Etäryhmätoiminta
Etäryhmätoiminta tukee asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja omien voimavarojen säilymistä. Etäryhmätoimintaa tuotetaan etäkotihoidon tablet-laitteen välityksellä.
Toimintamallin nimi
Etäryhmätoiminta tukee asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja omien voimavarojen säilymistä. Etäryhmätoimintaa tuotetaan etäkotihoidon tablet-laitteen välityksellä.
Etäkotihoidon ryhmätoiminta on kotihoidon etäpalvelujen asiakkaille järjestettävää ryhmämuotoista toimintaa etäkotihoidon tablet-laitteen välityksellä. Etäryhmätoiminta tukee etäkotihoidon asiakkaiden laaja-alaista toimintakykyä sisältäen fyysisen, sosiaalisen sekä kognitiivisen ulottuvuuden.
Lisäksi etäryhmätoimintaa kokeiltiin myös hybridimuotoisena toimintana, jossa osa asiakkaista osallistui päivätoiminnan ryhmään paikan päältä ja osa etäyhteyden avulla. Omaishoitoperheille järjestetty etäryhmätoiminta toteutettiin oppilaitosyhteistyönä etälaitteiden välityksellä.
Toimintamalli luo edellytyksiä käyttää rajallisia resursseja tehokkaammin asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi, sekä järjestää palveluja ja kuntouttavaa toimintaa asiakkaiden koteihin kustannustehokkaasti olemassa olevalla resurssilla.
Toimintamalli soveltuu hyvinvointialueiden käyttöön, ja sen avulla voidaan kehittää ja monipuolistaa etäkotihoidon asiakkaiden palveluja.
Suomen väestö ikääntyy syntyvyyden vähenemisen ja elinajanodotteen kasvun seurauksena. Väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa kasvaa 25,6 %:iin väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa ikääntyneistä kuitenkin elää arkeaan itsenäisesti. Hyvin iäkkäillä on eniten terveys- ja toimintakykyongelmia. Suomessa suuntauksena on ollut tukea ikäihmisten kotona asumista sekä vähentää palveluasumista ja laitoshoitoa.
Koronaviruspandemian aiheuttamat rajoitukset ovat muuttaneet vanhuspalveluja käyttävien ihmisten arkea. Sosiaalisia kontakteja, ulkona liikkumista ja itsemääräämisoikeutta on rajoitettu. VANKO-kyselyn (ks. linkki) perusteella harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia oli kotihoidon asiakkailla hyvin rajoitetusti. Vain hyvin pieni joukko kotihoidon asiakkaista oli päässyt osallistumaan harrastustoimintaan korona-aikana. Osa kotihoidon asiakkaista vietti lähes pelkästään aikaa sisätiloissa, vain alle puolet kaikista vanhuspalvelujen asiakkaista pääsi ulkoileman mielestään riittävästi. Pandemia-aika vähensi kontakteja läheisiin ihmisiin ja lisäsi yksinäisyyttä verrattuna ennen rajoituksia tehtyyn kyselyyn. Virikkeiden vähentymisen pitkittyminen voi aiheuttaa muutoksia kognitiivisessa toimintakyvyssä, mikä voi kiihdyttää muistisairauden kehittymistä, joten ryhmätoiminnot tulisi pystyä palauttamaan mahdollisimman nopeasti.
Hallituksen 2020 päivitetyn Terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian mukaan ihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja palvelujärjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi on tärkeää panostaa uusien innovaatioiden, toimintamallien sekä teknologioiden käyttöönottoa sote-alalla. Teknologialla pyritään myös helpottamaan erittäin kuormittavaksi koettua kotihoidon työtä; saamaan kustannussäästöjä, korjaamaan työvoimapulaa sekä tehostamaan työn tekemisen tapoja.
Vanhusten palvelujärjestelmän kantokykyä uhkaa erityisesti pula riittävästä henkilöstöstä, tilanne on pahentunut edelleen vuoden 2022 aikana. Kotiin vietävillä kuntoutuspalveluilla tulee olemaan jatkossa merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn kohentamisessa sekä ylläpitämisessä. Etänä toteutettavien ryhmätoimintojen avulla kuntoutus saadaan tuotua osaksi asiakkaan arkea.
Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ne etäkotihoidon asiakkaat, jotka ovat halukkaita ja motivoituneita sekä toimintakyvyltään kykeneviä osallistumaan etäryhmätoimintoihin. Lisäksi kohderyhmänä on omaishoitoperheet ja muut ikääntyneet, jotka eivät pääse osallistumaan ryhmätoimintaan oman kodin ulkopuolelle.
