö, koulutus, materiaalit) saatavuuden ja tukee tarvittavien investointien tekemistä.
1. Pohteen suun terveydenhuollossa on toteutettu henkilöstöresurssien allokointiprosessi, jossa tavoitteena työnjaon parantaminen ja resurssien hyödyntäminen. Kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen ja optimaalinen resurssien käyttö. Allokoinnin kautta voidaan myös hyödyntää etävastaanottoja jotka vähentää tarvetta fyysiselle läsnäololle mutta toisaalta mahdollistaa palvelun tarjoamisen alueilla, joilla ei esimerkiksi ole saatavilla suuhygienistiresurssia. Etäpalvelut voivat toimia joustavana ratkaisuna laajentamaan palvelujen saatavuutta syrjäisillä alueilla.
2. Hoidon saatavuuden ja laadun parantaminen: Asiakasryhmän nopeampi hoitoon pääsy. Tärkeää ensimmäistä lastaan odottaville perheille ja etenkin heille jotka tarvitsevat ajantasaista hoitoa raskauden aikana.
3. Kustannustehokkuuden parantaminen: Etäpalveluiden tarjoaminen alueilla, joissa on vähemmän henkilöstöresurssia tai joissa välimatkat ovat pitkiä. Tämä voi olla kustannustehokas tapa tarjota palveluita laajalla alueella.
Viestintä. Sisäisenä viestintänä tiedotetaan henkilöstölle selkeästi uuden toimintamallin tavoitteet, käytännöt ja hyödyt. Viestintä on avointa ja jatkuvaa jotta ammattilaiset pysyvät mukana kehityksessä. Ulkoinen viestiminen käsittää asiakkaiden ja sidosryhmien uudesta palvelupolusta, sen hyödyistä ja sen miten he voivat palvelua hyödyntää. Tiedottaminen käsittää tiedotteita, esitteitä tai sähköisen viestintäkanavien käyttöä.
1. Sisäinen viestintä 9/2024 Raahen toimipisteessä ja rannikon alueella on ollut koko hankeajan aktiivista, jotta työntekijät ovat olleet ymmärryksessä kehittämisen tilasta ja etenemisestä. Ulkoinen viestintä on toteutettu yhdessä viestinnän kanssa ja tietoa lähdetään jakamaan aktiivisesti syyskuun 2024 aikana asukkaille näkyvissä kanavissa. Laajentamisvaiheessa panostetaan viestintään myös jatkossa.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen. Järjestetään koulutukset äitiysneuvolan ja suun terveydenhuollon ammattilaisille, jotta heillä on yhtenäinen ymmärrys palvelupolusta ja sen toteuttamisesta. Koulutuksissa keskitytään erityisesti moniammatillisen yhteistyön esille nostoon ja kehittämiseen.
1. Kirjaamisen yhtenäistäminen: käytännössä terveydenhoitajan fraasipohjaan lisätty suun terveydenhuollon osio ohjaamisesta. Omaolokoulutus ja digitaalisen sote-keskuksen koulutukset tehty. Ohjauskäynnin sisällön koulutus annettu Raaheen. Koulutukset järjestetty yhteisesti, joka lisää moniammatillisen yhteistyön toteumaa.
Ammattilaisten sitouttaminen eli henkilöstöä mukana jo kehittämistyön alusta saakka jotta tunne omistajuudesta ja sitoutumisesta uuteen toimintamalliin. Tavat esim. koulutukset, työpajat, suunnittelupalaverit.
1. Säännölliset kokoontumiset, henkilöstö mukana ja omien ajatusten tuonti ja mahdollisuus vaikuttaa on tarjottu.
Toimintamallin vakiinnuttaminen. Kehitetään selkeä prosessi ja työkalut jotka tukee toimintamallin juurtumista osaksi toimintaa.
1. Omaolo ja digitaalinen sote-keskus ovat jatkossakin työkaluja ja niiden laajentaminen jatkuu Pohteella. Rakennettu ohjausmalli on kuvattu ja se on selkeä. Myös vaatimukset sen toteuttamiseen tiedossa olevia.
Jatkokehitys ja seuranta käsittää seuranta ja arvioinnin menetelmät, esim. WYA40 koodin seuranta suhteessa ensisynnyttäjämääriin. Saadaan selkeä käsitys toimintamallin onnistumisista tai mahdollisista korjauksista. Kerätään asiakaspalautetta, kysellään henkilöstön palaute, tilastolliset analyysit. Jatkuva kehitys tulevaisuudessa: mahdollinen prosessin päivitys, uusien työkalujen käyttöönotto .
1. Pilottipaikalla excell seuranta. Jatkossa seurattava WYA40 koodin käyttöä suhteessa ensiodottajamääriin. Seurataan hakeutumista suun terveydenhuoltoon. Kysytään henkilöstön palautetta säännöllisesti 2 x vuodessa. Palataan prosessin kehittämistarpeisiin, mikäli esimerkiksi lainmuutoksia, jotka vaativat mallin muokkausta.
Asiakasnäkökulma ja osallistaminen. Kerätään palaute palvelusta ja koetusta laadusta. Tieto arvokas jatkokehittämisen kannalta.
1. Asiakaspalaute etävastaanotolta eriytetään omalla QR koodilla. Muu palaute esimerkiksi lähipalveluista muun palautekanavien kautta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ensisijaisen tärkeää on, että uutta toimintamallia suunniteltaessa tehdään alustava pohjatyö huolellisesti.

