Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)
Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton ohjauskäynti suuhygienistin vastaanotolle. Ohjauskäynnillä molemmat vanhemmat saavat samansisältöisen informaation sekä ohjauksen hyviin suunhoito- ja terveystottumuksiin. Ohjauskäynnin taustalla vaikuttaa valtioneuvoston asetus 338/2011. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Pykälässä kahdeksan (8§) määritetään suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä: Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.
Esiselvityksessä havaittiin, että Pohjois-Pohjanmaan hva:lla oli paljon vaihtelua vanhempien ohjautumisessa maksuttomalle ohjaukäynnille. Esiselvityksen perusteella havaittiin myös, että tieto oli osittain vanhentunutta ja epäselvää. Epäselvyys liittyi osittain koronaikana tehtyihin linjauksiin kiirreettömän hammashoidon suhteen sekä oletuksesta ensiodottajien priorisoinnista hammashoitoon ns. jonojen ohi.
Lisäksi havaittiin, että äitiys- ja lastenneuvolan sekä hammashoitolan välisessä yhteistyössä oli alueittain vaihtelua. Myös ohjauskäynnin sisällössä havaittiin eroavaisuuksia. Selvityksen myötä havaittiin tarve ohjeistuksen ja ohjauskäynnin sisällön yhtenäistämiselle ja asiakkaiden ohjaamisen lisääminen maksuttomalle käynnille. Yhtenäistämällä asiakkaan sujuvan palvelupolun osa-alueet (haastatteluun perustuva hoidon tarpeen arvio ja ohjaus sekä sujuva ajanvaraussysteemi), mahdollistettiin alueen asukkaille tasavertainen palvelun laatu sekä tasapuolinen mahdollisuus hakeutua maksuttomalle ohjauskäynnille.
Kehittämällä digitaalisia palveluita suun terveydenhuoltoon, pyrittiin tukemaan alueen asukkaiden hoitoon/ohjaukseen pääsemisen mahdollisuutta asuinpaikasta tai välimatkoista riipppumatta. Kehittämällä palveluita niin sanotusti kotiovelle,voidaan vaikuttaa vastaanottokäyntiin kuluvan ajan vähenemiseen ja mahdollisiin poissaoloihin työstä ja tätä kautta ansionmenetystä. Etäpalvelut pienentävät myös matkukstamisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja vaikuttaa näin myös ympäristöllisiin tekijöihin.
Tavoitteena oli kehittää ensimmäistä lasta odottavien vanhempien sujuva palvelupolku maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille tarjoamalla perinteisen vastaanottokäynnin rinnalle etävastaanoton mahdollisuus. Etävastaanotto soveltuu hyvin etenkin yksilö- ja ryhmäohjauksiin, joten ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat tälle toimintamallille sopiva asiakasryhmä. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea digitalisaation kehittyminen tukee suun terveydenhuollon etäpalvelujen kehittämistä. Etävastaanotto vastaa myös tarpeeseen uusien palvelumuotojen kehittämiseen hybridi- ja etätyön lisääntyessä; videovälitteinen vastaanotto on mahdollista toteuttaa vaikka työpäivän lomassa tai työmatkalta. Etävastaanotto mahdollistaa näin myös molepien vanhempien osallistumisen ohjauskäynnille samanaikaisesti sen hetkisestä olinpaikasta riippumatta. Tällä tavoin voidaan laajentaa suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa perinteisen hammashoitolakäynnin rinnalle.
Etävastaanottoa kehitetään Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suunterveydenhuollossa- kehittäjätiimin kanssa.