Etähoitajat ovat jatkuvasti etäkäynneillä kartoittaneet asiakkaiden halukkuutta osallistumiseen sekä mielenkiinnon kohteita, jotta voidaan perustaa erilaisia etäryhmiä ja löytää niihin riittävästi osallistujia. Myös omaisia on etäkotihoidon laitteenvientikäynnin yhteydessä osallistettu sopivien asiakkaiden löytämiseksi etäryhmätoimintaan.
Resurssit
- Ryhmän vetäminen tapahtuu etähoitajien toimesta eikä vaadi lisäresurssia yksikköön: ryhmät voidaan suunnitella ja toteuttaa ruuhkahuippujen ulkopuolella, jolla voidaan parantaa etähoitajan välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa
- Ryhmien vetäjille koulutusta laitetoimittajan ohjelmistosta riippuen ryhmäpuhelun toimintojen opettelemiseen
- Etähoitajien perehdytys ryhmien ohjaamiseen joko vieriohjauksella tai koulutuksen muodossa
Prosessi
- Asiakkaiden tarpeiden kartoitus ja toiveiden huomioiminen
- Etäryhmien ideointi ja koordinointi
- Ryhmätoimintojen testaus työntekijöiden kesken laiteteknisten toimintojen varmistamiseksi
- Erilaisten ryhmien perustaminen ja pilotointi asiakkailla
- Ryhmien hallinnointi (osallistujat, aikataulutus, ryhmien pituuden määrittäminen)
- Jononhallinta ja uusien ryhmien tarpeen arvioiminen
- Ryhmien vakiinnuttaminen viikkoaikatauluun
- Asiakkaiden sitouttaminen ryhmätoimintaan
- Seuranta ja arviointi
- RAI-tiedon hyödyntäminen ryhmätoiminnan aloituksen ja vaikuttavuuden arvioinnissa
Etäryhmätoimintaa pilotoitiin osana etäkotihoidon palvelua Vantaan ja Keravan kotona asumista tukevien etäpalvelujen kehittämishankkeessa. Kyseessä oli uusi palvelu, jota ei ollut aikaisemmin hyvinvointialueen palveluvalikossa. Pilotin aloituksessa hyödynnettiin aikaisempia kokemuksia etäteknologian käytöstä Vantaan etäpäivätoiminnan ja etäkotikuntoutuksen piloteista sekä Keravan etäkotihoidon pilotista. Ryhmätoiminta aloitettiin hankkeen työntekijöiden toimesta asiakkaiden omien tarpeiden ja toiveiden perusteella.
Etäkotihoidon etäryhmiä perustettiin sitä mukaan, kun etäkotihoidon asiakkaista saatiin koottua riittävästi osallistujia ryhmän perustamiseksi. Etäkotihoidon ryhmätoiminnassa on tuotettu fyysistä toimintakykyä tukevaa tuolijumppaa, kognitiivista toimintakykyä ja yhteisöllisyyttä tukevaa ryhmätoimintaa: muistelu ryhmä, visailuryhmä, teemaryhmä, musiikkiryhmä, lounasryhmä jne. Fyysistä toimintakykyä ylläpitävät ryhmät toteutettiin aluksi hankkeen projektityöntekijän (fysioterapeutti) ohjaamana. Fysioterapeutti suunnitteli ja toteutti kahta eritasoista tuolijumppa ryhmää viikossa, jotta asiakkaiden toimintakyky voitiin ottaa huomioon ryhmävalinnoissa. Etäkotihoidon hoitajien rekrytoinnin myötä ryhmien vetovastuu siirtyi perehdytyksen jälkeen etähoitajille. Vuoden 2023 aikana ryhmätoimintaa on tuotettu kokeiluna noin 30 asiakkaalle viikossa etäkotihoidon hoitajien toteuttamana. Asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin perustuvien ryhmien mahdollistaminen lisäsi asiakkaiden sitoutumista etäryhmätoimintaan ja toi hyötyvaikutuksia asiakkaille.
Asiantuntijapalveluna tilatun Nordic Healthcare Group:n (NHG) Kotihoidon etäpalveluiden vaikuttavuus ja kasvun mahdollisuudet -arvioinnin mukaan etäkotihoidon asiakkaiden toimintakyky säilyy hieman kotihoidon asiakkaita paremmin, kun asiakkaan ADLH-tuloksia (RAI) verrataan ennen ja jälkeen kotihoidon aloituksen. Analyysin mukaan etäkotihoidon asiakkailla myös yksinäisyyden tunne oli vähentynyt huomattavasti pelkkää kotihoitoa saaviin asiakkaisiin verrattuna. Analyysissä ei pystytty erottelemaan kuinka moni etäpalvelua saaneista asiakkaista on osallistunut myös etäryhmätoimintaan, joten tulosten tulkinnassa etäpalveluja tarkastellaan kokonaisuutena.
