Etäpalveluiden tuominen osaksi Sastamalan terveyspalveluita.

Toimintaympäristö

Suomessa ollaan siirtymässä laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta hyvinvointialueisiin, mikä on luonut mahdollisuuden tarkastella kuntien tarjoamia terveydenhuollon palveluita kriittisesti. Hyvinvointialueen yhtenä tarkoituksena on yhdenmukaistaa palveluita ja niiden saatavuutta, toimintatapoja sekä käyttöjärjestelemiä. Sastamala liittyy Pirkanmaan hyvinvointialueeseen tammikuussa 2023. 

Yksityisellä sektorilla etäpalvelut ovat olleet osana terveyspalveluita onnistuneesti jo pidemmän aikaa. Julkisella puolella digitaalisten palveluiden tarjonta on ollut toistaiseksi vähäistä. Yhteiskunnan luontainen digitaalinen kehitys on luonut tarpeen, mutta myös mahdollistanut digitaalisten terveyspalveluiden laajenemisen ja käyttöön ottamisen. Väestön ikääntyminen ja kasvavat terveydenhuollon kulut pakottavat pohtimaan kustannustehokkaita keinoja hoitaa koko väestöä tarvelähtöisesti ja tarjota jokaiselle sopiva asiointimuoto. 

Sosiaali- ja terveysalan uudistus tuo myös mukanaan sen, että kiireettömään perustason hoitoon tulisi päästä seitsemässä vuorokaudessa. Lain on määrä tulla voimaan alkuvuodesta 2023. Tällä hetkellä hoitotakuu kiireettömään perustason hoitoon on kolme kuukautta. Jotta seitsemän vuorokauden hoitotakuuseen päästäisiin, terveydenhuollossa täytyy kehittää uusia toimintatapoja ja palvelumuotoja.

Sastamalassa väestöpohja on hyvin iäkästä ja monisairasta. Tästä johtuen potilaiden hoito painottuu iäkkäiden ihmisten pitkäaikaissairauksien hoitoon ja seurantaan. Työikäisille on ollut ajoittain haastavaa tarjota oikea-aikaista ja oikein kohdennettua hoitoa. Myös perheille tarjottavat palvelut ovat olleet ajoittain riittämättömiä tarpeeseen nähden. 

Yhtenä lähtökohtana etäpalveluiden kehittämistarpeelle on myös ollut Sastamalan maantieteellinen sijainti. Välimatkat ovat monilla alueilla pitkiä ja julkisen liikenteen palvelut ovat niukkoja. Terveyskeskuksen palveluihin pääseminen konkreettisesti on voinut olla haastavaa.

Yhteiskunnalliset muutokset ja koronaepidemia ovat vauhdittaneet digipalveluiden kehittämistä. Yhä useampi kokee etäpalvelut helpoksi ja nopeaksi tavaksi asioida terveyspalveluissa. Monilla muilla yhteyskunnan osa-alueilla etäpalvelut ja sähköiset asiointimahdollisuudet ovat olleet jo pidempään integroituneena osaksi palveluvalikoimaa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennen kehitystyön aloittamista Sastamalan terveyskeskuksessa ei ole ollut etäpalveluita käytössä. 

Sastamalassa kuten monessa muussakin kunnassa puhelinpalveluiden jonot ovat olleet pitkät ja yhteyden saaminen on voinut kestää useita päiviä. 

Jonot lääkäreiden ja hoitajien kiireettömille vastaanotoille ovat olleet pitkiä. Osittain tästä johtuen potilailla on useita asioita, joihin toivoisivat ratkaisua tai hoitoa. Tämän vuoksi vastaanottoajat ovat pitkiä ja työlistoihin ei mahdu kovinkaan montaa vastaanottoaikaa päivässä.

On myös olemassa potilaita, joiden vaivat ovat kertaluontoisesti ja nopeasti hoidettavissa. Näitä potilaita kutsumme episodiasiakkaiksi. Episodiasiakkaiden vaiva ei vaadi kiireellistä hoitoa, mutta olisi hyvä hoitaa parin viikon sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Tämä on osaltaan myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jotta hyvänlaatuiset vaivat eivät pääse kehittymään vaikeasti hoidettaviksi. Näille potilaille on ollut haastavaa tarjota oikea-aikaista hoitoa. 

Tuleva hyvinvointialue edellyttää etävastaanottopalveluiden olemassaoloa kunnissa, joten niiden kehittäminen ja käyttöönotto on ollut ajankohtaista vuoden 2022 aikana. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on tarjota yhdenmukaiset terveyspalvelut kaikille ikä- ja väestöryhmille. 

Etävastaanoton pitämien luo ammattilaisille uudenlaisia työtapoja ja joustavuutta potilaiden hoitoon.

