Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etätyöpaja – elämyksiä ja mielekästä tekemistä yhdessä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etätyöpajat tarjoavat elämyksiä ja mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen sekä vahvistavat yhteisöllisyyttä. Pajojen kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi muotoilun maailmaan ja muotoiluprosesseihin luovan alan ammattilaisten ohjaamina.

Toimintaympäristö **

Etätyöpajojen toteutuksessa hyödynnetään verkosta löytyviä, ilmaisia ja helppokäyttöisiä ohjelmia ja digitaalisia suunnittelun työkaluja. Tiimityöskentelyssä käytössä ovat erilaiset yhteiskäyttöohjelmat, joissa voi reaaliaikaisesti yhdessä suunnitella ja toteuttaa tuotoksia. Nuoret osallistuvat pajoihin kotoa löytyvillä välineillä esimerkiksi hyödyntämällä älypuhelinta tai tablettitietokonetta.

Lue lisää käytettävistä ohjelmista kohdasta Vinkit toimintamallin soveltajille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmää ovat nuoret ja nuoret aikuiset, mutta mallia voidaan hyödyntää myös työikäisten parissa. Työpajoihin voi osallistua yksin, ryhmän tai tukihenkilön kanssa.

Välillisinä kohderyhminä ovat nuorten kanssa työskentelevät, kuten nuorisotoimen edustajat, kolmannen sektorin toimijat sekä kuntien ja luovien alojen ammattilaiset. Etätyöpajamallia voisi esimerkiksi hyödyntää nuorisotyössä tai kouluissa osana kuvaamataidon opetusta.

Ratkaisun perusidea **

Etätyöpajassa osallistujat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi eri muotoilumenetelmiä joko yksin tai yhdessä luovan alan ammattilaisten kanssa. Pajan tavoitteena on saada aikaan yhteinen lopputuotos jokaisen osallistujan osaamista hyödyntäen.

Etätyöpajat vahvistavat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja tuovat elämyksiä arkeen. Työskentely tukee vuorovaikutustaitoja, ja sen kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi muotoilualaan etävälitteisesti ammattilaisten ohjaamana. Toiminnan kautta pääsee mukaan ryhmiin, harjoittelemaan tiimityötaitoja, vahvistamaan omaa osaamistaan ja toteuttamaan konkreettisia tuotoksia.

Etätyöpajamalli on kehitetty nuorille ja se on sovellettavissa erimittaisten ja -laajuisten muotoiluprosessien vetämiseen. Etätyöskentelyn avulla on mahdollista tavoittaa osallistujia, joille lähityöskentelyyn osallistuminen ei ole mahdollista tai kynnys siihen on liian korkea. Etätyöpajoissa on mahdollista hyödyntää monipuolisesti eri menetelmiä, kuunnella alustuksia ja tutustua virtuaalisesti eri kohteisiin. Etätyöpajat voidaan tallentaa ja jakaa, jolloin ne ovat katsottavissa myös jälkikäteen.

Etätyöpajamalli koostuu käsikirjoituksesta, aikataulusta, motivoinnista, ohjeistuksesta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Elämyksiä tuottavissa etätyöpajoissa voi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa graffiteja, ympäristöteoksia, virtuaaliteoksia, 3D-mallinnoksia, video- ja valokuvateoksia, graafista suunnittelua tai yhteisöllisiä teoksia. Nuoret saavat osallistua työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä työpajan ohjaajan kanssa. Työskentelyn lopputuloksena ovat itsenäisesti tai tiimeissä tehdyt tuotokset.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Etätyöpajan markkinointia voi tehdä nuorten parissa tai hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Markkinoinnissa kannattaa huomioida, että työpajan sisällön lisäksi nuorten on hyvä tietää, kuka työpajoja ohjaa.

Etätyöpajan ohjaajina toimivat luovan alan ammattilaiset. Lisäksi pajoihin voi osallistua kansallisia tai kansainvälisiä vierailijoita. Ennen etätyöpajatyöskentelyä tulee pajalle laatia suunnitelma.

Etätyöpajan suunnitteluprosessi

  • Käsikirjoitus ja aikataulutus

Työpajojen käsikirjoituksessa ja aikataulussa on katsottava, että keskustelulle, arvioinnille ja lopetukselle jää riittävästi aikaa. Etätyöskentelyssä on varauduttava tekniikan tuomiin haasteisiin: tilapäiset ongelmat tai katkokset yhteyksissä ovat osa etätyöskentelyä.

