Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)
Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Hyvä suun terveys ja hyvät terveystottumukset ovat tärkeitä meille kaikille, mutta ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kohdalla niiden merkitys korostuu. Ensimmäisen raskaus tuo mukanaan niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin muutoksia. Odottavan äidin hormonitoiminta muuttaa suun pH-tasapainoa ja altistaa näin suun sairauksille, kuten hampaiden reikiintymiseen ja ientulehdukseen. Raskauden aiheuttama pahoinvointi puolestaan altistaa hampaiden eroosiovaurioille ja raskauden loppuvaiheessa suun terveydelle haitalliset bakteerit (kuten str.Mutans) lisääntyvät voimakkaasti. Vaikka perheen toinen vanhempi ei käy fyysisesti samankaltaisia muutoksia raskauden aikana, on myös isien/toisen huoltajan suun sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy jo raskauden aikana tärkeää. Vanhempien suun terveydellä ja suunhoitotottumuksilla on suora yhteys syntyvän lapsen suun terveyteen pitkällä aikavälillä. Odotusaikana onkin tärkeä varmistaa, että vanhemmat ymmärtävät vastuunsa terveellisten elintapojen ja hyvin suunhoitotottumusten välittämisestä lapselleen. (Hammaslääkärilehti. 2024. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys-eri-ikakausina/raskaus-ja-suunterveys.)
Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton ohjauskäynti suuhygienistin vastaanotolle. Ohjauskäynnillä molemmat vanhemmat saavat samansisältöisen informaation sekä ohjauksen hyviin suunhoito- ja terveystottumuksiin. Ohjauskäynnin taustalla vaikuttaa valtioneuvoston asetus 338/2011. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Pykälässä kahdeksan (8§) määritetään suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä: Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.
Esiselvityksessä havaittiin, että Pohjois-Pohjanmaan hva:lla oli paljon vaihtelua vanhempien ohjautumisessa maksuttomalle ohjaukäynnille. Esiselvityksen perusteella havaittiin myös, että tieto oli osittain vanhentunutta ja epäselvää. Epäselvyys liittyi osittain koronaikana tehtyihin linjauksiin kiirreettömän hammashoidon suhteen sekä oletuksesta ensiodottajien priorisoinnista ohjauskäynnille ns. jonojen ohi.
Lisäksi havaittiin, että äitiys- ja lastenneuvolan sekä hammashoitolan välinen yhteistyö oli alueittain enimmäkseen melko vähäistä. Myös ohjauskäynnin sisällössä havaittiin eroavaisuuksia. Selvityksen myötä havaittiin tarve ohjeistuksen ja ohjauskäynnin sisällön yhtenäistämiselle ja asiakkaiden ohjaamisen lisääminen maksuttomalle käynnille. Yhtenäistämällä asiakkaan sujuvan palvelupolun osa-alueet (haastatteluun perustuva hoidon tarpeen arvio ja ohjaus sekä sujuva ajanvaraussysteemi), mahdollistettiin alueen asukkaille tasavertainen palvelun laatu sekä tasapuolinen mahdollisuus hakeutua maksuttomalle ohjauskäynnille.
Kehittämällä digitaalisia palveluita suun terveydenhuoltoon, pyrittiin tukemaan alueen asukkaiden hoitoon/ohjaukseen pääsemisen mahdollisuutta asuinpaikasta tai välimatkoista riipppumatta. Tavoitteena oli kehittää ensimmäistä lasta odottavien vanhempien sujuva palvelupolku maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille, tarjoamalla perinteisen vastaanottokäynnin rinnalle etävastaanoton mahdollisuus. Etävastaanotto soveltuu hyvin etenkin yksilö- ja ryhmäohjauksiin, joten ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat tälle toimintamallille sopiva asiakasryhmä. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea digitalisaation kehittyminen tukevat suun terveydenhuollon etäpalvelujen kehittämistä. Etävastaanotto vastaa myös tarpeeseen uusien palvelumuotojen kehittämiseen myös hybridi- ja etätyön lisääntyessä; videovälitteinen vastaanotto on mahdollista toteuttaa vaikka työpäivän lomassa tai työmatkalta. Tällä tavoin voidaan laajentaa suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa perinteisen hammashoitolakäynnin rinnalle.
Etävastaanottoa kehitetään Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suunterveydenhuollossa- kehittäjätiimin kanssa.
KEHITTÄMISEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT OVAT:
Kansalliset strategiat (hallitusohjelma):
Perheiden hyvinvointi, varhainen tuki ja apu, sekä ennaltaehkäisy
Sosiaali- ja terveysministeriö:
Digitaalisen asioinnin pitäisi olla ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka kykenevät digitaalisia palveluja käyttämään
Pohjos-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia:
Painopisteet: saavutettavuus, laatu, hoidon jatkuvuus, henkilöstön osallistaminen.
1. Korona-aikaan liittyvän hoito- ja palveluvelan purkaminen
2. Yhdenvertaisuuden varmistaminen laajalla ja moniniasella alueella
3. Digitalisaation sekä sähköisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntäminen
Alkutilanne toimintaympäristössä:
Lähtötilanne: Raahe on 23 869 (v. 2023) asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2023 maksuttomalle ohjauskäynnille ohjautui 12% (lukumäärällisesti kuusi) ensisynnyttäjistä. Tästä asiakasryhmästä havainnollistettiin sen hetkistä palvelupolun läpimenoaikaa seuraanvanlaisesti:
Etävastaanoton pilotointi toteutettin yhteystyönä Raahen hammashoitolan ja äitiysneuvolan kanssa. Yhteistyö pilottikohteen henkilöstön kanssa aloitettiin 1/2024?? Pilottiin osallistuivat vastaava hammaslääkäri (Heljä Mäklin), hammaslääkäri (Jonna Aho), kaksi suuhygienistiä (Merja Still, Juulia Onkamo), yksi hammashoitaja (Sara Keränen), terveydenhoitaja (Annamaija Tornberg) sekä asiakasjäsen Kirsi Keränen.
Työntekijän ja organisaation näkökulmasta etävastaanottotoimintaa kehittämällä voidaan lisätä osatyökykyisten työllisyyttä ja työn tekemisen monipuolisuutta. Suun terveydenhuollon hoitovelka kasvoi voimakkaasti korona-aikana ja etenkin kiireettömään hoitoon pääsy viivästyi. Kehittämällä etäpalveluja, voidaan keventää hammashoitoiloissaa hoitouoliaikaa vaativille toimenpiteille, kun sopiville asiakasryhmille suunnattuja palveluita tarjotaan ja toteutetaan myös etäpalveluina.
Etävastaanottoa ovat kehittämässä projektisuunnittelija Hanna-Maija Tiiliharjun ja Jenni Uusitalon kanssa Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa- tiimi.
Tiimiin kuuluvat projektisuunnittelija Kati Karjalainen, Pohteen alueen Rannikkoseudun vyp Heljä Mäklin, hml Jonna Aho, shgt:t Merja Still, Juulia Onkamo ja hh Sara Keränen. Lisäksi tiimissä ovat mukana äitiysneyvolan th Annamaija Tornberg sekä asiakasjäsen Kirsi Keränen.
Etävastaanottomallia kehittämällä tavoitellaan suun terveydenhuollon palveluvalikoiman monipuolistamista ja toimintamallin jalkauttamista luontevaksi vaihtoehdoksi perinteisen vastaanottokäynnin rinnalle. Etävastaanoton mahdollisuus vapauttaa asiakkaiden aikataulusuunnittelua, kun ohjauskäynnille voidaan osallistua esimerkiksi työpäivän lomassa omalta työkoneenlta. Lisäksi etävastaanottomalli vaikuttaa ympäristöön niin, että hoitoon / ohjauskäynnille kulkemiseen ei tarvitse käyttää yksityistä tai julkista liikennettä.
Lisäämällä etävastaanottomalli suun terveydenhuollon palveluvalikoimaan sille sopiville asiakasryhmille, saadaan vapautettua ammattilaisten resursseja hoitotuoliaikaa vaativille toimenpiteille ja näin toimimalla välttää pitkällä aikavälillä hoitojen muuttumisesta vaativammiksi. Etävastaanottomalli mahdollistaa myös ammattilaisten välisen työnjaon kehittämisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää etävastaanottomallia niin, että sen toiminta voidaan Pohteen alueella keskittää. Hyvinvointialueella syntyvyydessä on kunnittain voimakastakin vaihtelua. Etävastaanoton keskittämisellä tietyille alueille tavoitellaan laajemman asiakaskunnan tavoittamista. Keskittäminen myös parantaa henkilöstöresurssisuunnittelua niin...