Etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon (Suomen kestävän kasvun ohjelma. RRP2: P4,I4)
Etäkonsultaatiomallin avulla parannetaan koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaiden pääsyä suun erikoishammashoitoon kehittämällä ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista. Tavoitteena yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
Lapsiväestössä purentavirheet ovat melko yleisiä ja oikomishoitoa aloitetaan jopa joka kymmenennellä lapsella. Kiinnostus oikomishoitoon on suurta ja hoitoon pääsy julkisella sektorilla vaihtelee kuntakohtaisesti. Terveyskeskuksessa oikomishoitoa annetaan rajoitetusti ja hoitoon pääsyä arvioidaan 10-portaista virhepurennan vaikeusasteikon pisteytystä hyödyntäen.
Hammashoidon palveluissa on merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat myös hampaiden oikomishoitoon. Iso osa oikomishoidoista voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti, mutta riskiä aloittamisen viivästymiselle lisäävät korona-ajan aiheuttamat ruuhkat ja henkilöstön resurssipula. Lisäksi koronapandemia on lisännyt hoitovelkaa, mikä näkyy kasvaneena kysyntänä ja viivästyneinä hoitoina. Nämä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hoidon järjestäminen ajoissa on vaikeutunut monilla alueilla. Jonotilanteessa nähdään vaihtelua hoidon tarpeen arvioon, oikomishoidon aloitukseen ja seurantaan pääsyssä. Aikaa jonottaessa voidaan hukata purennan korjaantumisen kannalta paras hoitoajankohta.
Yksilön näkökulmtasta oikea-aikainen hoidontarpeen arvio mahdollistaa hoidon onnistumisen kannalta parhaan hoitoajankohdan. Toisaalta toimiva etäkonsultaatiomalli auttaa seulomaan sen asiakasryhmän, ketkä eivät tarvitse hampaiden oikomishoitoa. Näillä keinoilla voidaan vaikuttaa ammattilaisten työajan kohdentamiseen tehokkaasti.
Alkutilanne toimntaympäristössä: oikomishoidon alku- ja välitarkastuksia tehtiin ostopalvelusopimuksella yksityisen palveluntuottajan ja julkisen hammashoidon oikomishoidon yksikön välillä. Ostopalveluilla pyrittiin purkamaan oikomishoidon aloituksiin ja jatkohoitoaikoihin liittyvää liittyvää painetta. Toimintamalli koettiin toimivaksi ja yhteistyö oikomishoidon erikoishammaslääkärin ja apuoikoijan välillä sujui hyvin. Myös työnjako oikomishoidon tiimissä olevien suuhygienistien ja hammaslääkäreiden välillä oli järjestetty hyvin.
Hyvinvointialueelle siirryttäessä suun erikoishoidon järjestäminen kunnilta siirtyi hyvinvointialueen vastuulle. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä ostopalvelusopimukset päädyttiin purkamaan ja näin syntyi tarve uuden oikomishoidon konsultaatiomallin kehittämiselle.
Pohjois-Pohjanmaan strategia vuosille 2023-2030 :
- Palvelulupaus: Hyvinvointi - terveys - turvallisuus -yhdessä tehden.
- Arvot: Näemme ihmisen, kohtaamme ammattitaidolla, edelläkävijänä vaikuttavuudessa
- Strategian painopisteet ja periaatteet ovat: Ihmistä varten, Vaikuttavasti yhdessä, Parhaat osaajat ja Rohkeasti uutta.
Uuden toimintamallin kehittäminen linkittyy vahvimmin strategiassa Rohkeasti uutta -painopisteeseen. Uusien digitaalisten palvelujen kehittäminen pohjalla vaikuttavat kuitenkin myös muut hyvinvointialueen strategiset painopisteet. Kehitämme vaikuttavasti ja moniammatillisesti yhdessä, tiimissä toimivat parhaat osaajat ja kehittämisemme tärkein painopiste on Ihmisitä varten.
