Etäryhmätoiminta
Etäryhmätoiminta tukee asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja omien voimavarojen säilymistä. Etäryhmätoimintaa tuotetaan etäkotihoidon tablet-laitteen välityksellä.
Suomen väestö ikääntyy syntyvyyden vähenemisen ja elinajanodotteen kasvun seurauksena. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa kasvaa 25,6 %:iin väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa ikääntyneistä kuitenkin elää arkeaan itsenäisesti. Hyvin iäkkäillä on eniten terveys- ja toimintakykyongelmia. Suomessa suuntauksena on ollut tukea ikäihmisten kotona asumista sekä vähentää palveluasumista ja laitoshoitoa.
Koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset ovat muuttaneet vanhuspalveluja käyttävien ihmisten arkea. Sosiaalisia kontakteja, ulkona liikkumista ja itsemääräämisoikeutta on rajoitettu. VANKO-kyselyn (ks. linkki) perusteella harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia oli kotihoidon asiakkailla hyvin rajoitetusti. Vain hyvin pieni joukko kotihoidon asiakkaista oli päässyt osallistumaan harrastustoimintaan korona-aikana. Osa kotihoidon asiakkaista vietti lähes pelkästään aikaa sisätiloissa, vain alle puolet kaikista vanhuspalvelujen asiakkaista pääsi ulkoileman mielestään riittävästi. Pandemia-aika vähensi kontakteja läheisiin ihmisiin ja lisäsi yksinäisyyttä verrattuna ennen rajoituksia tehtyyn kyselyyn. Virikkeiden vähentymisen pitkittyminen voi aiheuttaa muutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä, mikä voi kiihdyttää muistisairauden kehittymistä, joten ryhmätoiminnot tulisi pystyä palauttamaan mahdollisimman nopeasti.
Hallituksen 2020 päivitetyn Terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian mukaan ihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja palvelujärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi on tärkeää panostaa uusien innovaatioiden, toimintamallien sekä teknologioiden käyttöönottoa sote-alalla. Teknologialla pyritään myös helpottamaan erittäin kuormittavaksi koettua kotihoidon työtä; saamaan kustannussäästöjä, korjaamaan työvoimapulaa sekä tehostamaan työn tekemisen tapoja.
Vanhusten palvelujärjestelmän kantokykyä uhkaa erityisesti pula riittävästä henkilöstöstä, tilanne on pahentunut edelleen vuoden 2022 aikana. Kotiin vietävillä kuntoutuspalveluilla tulee olemaan jatkossa merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn kohentamisessa sekä ylläpitämisessä. Etänä toteutettavien ryhmätoimintojen avulla kuntoutus saadaan tuotua osaksi asiakkaan arkea.
Ikääntyneiden palveluissa on palveluvajetta, jota on vaikea kuroa kiinni henkilöstöpulan vuoksi. Kiireisin henkilöstön tarve on kotihoidossa. THL:n selvityksen mukaan neljännes kotihoidoista toimi riittämättömillä resursseilla vuoden 2021 lopussa viikoittain tai useammin. 43 prosentissa kotihoidon yksikössä tehdään ylitöitä omalla henkilöstöllä viikoittain tai useammin.
Kotihoidon asiakkaat tarvitsevat virkistystä ja ryhmätoimintoja, mutta niukoilla resursseilla kyetään usein tarjoamaan vain hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen hoito. Täytyy löytää uusia tapoja toteuttaa virkistystä olemassa olevilla resursseilla. Etänä annettava palvelu tuo myös uusia mahdollisuuksia työskennellä ja näin voi houkutella alalle työvoimaa.