Etävastaanoton käyttöönotto valmistelee Sastamalan terveyspalveluita Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtymiseen ja pitää terveyspalvelut yhteiskunnallisesti ajantasaisina.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Johtava ylilääkäri Urpo Hautala, ylin päätösvalta

Avohuollon ylilääkäri Jaana Heinäkallio, lääkärien lähiesimies, työntekijöiden ohjaus, resursointi

Johtava hoitaja Anne Kantola, ylin päätösvalta

Osastonhoitaja Tuula-Kaarina Nieminen, työntekijöiden resursointi

 

Sh, digitaalisten palveluiden asiantuntija Ida Kärki, etäpalveluiden kehittämisen ja toteutuksen vastuuhenkilö

LL, terveyskeskuslääkäri Henni Häihälä, etäpalveluiden kehittämisen ja toteutuksen vastuuhenkilö

Sh, Erikoissuunnittelija Sari Hukkanen, digitaalisten palveluiden suunnittelu Sotesissa

 

Th Essi Vesterinen, pääkäyttäjä, digitiimin jäsen

Ft Katariina Tavast, pääkäyttäjä, digitiimin jäsen

Sh Marika Valkama, pääkäyttäjä, digitiimin jäsen

 

Ammattilaiset, toteutus

 

Ammattilaisia koulutetaan ja perehdytetään porrastetusti etävastaanoton pitämiseen ja VideoVisit-alustan käyttöön. Kaikille annetaan mahdollisuus löytää itse keinot tuoda etävastaanotto sujuvasti osaksi omaa työtä ja osaamista. Kaikille on tarjolla tukea ja lisäopastusta tarpeen vaatiessa. Pyrimme reflektoimaan toimintaa säännöllisin väliajoin ja tekemään tarpeen mukaan muutoksia. 

Tavoiteltu muutos

Helpommin tavoitettavat ja oikea-aikaiset palvelut potilaille kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. 

Työn hallinnan ja mielekkyyden lisääminen. Joustavampi työskentelytapa. 

Muutoksen mittaaminen

- etävastaanottojen käyttöraportit

- henkilöstökyselyt

- säännölliset henkilöstökatsaukset

- digitiimin kehitysriihet

Toteutussuunnitelma

Elokuuhun 2022 mennessä etävastaanotot ja Videovisit-alusta on otettu käyttöön lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla, kiirevastaanotolla, fysioterapiassa ja kotisairaalassa. Kaikki etävastaanottotyötä tekevät työntekijät on perehdytetty ohjelman käyttöön. 

Syyskuussa 2022 mielenterveys- ja päihdepalveluissa alkavat ensimmäiset etävastaanotot.

Lokakuussa 2022 lastenneuvolassa otetaan käyttöön chat-palvelu. Lastenneuvolan terveydenhoitajat on perehdytetty VideoVisitin käyttöön. 

Digi-tiimin kokoaminen yksiköistä. Tällä hetkellä fysioterapian puolelta on jo olemassa yhteyshenkilö, jolla on pääkäyttäjäoikeudet. Jokaiselle yksikölle sovitaan oma digi-yhteyshenkilö, joka pystyy tarvittaessa luomaan nopeasti uudet tunnukset, muokkaamaan chatin aikatauluja ja neuvomaan alustan käytössä.

Yksiköiden digi-vastaavien kanssa sovitaan säännölliset teams-  tai live palaverit kuulumisista, kehityskohteista ja ongelmatilanteista. Näitä voidaan hyödyntää jatkossa kuukausittaisissa digi- kuulumisissa.

Toteutetaan kohdennetumpaa markkinointia chatin mahdollisuuksista. Tähän hyödynnetään mm. ammattikoulun ja lukion terveydenhoitajia.

Jatkamme ammattilaisten kanssa toiminnan kehittämistä. Yhteistyön vaikutus chatin käyttöön on suorassa yhteydessä työn toteutukseen.

Ammattilaisten innostaminen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset. Vaikka etävastaanotto palvelee kaikkia ikä- ja potilasryhmiä, se ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kaikille. Esimerkiksi fyysistä tutkimista vaativat potilaat vaativat yleensä tavallisen vastaanoton. Myöskään potilaat, joilla ei ole tietoteknisiä välineitä tai eivät osaa käyttää digitaalisia palveluita, eivät sovellu potilaiksi etävastaanotoille.

Potilaita ja asiakkaita pyydetään antamaan etävastaanottojen yhteydessä sanallista ja kirjallista palautetta. 

Ratkaisun perusidea

Sastamalan terveyspalveluihin etävastaanottopalveluiden kehittäminen ja niiden aloittaminen.

Kevään ja kesän 2022 aikana on saatu luotua toimintaperiaatteet etävastaanotoille, käynnistettyä ammattilaisten perehdytys, aloitettua hoitajien ja lääkärien etävastaanotot/chat sekä laajennettu toimintaa eri yksiköihin. 

Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintamalli mahdollisimman laajasti Sastamalan terveyspalveluiden käyttöön vuoden 2022 aikana. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen:

- Yksikkö- ja tarvittaessa yksilökohtainen perehdytys etäpalveluiden käyttöön.