Mikä on Lähtötilanne ja mihin haetaan muutosta, sekä miksi muutos on tärkeä. Sen jälkeen luotava oma tiimi kehittämiseen. Avoin viestintä ja johdon mukana saanti ehdottoman tärkeää. Kun ajatus mallista ja sen tarpeellisuudesta otetaan mukaan henkilöstöä mutta myös asiakkaiden ääni, jotta mallista ei tule ainoastaan organisaatiota palveleva.

Käytännössä mallia voitaneen soveltaa muihin väestöryhmiin, kuten perheisiin, joissa on erityistarpeita, tai väestöryhmiin, joilla on suurempi riski terveysongelmille. Esimerkiksi mallia voidaan laajentaa koskemaan kaikkia perheitä, joissa on pieniä lapsia, ei vain ensimmäistä lastaan odottavia.

Toimintamallia voi myös mukauttaa erilaisiin alueellisiin tarpeisiin, esimerkiksi kaupunkien ja haja-asutusalueille. Seudulla, jossa vastaanottopalvelut sijaitsevat etäällä, etävastaanottojen merkitys korostuu, kun taas kaupunkialueilla fyysinen hoitoon pääsy saattaa olla helpompaa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

8-9/2024 vaiheessa Raahen osalta äitiysneuvola voi varata ajan ohjauskäynnille suun terveydenhuoltoon. Ohjauskäynnin asiakas voi valita etä tai lähipalveluna.

Toimintamalli on vielä nuori ja tulokset ovat vielä vasta varovaisesti suuntaa antavia. Ne ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat, joka ovat hankeaikana touko-elokuu 2024 hakeutuneet on mahdollinen tarvittu hoitu saatu valmiiksi ennen lapsen syntymää. Osa asiakkaista sai pilottimuotona toteutetun ajan etänä, osa lähipalveluna.

Touko-elokuun välisenä aikana 15 ensiodottajavanhempaa on hakeutunut maksuttomalle ohjauskäynnille Tulos on parempi kuin vuoden 2023 käsittänyt kokonaistulos.

Ohjautumista seurataan ja raportoidaan seuraavan kerran joulukuussa 2024.

Ensimmäistä lastaan odottavan perheiden hammashoito POHDE- Sujuvat palvelut-valmennus (RRP2,P4, I1)

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva