Etäkonsultaatiomalli Pohteen mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Hyvnivointialueuudistuksen myötä Pohteen alueen tasavertaisen palveluiden saatavuuden vuoksi alueelle haluttiin kehittää yhtenäiset etäkonsultaatiomallit mielenterveys- ja päihdetyöhön.
Oivalla ja ymmärrä
Etäkonsultaation määritelmä:
Kyseessä on neuvonta, jota ammattihenkilö antaa pyynnöstä toiselle ammattihenkilölle sosiaali- tai terveydenhuollon asiakasta koskevassa asiassa siten, että neuvoja ja neuvottava ovat fyysisesti eri paikoissa. Etäkonsultaatio voi olla reaaliaikaista tai ei-reaaliaikaista.
Etäkonsultaatiossa esimerkiksi lääkäri voi pyytää toiselta lääkäriltä vahvistusta tekemälleen diagnoosille potilastietojärjestelmän, chatin tai ääni- tai videoyhteyden kautta tai sosiaalityöntekijä pyytää neuvoa Kelan asiantuntijalta, voisiko sosiaalihuollon asiakkaalla olla oikeus johonkin Kelan vastuulle kuuluvaan palveluun tai etuuteen.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohteen alueelle haluttiin kehittää yhtenäinen, toimiva ja kattava etäkonsultaatiomalli videoyhteyteen perustuen. Pohteen Digitaalinen sote-keskus oli samaan aikaan kilpailuttanut omaan etävastaanottotoimintaansa vastaavanlaista ratkaisua, joten kyseinen Flomedicin tarjoama eKonsultaatio -väline saataisiin myös tähän käyttöön.
Yleisesti ottaen STM:n mielenterveysstrategiassa määritelläään mm. digitalisaation lisäämistä perusterveydenhuollon tuen lisäämiseksi erityistason suunnalta, minkä osana etäkonsultaatiotoimintaa lähdettiin kehittämään.
https://stm.fi/mielenterveysstrategia
Etäpalveluja luotaessa oleellista on tutustua aluksi vallitsevaan lainsäädäntöön ja ohjeistukseen.
Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa | Valvira
Etäkonsultaation kannalta käyttötapaukset ovat todennäköisimmin B2B -luonteisia, eli ammattilainen, hoitaja tai lääkäri perustasolta konsultoi erityistason osaajaa; psykiatria tai psykiatrista sairaanhoitajaa. Näin edellistä ohjeistusta tarkastellen voidaan arvioida, että kohteena oleva potilas on ammattilaisen fyysisesti tapaama ja varsinainen konsultaatioaihe on mielenterveys- ja päidepalveluiden perustasoan päätöksentekoa tukevaa.
Huomioitavaa on, että valittujen ratkaisujen on täytettävä asiakas- ja potilasturvallisuuden vaatimukset salassapidon, tietosuojan ja tietoturvan osalta. Alueella on ollut yleisesti käytössä Microsoft Teams erillaisten etäyhteyksien osalta, mutta tietoturvan osalta se ei täytä Valviran vaatimuksia. Kilpailutuksen kautta valittu Flowmedicin sovellus käyttää vahvaa tunnistautumista tehden siitä tietoturvallisen etäyhteysvälineen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät | Valvira
Lääkäriliiton etälääketieteen suositukset (Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 12.5.2022)
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/
Hyvinvointialueelle toimivan ja käyttöön jäävän malli vaatii vahvan mandaatin, joten työskentely päätettiin järjestää Poheen kehityspäällikkö Airi Tolosen vetämien työpajojen myötä. Työpajojen keskeinen tehtävä oli määritellä konsultaatiotarpeet sekä rakenteet puhelimella tapahtuvien konsultaatiomallien saamiseksi käyttöön.
Pohteen alueella suunniteltiin kaksi työpajaa kevään 2023 kuluessa, missä tarkoituksena oli koota mielenterveyspalveluiden edustajat perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Käytännössä perusterveydenhuollosta vastaa terveyden ja sairaanhoidon palvelut. Käytännössä työpajoihin saatiin OYS psykiatrian edustus sekä ikäihmisten, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista vastaavat tahot. Alueellisten mielenterveyspalveluiden ja tesan osallisaminen osoittautui haastavaksi, joten määrittelytyö päädyttiin tekemään kiireisyysluokituksiin perustuvien konsultaatioaiheiden kautta.