Pohteen hyvinvointialue on laaja, jossa on 30 kuntaa ja alueen väkiluku on 415 867 asukasta. Alueella on paljon tiheään asuttuja alueita, mutta myös harvaan asuttuja alueita on paljon. Välimatkat esimerkiksi suun erikoishoidon palveluihin voivat vaihdella suuresti. Tämän vuoksi hyvinvointialueelle tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, jotka mahdollistavat tasavertaisen hoitoon pääsyn asuinpaikasta ja välimatkoista riippumatta.
Kuva
Kehittäjätiimiin kuuluvat:
- Oikomishoidon ehl(t): Matti Hannula, Eija Latvakoski
- oikomishoidon alkututkimukset ja välitutkimusten etäkonsultointi
- paperikonsultaatio
- Iin hh:n apuoikoja + shg:t: hml Kristiina Sarkkinen, shg Reetta Teurajärvi, shg Sanna Nykänen
- hml K.Sarkkinen (apuoikoja) yhdessä shg:n kanssa --> oikomishoidossa olevien ja aikaa odottavien asiakkaiden alkukartoitus: asiakkaiden lukumäärät, hoitovaiheet, hoitosuunnitelmien läpikäyminen, uusien aikojen varaaminen
- Projektisuunnittelijat: Hanna-Maija Tiiliharju & Jenni Uusitalo
- projektiryhmän muodostaminen
- yhteydenpidosta sopiminen
- laitehankinnat
- laite- ja digitaalisen sotekeskuksen koulutuksista sopiminen
- raportointi
- yhdyshenkilöinä ohjausryhmälle
- Suun terveydenhuollon kehittämishankkeiden seurantaryhmä:
- Pia Piispanen (palvelualuejohtaja)
- Marja Niemelä (apulaisylihammaslääkäri)
- Sakari Mustakallio (ylihammaslääkäri)
Projektitiimin järjestäytymisen jälkeen sovittiin tiimin yhteisistä käytännöistä ja aikataulutettiin säännölliset teams-tapaamiset. Vaikka vanhasta ja toimivasta konsultaaatiomallista luopuminen herätti kysymysksiä, olivat projektiin mukaan lähteneet alusta asti motivoituneita ja innostuneita uuden toimintamallin kehittämiseen. Vahva motivaatio uuden kehittämiselle helpotti myös työnjakoa ja ammattilaisten välille muodostui nopeasti hyvä keskusteluyhteys. Kaikkien sama tahtotila toimivalle yhteistyölle ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, oli myös alusta asti vahva pohja kehittämistyölle.
Tiimille järjestettiin yhteinen virtuaalinen työpaja Padlet-alustalla, jossa ammattilaiset saivat itse kuvata nykytilanteen vahvuudet ja kehittämisalueet sekä visioida uutta toimintamallia. Työpajassa kaikilla oli myös mahdollisuus kertoa uuteen toimintamalliin liittyvien huolien mieleen nousemisesta avoimesti.
Asiakastyytyväisyys: kysey QR-koodilla
Ammattilaistyytyväisyys: suora palautekysely
Hoidetut potilaat (lkm):
Hoidon läpimenoaika (?):
Uuden toimintamallin käyttön otossa ja sen jalkauttamisessa hyvinvointialueelle edellyttää vahvaa pohjatyötä toiminnan pilotointivaiheessa.
- tarkka esiselvitys (kenelle, miksi, kuka)
- alkutilanteen kartoitus seurannan helpottamiseksi
- mittaroinnin suunnittelu
- henkilöstön osallistaminen
- asiakas-/asukasosallisuuden vahvistaminen
Etäkonsultaation kohderyhmä ovat ensisijaisesti Pohteen alueen oikomishoidossa olevat asiakkaat. Julkisella sektorilla maksutonta oikomishoitoa tehdään alle18-vuotiaille ja hoitoon ohjaudutaan yleensä määräaikaistarkastuksissa havaitun hoidon tarpeen arvion kautta.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty pyytämällä palautetta asiakkaalle suunnatusta kirjallisesta tiedotteesta. Palautetta pyydettiin käytetystä kielestä ja ilmaisuista sekä tiedotteen hyödyllisyydestä. Palaute asiakastiedotteesta oli seuraavanlainen:
- "teksti on hyvä ja taustoitus mielenkiintoinen
- kerrottiin ratkaisu ja esitettiin hyödyt
- pitkä lukea, voisiko tiivistää?