- Helposti saatavilla oleva perehdytysmateriaali. 

- Yksiköiden kustomoitu käyttöönotto.

- Jatkuva ja saatavilla oleva tuki.

- Käytön volyymin nostaminen asteittain. 

- Positiivisen ajatusmallin luominen ja siihen kannustaminen. 

- Avoin vuorovaikutus johdon kanssa kehityksestä ja muutoksesta. 

- Prosessin säännöllinen reflektointi palautteen ja kehitysideoiden perusteella.

 

Resurssit:

- Etävastaanoton kehittämisestä, ammattilaisten perehdyttämisestä ja toiminnan aloittamisesta kaikissa yksiköissä vastuussa ovat olleet sh Ida Kärki ja ll Henni Häihälä. 

- Sh Kärki on pohtinut etävastaanottopalveluiden käyttöönottoa laajasti sairaanhoitajan näkökulmasta ja kouluttanut terveyspalveluiden hoitajia. Kärki on ollut myös vastuussa tiedottamisesta nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Ll Häihälä on pohtinut asiaa lääkärien näkökulmasta ja luonut tämän lisäksi kriteeristön lääkärien etävastaanotoille. Häihälä on myös osallistunut hoitajien kouluttamiseen ja on jatkossa vastuussa lääkärien kouluttamisesta etävastaanoton käyttöön.

- Kärki ja Häihälä ovat tehneet työtä pääosin muiden töiden ohella haasteellisten aikaresurssien vuoksi.

 

Prosessi:

- Alkuun luotiin ohjeet etävastaanotoista asukkaille ja ammattilaisille. Ammattilaisten perehdytysohjeet luotiin ammattilaisten tarpeita ja toiveita mukaillen. Sastamalan terveyspalveluiden nettisivuja uudistettiin ja ohjeita tuotiin paremmin näkyville.  

- Ammattilaisten perehdyttäminen yksikkökohtaisesti. 

- Yksiköiden pääkäyttäjistä kootaan Digitiimi, joka kehittää toimintaa kentältä tulevien kokemusten perusteella. Digitiimiläisillä on myös valmiudet perehdyttää uusia käyttäjiä ja muokata VideoVisit-alustaa oman yksikön tarpeiden mukaisesti. 

- Palveluiden markkinointi sosiaalisen median kanavissa, lehdessä, vastaanotoilla sekä puhelimessa. 

- Säännöllinen henkilöstön informointi sähköpostitse. Jatkossa myös säännölliset Teams-kokoukset. 

- Toiminnan aloittaminen asteittain ja yksikkö kerrallaan. 

- Jatkuva toiminnan kehittäminen, jossa otetaan huomioon asukkaiden ja ammattilaisten käyttökokemukset. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Etävastaanoton käyttöönottaminen vaatii vähintään 1-2 ammattilaista, jotka ovat sitoutuneet perehdyttämään henkilöstöä ja ottamaan vetovastuun etävastaanottojen toiminnasta. Tämän jälkeen vastuuta tulisi jakaa nopeasti pienempien yksiköiden nimetyille pääkäyttäjille, jotta toiminta saataisiin aktiivisesti käyttöön eikä toiminta olisi niin haavoittuvainen. Aluksi aikaresurssia vie laajempi perehdytys ja tälle olisi suotava antaa riittävästi aikaa. Hyvällä pohjatyöllä työn aloittaminen ja toteutus tapahtuvat tehokkaasti. Tavoitteena on saada etävastaanotto osaksi muuta päivittäistä työtä. Perehdyttämisvaiheessa ei kannata oikoa. Perehdytys tulisi suunnata mahdollisimman laajasti koko henkilöstölle. Perehdyttämisessä voi toimia luovasti. Perehdytys ei vaadi tunteja kestävää koulutusaikaa, joten perehdytyksen voi ajoittaa esimerkiksi vuoronvaihtoon, jolloin henkilöstöä on paikalla enemmän. Hyvällä ennakkomateriaalilla ja perehdytyksen suunnittelulla aikaa voidaan käyttää tehokkaasti.

Jatkossa ammattilaisten ja potilaiden palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa toiminnan kehitystä. Muutos ja uuden toimintamallin käyttöönotto voi olla henkilöstölle raskasta, joten on tärkeää markkinoida ja tuoda asia esiin positiivisessa valossa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etävastaanottojen aloitus on sujunut hyvin, eikä tarvetta ole ollut tehdä suuria muutoksia toimintaan. Etävastaanotot ovat käynnistyneet suunnitellusti ja palveluja on pystytty laajentamaan jatkuvasti. Odottamattomia tai yllättäviä muutoksia ei ole tullut. Asukkaat ja ammattilaiset ovat olleet tyytyväisiä. Asukkaat ovat löytäneet etävastaanottopalveluiden piiriin jatkuvasti paremmin.