Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)

Hyvä suun terveys ja hyvät terveystottumukset ovat tärkeitä meille kaikille, mutta ensimmäistä lastaan odottavien vanhempien kohdalla niiden merkitys korostuu. Ensimmäisen raskaus tuo mukanaan niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin muutoksia. Odottavan äidin suun terveyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten hormonitoiminnan muutokset ja raskauspahoinvointi. Esimerkiksi näiden tekijöiden vuoksi suun haitalliset bakteerit lisääntyvät voimakkaasti. Vaikka perheen toinen vanhempi ei käy fyysisesti samankaltaisia muutoksia raskauden aikana, on myös kumppanin/ huoltajan suun sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy jo raskauden aikana tärkeää. Vaikuttamalla syntyvän lapsen huoltajien omiin suun hoidon tottumuksiin sekä hoitamalla ja ennaltaehkäisemällä vanhempien suusairauksia, voidaan vaikuttaa syntyvän lapsen elinikäiseen suun terveyteen. 

Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton ohjauskäynti suuhygienistin vastaanotolle. Ohjauskäynnillä molemmat vanhemmat saavat samansisältöisen informaation sekä ohjauksen hyviin suunhoito- ja terveystottumuksiin. Ohjauskäynnin  taustalla vaikuttaa valtioneuvoston asetus 338/2011. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Pykälässä kahdeksan (8§) määritetään suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä: Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. 

Esiselvityksessä havaittiin, että Pohjois-Pohjanmaan hva:lla oli paljon vaihtelua vanhempien ohjautumisessa maksuttomalle ohjaukäynnille.  Esiselvityksen perusteella havaittiin myös, että tieto oli osittain vanhentunutta ja epäselvää. Epäselvyys liittyi osittain koronaikana tehtyihin linjauksiin kiirreettömän hammashoidon suhteen sekä oletuksesta ensiodottajien priorisoinnista hammashoitoon ns. jonojen ohi.  

Lisäksi havaittiin, että äitiys- ja lastenneuvolan sekä hammashoitolan välinen yhteistyö oli alueittain enimmäkseen melko vähäistä.   Myös ohjauskäynnin sisällössä havaittiin eroavaisuuksia. Selvityksen myötä havaittiin tarve ohjeistuksen ja ohjauskäynnin sisällön yhtenäistämiselle ja asiakkaiden ohjaamisen lisääminen maksuttomalle käynnille. Yhtenäistämällä asiakkaan sujuvan palvelupolun osa-alueet  (haastatteluun perustuva hoidon tarpeen arvio ja ohjaus sekä sujuva ajanvaraussysteemi), mahdollistettiin alueen asukkaille tasavertainen palvelun laatu sekä tasapuolinen mahdollisuus hakeutua maksuttomalle ohjauskäynnille.

Kehittämällä digitaalisia palveluita suun terveydenhuoltoon, pyrittiin tukemaan alueen asukkaiden hoitoon/ohjaukseen pääsemisen mahdollisuutta asuinpaikasta tai välimatkoista riipppumatta. Tavoitteena oli kehittää ensimmäistä lasta odottavien vanhempien sujuva palvelupolku maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille, tarjoamalla perinteisen vastaanottokäynnin rinnalle etävastaanoton mahdollisuus. Etävastaanotto soveltuu hyvin  etenkin yksilö- ja ryhmäohjauksiin, joten ensimmäistä lasta odottavat perheet ovat tälle toimintamallille sopiva asiakasryhmä. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea digitalisaation kehittyminen  tukevat suun terveydenhuollon etäpalvelujen kehittämistä. Etävastaanotto vastaa myös tarpeeseen uusien palvelumuotojen kehittämiseen myös hybridi- ja etätyön lisääntyessä; videovälitteinen vastaanotto on mahdollista toteuttaa vaikka työpäivän lomassa tai työmatkalta. Etävastaanotto mahdollistaa näin myös molepien vanhempien osallistumisen ohjauskäynnille samanaikaisesti sen hetkisestä olinpaikasta riippumatta. Tällä tavoin voidaan laajentaa suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa perinteisen hammashoitolakäynnin rinnalle.

Etävastaanottoa kehitetään Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suunterveydenhuollossa- kehittäjätiimin kanssa.