- varsinkin puhelimella raskas lukea noin pitkä teksti, voisiko tiivistystä tehdä esim. taustoituksen osioon"
Tiedotteeseen tehtiin ehdotuksessa olleet muutokset.
Toimintamallia lähdettiin ideoimaan yhdessä pilotin ensimmäisessä vaiheessa mukana olevan suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Kehittäjätiimissä olivat mukana niin suun erikoishoidon yksikön erikoishammaslääkärit kuin perusterveydenhuollon hammaslääkärit ja suuhygienistit. Myös yksiköiden vastuuyksikköpäälliköt olivat alusta asti mukana toimintamallin kehittämisessä.
Kehittäjätiimin muodostaminen oli Iin etäkonsultaatiomallin kehittämisessä heti alusta asti selvillä. Alusta asti oli myös selvää, että etäkonsultaatiota tullaan hyödyntämään oikomishoidossa. Ensimmäinen tapaaminen toteutui huhtikuussa 2024, jonka aikana sovittiin kehittämisprosessin aikatalutusta sekä alustavasti työnjaosta. Projektin alettua aikataulutimme myös säännölliset kuukausipalaverit.
Työpajoja järjestettiin etäyhteyksin ja niissä hyödynnettiin Padlet- virtuaalista muistilappuseinää. Muistilaput nimettiin pääotsikoin, joiden alle osallistujat saivat anonyymisti käydä antamassa vastauksensa/ajatuksensa. Aihealueet nimettiin seuraavasti: 1. Nykytilan vahvuudet, 2. Nykytilan miinukset, 3. Toiveet/ehdotukset uuden toimintamallin kehittämiseen, 4. Etäkonsultaatiomalliin liittyvät huolet.
Kysyttäessä, mihin erikoishammashoidon aloihin etäkonsultaatiosta sillä hetkellä koettiin olevan hyötyä, ammattilaiset vastasivat seuraavasti:
- Lasten hampaiston kiilteen ja dentiinin kehityshäiriöt
- Oikomishoito
- Lasten hammastraumat
- Juurihoidon (kuva)konsultaatiot
- Tukea proteettisten hoitojen hoitosuunnitelman laatimisessa
- Hoitopaikka-arvion tukea
- Haastavat TMD-oireet sekä kasvojen krooniset kiputilat
Nykytilan vahvuudet:
- Puhelinkonsultaatio HAMSU:n koettu toimivaksi
- "Oman talon" hammaslääkärin konsultointimahdollisuus
- Oikojan käynti (ostopalvelusopimuksella) paikan päällä
- Avun saaminen välittömästi päivystyksellisissä/kiireellisissä tapauksissa puhelimitse
- Apuoikoja omassa työyhteisössä
- Oikomishoidon ehl:lle voinut laittaa kysymyksiä toimistoajalle, tämän tyyppiselle toiminnallle toivotaan lisää aikaa
Nykytilan haasteet:
- Erikoishammaslääkäreistä vain oikoja käy paikan päällä
- Puolikiireellisissä asioissa ehl:n ei saada yhteyttä
- Ostopalvelujen päätyttyä juurihoitoaikojen ruuhkautuminen
- Oikojan päiviä pitänyt supistaa, pitäisi olla enemmän etäkonsultaatioaikaa
- Toivomus lisätä oikojan lähikonsultaatiopäiviä
- Laitehankinnat: ProCam XS- luuppikiinnitteinen kamera
- Hoitoyksikköön kiinnitettävä erillinen näyttö
- jabra-pöytäkaiutin
- Etäkonsultaation pilotin aloitus 30. 9. 2024
- Iin oikomistiimi: apuoikoja, kaksi suuhygienistiä
- Suun erikoishoidon yksiköstä oikomishoidon ehl