- Vantaan ja Keravan kotona asumista tukevien etäpalvelujen kehittämishankkeen työntekijät
- Etäkotihoidon työntekijät
- Kotikuntoutuksen työntekijät
- Päivätoiminnan työntekijät
- Kotihoidon geronomit
- Oppilaitosyhteistyö
- Kolmas sektori
- Kaikille halukkaille etäkotihoidon asiakkaille kalenteriin tekemistä vähintään kerran viikossa
- Tarjotaan erilaisia ryhmiä asiakkaiden kiinnostuksen mukaan
- Mahdollisuus tavata muita virtuaalisesti, sosiaalisuus, kognitiivisen toimintakyvyn ylläpito
- Kuntouttavaa ja fyysistä toimintakykyä ylläpitävää kevyttä harjoittelua
- Rentoutusta, virkistystä ja hyvää oloa
- Aloituskysely, jatkokyselyt asiakkaille
- Asiakastyytyväisyyskyselyt
- RAI-arviot
- Palaute kotihoidon ja etäkotihoidon kautta
- Havainnointi käynneillä, kognitiivisen ja fyysisen toimintakyvyn arviointi ja merkitseminen hoitokertomukseen rakenteisesti
- Verkostoituminen
- Tietohallinto- ja digipalveluyhteistyö
- Kotihoito
- Päivätoiminta
- Kotikuntoutus
- Vanhuspalvelut (asiakasohjaus, osallisuustiimi)
- Terveyspalvelut
- Hankeyhteistyö
- Seurakunnat, järjestöt ja yhdistykset
- Palvelualustan toiminnallisuuden varmistaminen
- Aikataulutus
- Työnjako
- Yhteistyö
- Asiakashankinta
Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ne etäkotihoidon asiakkaat, jotka ovat halukkaita ja motivoituneita sekä toimintakyvyltään kykeneviä osallistumaan etäryhmätoimintoihin. Lisäksi kohderyhmänä on omaishoitoperheet ja muut ikääntyneet, jotka eivät pääse osallistumaan ryhmätoimintaan oman kodin ulkopuolelle.
Etähoitajat ovat jatkuvasti etäkäynneillä kartoittaneet asiakkaiden halukkuutta osallistumiseen sekä mielenkiinnon kohteita, jotta voidaan perustaa erilaisia etäryhmiä ja löytää niihin riittävästi osallistujia. Myös omaisia on etäkotihoidon laitteenvientikäynnin yhteydessä osallistettu sopivien asiakkaiden löytämiseksi etäryhmätoimintaan.
Käytämme hyödyksi muiden julkaisemia materiaaleja verkossa. Youtube-kanavat sekä muut sivustot.
Ryhmämuotoisten etätapaamisten sisältö vaihtelee tavoitteen mukaan: fyysistä toimintakykyä ylläpitävää tuolijumppaa tai rentoutusta, kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja ylläpitävää muistelua ja muuta virkistystä, esimerkiksi visailua tai toivemusiikin kuuntelua sisältäen myös vuorovaikutteista osuutta.
Fyysistä toimintakykyä tukevat ryhmät
Etänä toteutettava fyysistä toimintakykyä tukeva harjoittelu on turvallisuuden takaamiseksi asiakasmateriaalin vuoksi lähinnä tuolijumppaa ilman välineitä. Ei voida olettaa että jokaiselta asiakkaalta löytyisi valmiiksi kotoaan esimerkiksi jumppakuminauhaa, painovastuksia tai jumppakeppiä.
Tuolijumppa voi olla hyödyllistä jakaa kahteen ryhmään:
1. Helpompi ryhmä, jossa heikompikuntoisia ja liikkeet ainoastaan istuen tehtäviä harjoitteita.
2. Haastavampi ryhmä, jossa fyysisesti paremmassa kunnossa olevia, tehdään myös joitain seisten tehtäviä harjoitteita, tuolin selkänojasta tukea ottaen.
Ryhmiin osallistujat ovat valikoituneet etähoitajien arvion perusteella osallistujan fyysisestä toimintakyvystä.
Maksimi ryhmäkoko tällä hetkellä 6 osallistujaa/ryhmä. Yksi harjoituskerta kestää 30min, ja koostuu alkulämmittelyistä, harjoitteluosiosta, ja lopuksi kevyet venyttelyt ja rentoutukset. On havaittu, että suurimmalle osalle kotihoidon asiakkaista 30 minuutin harjoituskerta on sopivan pituinen, monikaan ei todennäköisesti jaksaisi tehdä pidempää jumppaa. Suurempikin ryhmäkoko voisi onnistua, sillä jumpassa ei ole juurikaan keskustelua, alun tervehtimisiä lukuunottamatta.
On hyvä pohtia ryhmän kestoa, esim. niin että yksi ryhmä kokoontuu 10-12 viikon ajan kerran viikossa, jonka jälkeen osallistujat vaihtuisivat. Näin taataan että mahdollisimman monella etäkotihoidon asiakkaalla on mahdollisuus osallistua ryhmiin.
Tuolijumpan lisäksi on ollut fyysistä toimintakykyä ylläpitävänä rentoutusryhmä, jossa tehtiin istuen hengitysharjoituksia, kehon kuuntelua, rauhoittumista, sekä rauhallista venyttelyä.
Muisteluryhmä teemalla:
Teemoja voi kehitellä työpajatyyppisesti työyhteisön kesken. Tärkeää myös osallistaa asiakkaita teemojen kehittämiseen kutsumalla asiakkaita mukaan työpajaan sekä kuuntelemalla ja keskustelemalla asiakkaiden kanssa etäkotihoidon tapaamisissa ja kirjaamalla ylös asiakkaiden toiveita.