STRATEGINEN KOKONIASUUS:
Kehittämistyö pohjautui sekä kansalliseen että paikalliseen strategiaan. Kansallisen strategian tasolla vaikutetaan perheiden hyvinvoinnin ja varhaisen avun ja tuen mahdollisuuteen sekä ennaltaehkäisyyn. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa painottuu digitaalisen asioinnin kehittäminen niissä palveluissa, joissa sitä voidaan soveltaa sekä sille asiakasryhmälle, ketkä kykenevät käyttämään digitaalisia palveluita (STM).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinitalueen strategiset painopisteet ovat saavutettavuus, laatu, hoidon jatkuvuus ja henkilöstön osallistaminen. Strategiassa painottuvat lisäksi korona-ajan aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen, yhdenvertaisuuden varmistaminen laajalla ja moninaisella alueella sekä digitaliaation ja sähköisten palveluiden mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Etävastaanoton pilotointi toteutettin yhteystyönä Raahen hammashoitolan ja äitiysneuvolan kanssa. Yhteistyö pilottikohteen henkilöstön kanssa aloitettiin 1/2024. Pilottiin osallistuivat vastaava hammaslääkäri, hammaslääkäri kaksi suuhygienistiä, yksi hammashoitaja terveydenhoitaja sekä kehittäjäasiakas. Kehittämistyötä tehtiin THL:n Sujuvat Palvelut läpimurtovalmennuksen ohjeistuksen ja työpajojen sisältöjen mukaisesti ajalla 1/24-1/25. Valmennukseen sisältyi kolme toimintamallin kehittämispäivää sekä loppuseminaari, jossa esiteltiin kehittämisen lopputuotokset posterien kautta.
Alkutilanne toimintaympäristössä:
Lähtötilanteessa pilottiyksikössä Raahessa vuonna 2023 maksuttomalle ohjauskäynnille ohjautui 12% (lukumäärällisesti kuusi) ensisynnyttäjää. Asiakkaan hoitopolun läpimenoaika ohjauskäynnistä mahdolliseeen viimeiseen hoitokäyntiin oli lähtötilanteessa 18kk. Läpimenoaikaan vaikutti myös se, kuinka motivoituneita vanhemmat olivat itse hakeutumaan hammashoitoon tai varasivatko he jatkohoitoaikaa lainkaan.
Ensimmäinen ongelma, jota lähdettiin ratkaisemaan, oli ohjauskäynneille ohjautumisen haasteet ja suun terveydenhoidon käynnin vakiinnuttaminen yhdeksi raskausajan terveyden seurantaan liittyväksi osaksi. Kehittämistyön alkuvaiheessa selviteltiin erään alueen äitiysneuvoloiden käytäntöjä 1. lasta odottavien vanhempien ohjaamisessa maksuttomalle ohjauskäynnille. Selvisi, että äitiyisneuvolan ja hammashoitolan välinen yhteistyö oli melko vähäistä ja tieto osittain vanhentunutta. Osalla ammattilaisista oli käsitys, että korona-aikaan voimassa ollut kiireettömään hoitoon pääsyn rajoittaminen oli edelleen voimassa. Toisaalta ammattilaisilla oli käsitys, että ensiodottajat pääsevät hammashoitoon jonottamatta aikaa.
Ohjauskäyntien lukumäärien luotettavaa arviointia koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuella tarkasteltiin kuitenkin kriittiseksi, koska esiselvityksessä havaittiin eroavaisuuksia käyntityppien kirjaamisessa (esim. WYA40- koodin käytön eroavaisuudet).
Alkuselvityksessä havaittiin lisäksi, että isien/kumppaneiden osallistuminen ohjauskäynnille oli vähäistä. Ohjauskäyntien vähyyttä voi osaltaan selittää myös kirjaamisen käytäntöihin liittyvä vaihtelu alueittain ja ammattilaiskohtaisesti.
Vaihtelua havaittiin myös ohjauskäynnin toteutumisessa. Ohjauskäynti sisälsi joko pelkästään suullisen ohjauskäynnin ja haastatteluun perustuvan hoidontarpeen arvioin ja näiden lisäksi toimenpiteitä sisältävän käynnin. Molemmissa käynneissä ohjauskäynti oli kuitenkin maksuton, vain toimepiteistä laskutettiin asiakasta.