Etäryhmätoiminnan asiakkaat ovat antaneet hankkeen aikana positiivista palautetta saamastaan palvelusta ja ovat päässeet myös itse osallistumaan palvelun kehittämiseen. Positiivista palautetta on saatu muun muassa jumpan ajasta, palvelun sisällöstä ja virtuaalitoteutuksesta. Osa asiakkaista kokee, että etäryhmät antavat jotain, mitä odottaa kyseisinä päivinä. Myös omaisten antama spontaani palaute sekä omaiskyselyt osoittavat, että etäryhmätoiminta koetaan tärkeäksi asiakkaan hyvinvoinnin tukemisessa. Asiakastyytyväisyyskyselyissä asiakkaat arvioivat tyytyväisyytensä etäryhmätoimintaan korkeaksi: 4,39/5 (asteikolla 1–5). Etäryhmien asiakkaiden suositteluhalukkuus on todella korkea (NPS = 79).
Hankkeen tuella toteutettu omaishoitoperheille suunnattu Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi opiskelijoiden toteuttama ryhmätoiminta sai paljon positiivista palautetta omaishoitoperheiltä. Tarkoituksena oli vahvistaa omaishoitoperheiden voimavaroja, mielen hyvinvointia ja vähentää omaishoitajien kokemaa yksinäisyyttä. Palautteiden perusteella ryhmä toi osallistujilleen musiikin lisäksi myös vertaistukea. Omaishoitoperheille suunnattuun etäryhmätoimintaan osallistui yhteensä kahdeksan omaishoitoperhettä kahdessa eri ryhmässä syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Pilotti antoi hyvää kokemusta hyvinvointialueen ulkopuolisen toteuttajan tuottamasta ryhmätoiminnasta, jota oli myös tavoitteena kokeilla hankkeen aikana.
Hybridipäivätoiminnan pilotti toteutettiin hankkeen ja kuntouttavan päivätoiminnan yhteistyönä. Osa asiakkaista osallistui päivätoimintaryhmään paikan päällä ja osa etäyhteyksien kautta. Hybriditoteutuksesta saatiin positiivista palautetta läsnä olleilta ja etänä ryhmään osallistuneilta asiakkailta sekä ryhmän ohjaajilta. Pilotista saatujen kokemusten mukaan päivätoiminnan hybriditoteutus tukee molempien asiakasryhmien toimintakyvyn säilymistä ja hyvinvointia. Hybridipäivätoiminnan pilottiin osallistuvat asiakkaat kokivat pilotin onnistuneeksi: Paikan päällä osallistuneet antoivat palvelulle 5/5 tähteä ja etäosallistujat 4,75/5 tähteä (asteikolla 1–5).
Hybridipäivätoiminnan pilotin arvioinnin myötä havaittiin, että olemassa olevaan päivätoiminnan toimintatuokioihin voidaan ottaa mukaan asiakkaita myös etänä, joka mahdollistaa olemassa olevan palvelun jakamisen kerralla suuremmalle asiakaskunalle ilman lisäresurssin tarvetta. Ohjaajille tehdyssä kyselyssä hybridimuotoinen toteutus sai ohjaajilta 4,78/5 tähteä (asteikolla 1–5). Ennakko oletuksista huolimatta työntekijät kokivat hybridimuotoisen päivätoiminnan hyvänä vaihtoehtona etäpäivätoiminnalle ja kokivat sen olevan hyvä toteutusmuoto myös jatkossa.
Etäkotihoidon ryhmätoiminta jatkuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella myös hankkeen jälkeen. Etäkotihoidon asiakkaille toiminta jatkuu osana hoito- ja palvelusuunnitelmaan mukaista palvelua. Hankkeessa saatujen tulosten perusteella etäpalvelujen palveluvalikkoa on laajennettu myös tukipalveluna myönnettävään etäryhmätoimintaan. Etäryhmätoimintaa tukipalveluna tuottaa jatkossa päivätoiminnan sekä etäkotihoidon ja kotikuntoutuksen yksiköt, jolloin etäryhmätoimintaa on tarjolla laajemmin myös asiakkaille, joilla ei ole etäkotihoidon palvelua, mukaan lukien omaishoitoperheet. Etäryhmätoimintaa tukipalveluna myönnetään asiakasohjauksen palveluntarpeen arvioinnin perusteella asiakkaille, jotka hyötyvät ryhmätoiminnasta, mutta eivät rajoitteiden takia pääse osallistumaan toimintaan oman kodin ulkopuolelle.