Esimerkkejä teemoista ja sisällöistä:
- Laulujen sanat -visailu; "näin laulu alkaa entä miten se jatkuu", mukana melodia hyräillen tai laulaen
- Helpot teemaan sopivat tietokilpailut, jotka voi jakaa näytöllä ryhmän osallistujille
- Teemaan sopivat hirsipuut esimerkiksi joululaulujen nimet/sanat, jotka voi jakaa näytöllä ryhmän osallistujille
- Teemaan sopivien runojen lausuntaa tapaamisen lopuksi
- Erilaisten vanhojen kuvien näyttäminen teeman mukaisesti ja niistä keskustelu: esimerkiksi joulun viettoa 40-luvulla, vanhoja entisaikojen ruokapakkauksia, vanhoja joulukoristeita joita ollut silloin kun itse on ollut lapsi, kuvia perinteisistä jouluruoista tms.
- Tapaamisen teemaan virittäytyminen, kysytään osallistujilta muistoja elämän varrelta mietittäväksi etukäteen tai tapaamisen aluksi, ryhmän vetäjä voi kertoa myös omia muistojaan aluksi niin muutkin ryhmäläisetkin uskaltavat osallistua
- Osallistujille kotitehtäväksi löytää esine tai esimerkiksi valokuva seuraavaa tapaamista varten - ryhmän osallistuja kertoo tarinan esineeseen/kuvaan liittyen
- Ryhmän tapaamisen osuvan juhlapäivän/liputuspäivän teeman käsittely: esimerkiksi itsenäisyyspäivään/laskiaiseen/vappuun sopivia uutisia, kuvia, juhlapäivä-aiheinen visailu, kuvia päivän juhlintaan liittyen tai tarina liittyen juhla-/liputuspäivän historiaan
Visailuryhmät:
- Visalua pienryhmälle, jokainen saa vastata
- Kysymykset joko laitteen näytölle jakaen tai suullisesti kysellen
- Arvoituksia, kompakysymyksiä, sananlaskuja, riimittelyitä yms..
- Asiakkaat saavat osallistua visailun aiheen valintaan
Musiikkiryhmä:
- Musiikin kuuntelua, asiakkaat saavat esittää toiveita artisteista
- Asiakkaat saavat antaa pisteitä kappaleille levyraati-tyyppisesti
- Voidaan peilata myös musiikkivideoita näytölle
- Onpa asiakas myös itse laulanut muille ryhmäläisille kokonaisen kappaleen
Lounasryhmä:
- Ohjattu ruokailu ryhmätoimintona (2-4 asiakasta)
- Ruokailu sosiaalinen tilanne sisältäen myös keskustelua ruokailun lomassa
- Toteutetaan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen lounaskäynti ryhmämuotoisena
- Ryhmään valikoidaan toimintakyvyltään saman kuntoisia asiakkaita
Omaishoitoperheiden "Uusia säveliä etsimässä -ryhmä"
- Ryhmä oli osa Metropolia ammattikorkeakoulun laajempaa hanketta
- Asiakasohjauksen avulla tavoitettiin 8 omaishoitoperhettä/ 16 osallistujaa
- Hankkeesta tarjottiin etäyhteysmahdollisuus eli tablet-laitteet ja yhteys osallistujille, ryhmän sisältö täysin opiskelijoilta
- Metropolian musiikkiterapia opiskelijat soittivat soittimia ja laulattivat niin omaishoitajia kuin heidän hoidettaviaankin etänä Metropolian kampukselta käsin
- Hankkeen työntekijä oli paikalla ryhmien aikana, lähinnä turvaamassa tekniikan toimivuutta. Metropolian opiskelijoille ei voitu tietosuojasyistä luoda omia tunnuksia etäpalvelujärjestelmään. Projektityöntekijä avasi omilla tunnuksillaan yhteyden ja seurasi mukana ryhmän toimintaa.
Päivätoimintakeskuksessa tapahtuva päivätoiminnan asiakkaiden ja etäkotihoidon asiakkaiden yhteinen hybridiryhmä
- Syyskuussa 2023 käynnistyi päivätoimintakeskuksessa hybripäivätoimintaryhmä, johon osallistui päivätoiminnan asiakkaita 6 henkilöä, sekä viisi etäkotihoidon asiakasta laitteidensa välityksellä .