Yhteystyössä Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa- tiimin kanssa:
- Sujuvat palvelut- läpimurtovalmennus
- sujuvan hoitopolun suunnittelu
- ohjauskäynnillä jaettavan kirjallisen infon sisällön suunnittelu
- ammattilaisten välisen yhteistyön ja työnjaon suunnittelu
- suun terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen suunnnittelu ja toteutus
TESAN ja PEPSY:n esihenkilöstön sitouttaminen muutosprosessiin
- linjaukset asiakasryhmän priorisoinnista
Pohteen viestintä:
- asukas- ja ammattilasviestinnän suunnittelu ja toteutus
Etävastaanottomallia kehittämällä tavoitellaan suun terveydenhuollon palveluvalikoiman monipuolistamista ja toimintamallin jalkauttamista luontevaksi vaihtoehdoksi perinteisen vastaanottokäynnin rinnalle. Etävastaanoton mahdollisuus vapauttaa asiakkaiden aikataulusuunnittelua, kun ohjauskäynnille voidaan osallistua esimerkiksi työpäivän lomassa omalta työkoneenelta. Lisäksi etävastaanottomalli vaikuttaa ympäristöön niin, että hoitoon / ohjauskäynnille kulkemiseen ei tarvitse käyttää yksityistä tai julkista liikennettä.
Etä- ja hybridityön lisääntyessä tulevat vanhemmat voivat olla maantietellisesti kaukana niin toisistaan, kuin lähimmästä hammashoitolasta. Kehittämällä toimiva toimintamalli ja hyödyntämällä tietoturvallista Digitaalisen sotekeskuksen alustaa, voidaan mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ohjauskäynnille.
Lisäämällä etävastaanottomalli suun terveydenhuollon palveluvalikoimaan sille sopiville asiakasryhmille, saadaan vapautettua ammattilaisten resursseja ja hoitotuoliaikaa vaativille toimenpiteille ja näin toimimalla välttää pitkällä aikavälillä hoitojen muuttumisesta vaativammiksi. Etävastaanottomalli mahdollistaa myös ammattilaisten välisen työnjaon kehittämisen. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää etävastaanottomallia niin, että sen toiminta voidaan Pohteen alueella keskittää. Hyvinvointialueella syntyvyydessä on kunnittain voimakastakin vaihtelua. Ensiodottajat ovat asiakasryhmänä merkittävässä asemassa, koska oikea-aikaisella ennaltaehkäisevällä hoitotyöllä voidaan vaikuttaa niin vanhemien suun terveyden paranemiseen, kuin syntyvän lapsen elinikäiseen suun terveyteen.
Työllisyysvaikutukset osatyökykyisillä.
Etävastaanoton keskittämisellä tietyille alueille tavoitellaan laajemman asiakaskunnan tavoittamista. Muita etävastaanotolle sopivia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi pienet lapset, pelkopotilaat, hampaiden puhkeamisen seurannat sekä tapaturmakontrollit.
- henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja hyödyntäminen (kysely)
- etävastaanotto ensisijaiseksi palvelukanavaksi
-
tarvittavan jatkohoitoajan järjestyminen
- asiakasryhmän priorisointi
- sujuva ajanvaraus
- neuvolasta annettu suullinen ja kirjallinen info vanhemmillle
- rv 22 muistus varata aika
Etävastaanoton kehittämistä on tehty tiiviissä yhteistyössä pilari 4, Inv. 1 tiimin kanssa, jossa tavoitteena oli kehittää ensiodottajille sujuva palvelupolku äitiysneuvolasta hammashoitoon maksuttomalle ohjauskäynnlle. Asiakasymmärrystä on kerätty koko kehittämisen ajan tiimin kehittäjäasiakkaalta. Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty esimerkiksi kirjallisen viestinnän sisällön laatimisesssa asiakaslähtöisyys huomioiden. Tämä on tullut esiin mm. käytetyn ammattisanaston muuttamisella kansantajuisemmaksi. Asiakasnäkökulmaa on hyödynnetty myös pyytämällä kohderyhmään kuuluvalta henkilöiltä (ensiodottaja) palautetta ja tekstin sekä ohjauksen sisältöjä on muutettu saadun palautteen kautta.
Ensimmäiselle etävastaanotolle asiakkaiden rekrytointi.