  • Motivointi

Käsiteltävät aiheet ja tehtävänannot alustetaan kertomalla aiheesta nuoria kiinnostavien esimerkkien avulla. Aihetta kannattaa avata visualisoinnin avulla. Tehtävien on hyvä olla inspiroivia, helposti toteutettavia ja hauskoja.

  • Ohjeistus

Tehtävänannossa selkeät ja yksinkertaiset ohjeet ovat hyvin tärkeitä. Jos tehtävä vaatii tiettyjä materiaaleja, tulee nuoria muistuttaa ajoissa ennen työpajaa, mitä materiaaleja heidän tulee työpajaan varata. Tehtävien tekemiseen kannattaa varata ennalta määritelty aikaraja, jottei tekeminen veny liian pitkäksi.

  • Suunnittelu

Työpajan kokonaisuutta suunniteltaessa teorian ja tekemisen tasapaino on tärkeää. Pidempien teoriaosuuksien väliin kannattaa sisällyttää lyhyitä harjoitteita, jotta nuorten mielenkiinto pysyy yllä.

Työpajojen välillä ohjaajat työstävät kokonaisuutta eteenpäin, jotta lopullisessa teoksessa on nähtävissä jokaisen osallistujan työpanos. Tuotoksia voi viedä eteenpäin esimerkiksi yhdistelemällä nuorten tuotoksien elementtejä.

  • Tekeminen

Etätyöpajoissa käytetään käsillä olevia materiaaleja. Käytettävien välineiden ja materiaalien tulee olla tarkoituksenmukaisia halutun lopputulokseen kannalta.

Etätyöpajan ohjaajat tukevat myös digitaalisen laitteiden ja ohjelmien käytössä. Ohjaajalla on oltava perustason ymmärrys digitaalisten palveluiden (ohjelmistot, yhteiskäyttöohjelmat, tietoturva) toiminnasta ja valmiutta oppia uutta. Ohjaaja tarvitsee lisäksi perustason taidot tietokoneen, älypuhelimen ja tablettitietokoneen käytöstä.

Ohjauskeskustelut ja keskustelualueen hyödyntäminen tukevat tekniikan haltuunottoa ja sisällöllistä etenemistä. Pidemmälle edetessä osallistujat toimivat vertaistukena toisilleen.

Etätyöskentelyssä visualisointi on merkittävässä asemassa. Työpajojen alustuksissa ja tehtävänannoissa kannattaa hyödyntää monipuolisesti kuvia ja videoita.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Etätyöpajamallin pilotointi ja kehittäminen

HAPPY:D KUNTA -hankkeessa Pohjois-Savossa kehitetyn muotoilun etätyöpajamallin tavoitteena oli aktivoida nuoria ja mahdollistaa heille mielestä tekemistä ja elämyksiä koronakriisin aikana digiympäristöjä hyödyntäen. Toisena tavoitteena oli tukea kuntien nuorisotyötä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimi kolmentoista pohjoissavolaisen kunnan nuorisotoimijoita.

Mallin pilotointi ja kehittäminen tapahtui kuuden kuukauden aikana vuonna 2020. Hanke sai rahoitusta noin 70 000 euroa. Hankkeen rahoituksesta vastasivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Toimintamalli jää elämään ja se on sovellettavissa Muotoiluakatemian verkkosivuilta erilaisten etätyöpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mallin työpajaideoita on käytetty sellaisenaan ja niitä on sovellettu muihinkin kuin muotoilun etätyöpajasisältöihin.

Etätyöpajojen toteuttaminen

Etätyöpajat toteutuivat kesän ja syksyn 2020 aikana. Pajoissa nuoret oppivat muotoilun menetelmistä ja muotoiluprosessista luovan alan ammattilaisten ohjaamina sekä pääsivät testaamaan erilaisia materiaaleja ja työskentelymenetelmiä.

Etätyöpajoissa hyödynnettiin Googlen sähköisiä alustoja ja sovelluksia: ilmoittautuminen toteutettiin Forms- lomakkeella, videokokoukset Meet-sovelluksella, oppimisympäristö Classroom-sovelluksella ja verkkosivut Sites-verkkosivutyökalulla.  Lisäksi perustoiminnoissa hyödynnettiin WhatsApp-pikaviestinpalvelua.