- Päivätoiminnan asiakkaat allekirjoittivat suostumuslomakkeen, jossa pyydettiin suostumusta heidän kuvansa ja äänensä välittymiseen etäkotihoidon asiakkaiden kotiin. Etähoidon asiakkaat allekirjoittavat suostumuslomakkeen, kun etähoito alkaa.
- Projektityöntekijä oli paikalla varmistamassa tekniikan toimivuutta.
- Käytössä oli web-kamera, ulkoinen kokouskaiutin sekä videotykki, jolla saatiin etäosallistujat heijastettua paikallaolijoille riittävän suurella näytöllä.
- Päivätoiminnasta oli mukana kaksi ohjaajaa.
- Päivätoiminnan ohjaajat vastasivat ryhmän sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta.
- Ryhmän kesto oli 1,5 tuntia, aluksi n. 60-75 minuuttia keskustelevaa sisältöä ja esimerkiksi visailua.
- Lopuksi oli noin 15-30 minuutin mittainen jumppahetki.
- Lopuksi niin päivätoiminnan asiakkaat kuin etänä osallistuvat etäkotihoidon asiakkaat saivat halutessaan nauttia yhdessä kahvia.
- Lisäksi hankkeesta oli varahenkilö turvaamaan esimerkiksi sairastapaus tilanteita.
- Ryhmä kokoontui kerran viikossa, 8 viikon ajan.
- Palautetta kerättiin niin ohjaajilta, kuin asiakkailtakin. Kaikille eri ryhmille luotiin omat kyselyt Microsoft Forms työkalun avulla.
Lisäksi hyvinvointialueella on toiminut jo aiemmin omana toimintanaan seuraavat etäryhmät:
Kotikuntoutuksen etäryhmä
- tavoitteellista kuntoutusta kotikuntoutuksen fysioterapeuttien vetämänä
- sisältää alku- ja loppumittaukset läsnä tehtynä (SPBB)
- 8 viikkoa, 45min jumppa 2 kertaa viikossa (yht. 16 kertaa)
Etäpäivätoiminnan ryhmä
- Päivätoiminnan korvaavana palveluna tai jonotuksen ajaksi kannattelemaan asiakkaan kotona pärjäämistä
- Kerran viikossa 1,5h - noin 1h vuorovaikutteista ohjelmaa ja lopuksi ~30min jumppa
- Olemme kokeilleet jumppaa soittaen taustalla hiljaisella musiikkia, joka ei asiakkaiden mielestä juurikaan häirinnyt tai haitannut ohjaajan puheen kuulemista ja sanojen erottumista
- Ajoittain olemme kokeilleet teemoitettua jumppaa, esim. joulun aikoihin tonttujumppa, keväällä metsäretkelle sijoittuva "retkijumppa"
- Asiakkaat innostuivat kovasti luontoteemoista. Lintujen kevätseuranta ja lintuaiheiset visat Yle-luonto sivuilla sekä Youtuben Bird's-eye View kanava, jossa piti arvata kuvan ja äänen perusteella mikä lintu laulaa, olivat todella suosittuja asiakkaiden keskuudessa.
- Ryhmäytyminen voi olla hidasta - jos halutaan saada aikaan myös vapaata keskustelua ryhmäläisten kesken, on hyvä jatkaa ryhmää useampi kuukausi
- Monet asiakkaat ovat muistisairaita, eivät välttämättä pysty osallistumaan ryhmän teemojen kehittämiseen vapaana ideointina, vaihtoehtojen antaminen parantaa osallisuutta
- Jotta kaikki ryhmäläiset osallistuisivat keskusteluun, kannattaa ryhmän jäseniä aktivoida pyytämällä heiltä kommenttia ja jakamalla puheenvuoroja omalla nimellä puhutellen
- Ryhmän koostumus kannattaa miettiä tarkkaan - jos kaikki osallistujat ovat kognitioltaan jo heikossa kunnossa on vaikea saada keskustelua aikaiseksi, joten ryhmässä kannattaa aina olla vähintään kaksi keskustelevaa jäsentä
- Ryhmän mukana voi olla myös hyvin muistisairas henkilö, jos hän pystyy seuraamaan rauhallisesti toteutusta. Ei haittaa vaikka hän ei pystyisi vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Pääasia että vaikuttaa siltä, että ryhmä vaikuttaa positiivisesti hänen mielialaansa. Myös ryhmän hiljainen jäsen voi tuntea ryhmän merkitykselliseksi itselleen.
- Ryhmän vetäjän tulee kyetä reagoimaan nopeasti yllättäviin tilanteisiin ryhmää ohjatessa, esim.osallistujan mikrofonin mykistämällä tai kameran sulkemalla