Erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämisen toimintamalli Pirkanmaan hyvinvointialueella
Toimintamallissa on kuvattu osaamisperusteisen erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen, koulutuksen keskeiset sisällöt sekä arviointi Pirkanmaan hyvinvointialueella. Toimintamalli laadittiin osana PirSOTE-hanketta.
Erikoishammaslääkärikoulutuksen muutos aikaperusteisuudesta osaamisperusteiseksi tuo mukanaan uusia toimintatapoja. Osaamisperusteisuuden korostaminen ja erikoistuvan hammaslääkärin aktiivinen rooli koulutuksessa heijastavat kulttuurista muutosta sekä yhteiskunnan tarvetta kouluttaa erikoislääkäreitä, jotka ovat valmiita vastaamaan terveydenhuollon haasteisiin ja muuttuviin tarpeisiin.
- Erikoishammaslääkärikoulutusta ohjaa 1.2.2015 annettu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 56/2015
- Uudet erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen opetussuunnitelmat on laadittu 30.1.2020 annetun STM:n asetusmuutoksen 55/2020 mukaan
- Koulutuksessa noudatetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lainsäädäntöä, hammaslääkäreiden koulutusta koskevaa EU-lainsäädäntöä sekä yliopiston määräyksiä opintojen suorittamisesta ja opiskelijan oikeusturvasta. Lisäksi koulutukseen sovelletaan yliopistolakia (558/2009)
Erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisellä pyritään vastaamaan sekä nykyisiin että tulevaisuuden tarpeisiin laadukkaiden erikoishammaslääkäripalveluiden mahdollistamiseksi. Koulutus muuttuu nykyistä läpinäkyvämmäksi ja painopiste on osaamisen karttumisessa suhteessa erikoisalan osaamistavoitteisiin. Toimintamallin keskeiset osaamistavoitteet, sijoituspaikan osaamistavoitteet ja niiden havainnoinnin ohjeistus ovat tiedossa sekä kouluttajilla että erikoistujilla. Toimintamallissa korostetaan myös eri toimijoiden, kuten yliopistojen, terveydenhuollon laitosten ja muiden koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämä takaa koulutuksen laadun ja johdonmukaisuuden.
Hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote (2020) mukaan Pirkanmaalla hammaslääkärien palveluita riittämättömästi saaneiden osuus oli 24,3% palveluja tarvitsevista. Tämä korostaa perustason erikoisalakohtaisten palveluiden tarvetta, erityisesti rajallisten erikoishammaslääkäriresurssien valossa. Erikoishammaslääkärikoulutusta kehittämällä pyritään siis myös turvaamaan erikoishammaslääkärityövoiman saatavuus tulevaisuudessa.
Toimintamallin kehittäminen käynnistettiin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä ja toimintamallia oli suunnittelemassa useita alan asiantuntijoita (kts. liitteenä oleva lista työryhmän jäsenistä).
Toimintamallin kohderyhmänä ovat erityisesti:
- Erikoistuvat Hammaslääkärit: Erikoishammaslääkärikoulutus on suunniteltu erikoistuvien hammaslääkärien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti
- Kouluttajat ja Ohjaajat: Kouluttajien ja ohjaajien on tunnettava erikoishammaslääkärikoulutuksen opetussuunnitelma, sekä tavoitteet, sillä he vastaavat opiskelijoiden kouluttamisesta ja ohjauksesta
- Koulutuspaikat: Koulutuspaikat vastaavat käytännön koulutuksen koulutuspaikkojen tarjoamisesta
- Erikoishammaslääkärikoulutusta tarjoavat yliopistot: Yliopistot ovat vastuussa erikoishammaslääkärikoulutuksen laadusta ja sisällöstä sekä hyväksyvät opintoihin kuuluvan teoriakoulutuksen.
Asiakasymmärryksen kannalta on tärkeä ymmärtää, mitä erikoistuvat hammaslääkärit odottavat koulutukselta ja mitä haasteita he kohtaavat koulutuksen aikana. Jatkuva palaute erikoistuvilta ja heidän kouluttajiltaan auttaakin mukauttamaan ja parantamaan toimintamallia. Lisäksi jatkuva vuoropuhelu ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa auttaa varmistamaan, että toimintamalli vastaa kaikkien osapuolten tarpeisiin.
Toimintamallissa kuvataan STM:n asetuksen 55/2020 mukainen erikoishammaslääkärikoulutuksen toteuttaminen ja siinä on hyödynnetty lähteenä Laaketieteelliset.fi-sivuston erikoishammaslääkärikoulutuksen osuutta.