Työpajoja laadittiin suunnitelma sekä matriisit, joiden avulla määrittelyä ryhdyttiin rakentamaan.
Kiireisyysluokat:
- Päivystyksellinen konsultaatio, tarve välitön.
- Kiireinen konsultaatio, vasteaika 1-7 vrk
- Kiireetön konsultaatio, vasteaika yli 7 vrk
Vastauksia etsittiin mm. seuraaviin kysymyksiin kiireisyysluokittain:
- Ketä konsultoidaan, missä sijaitsee (esim. alueellinen konsultaatio?)
- Konsultaatioväline?
- Tavoitettavuusaika, ajallinen toistuvuus, esim. kerran viikossa?
- Ikäryhmittäinen tarve, kuinka vastataan?
- Hoitaja - psykiatrinen hoitaja konsultaatio
- Paljon palveluja käyttävät?
Sekä laadittiin ohjaavia sääntöjä
- Mitä on oltava tehtynä perustasolla ennen konsultaatiota (perustason työryhmässä, riittävät kartoitukset, B1-lähete)?
- Kenen toimesta kunsultaatiopyyntö tapahtuu? (Lääkäri, hoitaja, työryhmä?)
- Kirjaamiskäytännöt
- Etäkonsultaatiokäytänteiden vastuuhenkilö alueella (omistaja)?
Konsultaatiomallin kehitystila marraskuussa 2023
Kahden työpajan jälkeen tarpeista ja siihen liittyvistä säännöistä saatiin koottua varsin kattava määrittely, joskin terveyden ja sairaanhoidon palvelut ilmoittivat konsultaatiotyöskentelyn alkavan heidän osaltaan syksyllä 2023. Syksyn saavuttua konsultaatiotyöskentely päätettiin liittää taustalla tapahtuneeseen hoitoketjutyöskentelyyn, eli suoraan osaksi prosessien kuvausta.
Pohteen kuuden eri alueen sisällä mielenterveyspalveluiden sisällä on eroavaisuuksia esimerkiksi psykiatripalveluiden saatavuudessa. Näinpä konsultaatiomallista päätettiin koostaan geneerinen kaikilla alueille mahdollisimman yhdenmukainen malli. Alueellisesti nähtiin kuitenkin tärkeäksi muodostaa käsitys heidän nykyisistä konsultaatiomalleistaan, jotta toimivaksi koettuja toimintoja ei muutettaisi, vaan mahdollisuuksien mukaan levitettäisiin koko Poheen alueelle. Osalla alueista toiminta nojautuu ostopsykiatreihin, osalla on omansa. Pelkästään näiden suhteen alueellisessa konsultaatiossa on eriäviä käytänteitä.
Alueellisten eroavaisuuksien ja hyvien käytänteiden kartoittaminen toivottiin liitettävän mukaan terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden toimesta marraskuussa 2023, joten tilannetta kuvattaessa tilanne on kesken.
Kehitystyön edetessä tuli nähdyksi uuden organisaation epäsynkroni kehitystehtäviin liittyen. Myöskään videovälitteiselle etäkonsultaatiolle ei käyttökohdetta löydetty. Näinpä kehittämistyö ohjautui Pohteen mielenterveys- ja päihdepalveluiden konsultaatiomallin kuvaamiseen hoitoketjujen työstämisen yhteyteen. Tähän työhön päästiin konkreettisesti marras-joulukuussa 2023.
Lopulta työskentelyssä laadittiin geneerinen konsultaatiomalli alueellisiin palveluihin kiireisyysluokkien mukaan. Tässä yhteydessä esiin nousi alueiden erillaiset rakenteet, joten asiassa päädyttiin tekemään tarkempi alueellinen kartoitus ja sen myötä hakemaan yhteiset konsultaatiorakenteet. Tämä työ siirtyy vuodelle 2024.
Pohteen integraatioylilääkäri Marianne Riekki johtaa työskentelyä 2024 vuoden aikana luultavimmin RRP 2 hankkeen tukemana.