Etätyöpajaryhmiä oli kolme ja niissä oli nuoria mukana yhdeksältä eri paikkakunnalta. Ryhmät muun muassa suunnittelivat ja toteuttivat pohjoissavolaisiin kuntiin tilateoksia. Toteutus tapahtui tiimityönä, jossa jokaisella ryhmän jäsenellä oli tärkeä rooli projektin onnistumisessa.

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot ja huomiot etätyöpaja-alustoista (Muotoiluakatemia.fi)
Vinkkejä hyödynnettävistä ilmaisohjelmista (Muotoiluakatemia.fi)
Tarkemmat tiedot etätyöpajaryhmistä ja tuotoksista (Muotoiluakatemia.fi)
Kuvablogit (Sites.Google.com)

EtäMuotoiluakatemia-ryhmä

Kuopion Muotoiluakatemia perusti HAPPY:D KUNTA -hankkeen kokemusten myötä taiteen perusopetusta tarjoavan etäMuotoiluakatemia-ryhmän, jossa voi suorittaa suomalaisen muotoilun historiaan perustuvaa muotoiluun painottuvaa taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää. Ryhmässä on mukana oppilaita eri puolilta Suomea. Erityisen hienoa on, että ryhmässä on mukana hankkeessa mukana olleita pohjoissavolaisia nuorten työtoiminnan järjestäjiä, jotka ovat sitoneet etäMuotoiluakatemian osaksi omaa viikottaista päivätoimintaansa.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu HAPPY:D KUNTA -hankkeessa tehtyyn kehittämistyöhön. HAPPY:D KUNTA on Kuopion Rouvasväenyhdistys ry:n Muotoiluakatemian hanke. Hankkeen rahoittajina olivat Euroopan sosiaalirahasto ja Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Toiminta on toteutunut pääsääntöisesti sähköisessä toimintaympäristössä.

Hanke toteutui yhteistyössä kolmentoista pohjoissavolaisen kunnan nuorisotoimijoiden kanssa. Mukana olleet kunnat olivat Vieremä, Vesanto, Varkaus, Tervo, Suonenjoki, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Rautalampi, Pielavesi, Leppävirta, Kuopio, Kiuruvesi ja Kaavi.

Hanketta suunnitteli ja koordinoi kolmen muotoilijan tiimi: hankepäällikkö Maiju Tiitto, työpajavastaava Anna Räisänen ja digivastaava A-P Inkinen.

Kehittäjien yhteystiedot:

  • Anna Räisänen, Kuopion Muotoiluakatemia, p. 044 731 8003, anna.raisanen(at)muotoiluakatemia.fi

Lisätietoa HAPPY :D KUNTA -hankkeesta (Muotoiluakatemia.fi)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: ETÄTYÖPAJA MADALTAA KYNNYSTÄ OSALLISTUA LUOVAAN MUOTOILUUN

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä, koska se tarjoaa mahdollisuuden osallistua etävälitteisesti matalan kynnyksen työpajatoimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Henkilöille, joille kasvokkaiset kontaktit eivät ole mahdollisia tai osallistumiskynnys on liian korkea, etävälitteinen työskentely tuo mahdollisuuden saada mielekästä tekemistä ja elämyksiä arkeen. (1)

Toiminta vahvistaa osallistujien digiosallisuutta ja -taitoja, kun eri ohjelmia hyödynnetään monipuolisesti työpajatyöskentelyssä ja luovan alan työskentelyssä. Työskentelyssä hyödynnetään yhteisiä etätiloja. (1,3)

Työpajoihin osallistujat pääsevät itse ideoimaan, oivaltamaan ja toteuttamaan toimintaa. He voivat kokeilla monipuolisesti eri muotoilumenetelmiä ja tehdä joko yksin tai yhdessä erilaisia tuotoksia luovan alan ammattilaisten kanssa. Nuoret saavat kokemuksen tuotosten suunnittelusta ja toteutuksesta alusta loppuun. (1,2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Etätyöpaja – elämyksiä ja mielekästä tekemistä yhdessä (23.3.2021) (pdf 357 kt)