Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)
Etävastaanotto ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun terveyden ennaltaehkäisevälle ohjauskäynnille (RRP2 P4,I4)
Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on kehittää toimiva etävastaanottomalli ensimmäistä lasta odottavien vanhempien suun hoidon ennaltaehkäisevälle maksuttomalle ohjauskäynnille. Etävastaanottoa kehitetään osaksi suun terveydenhuollon peruspalveluvalikoimaa.
Kuva
Ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille tarjotaan maksuton etävastaanottokäynti suuhygienistin ohjuaskäynnille. Vanhemmat saavat infon ohajuskyäynnin sisällöstä sekä ajan suuhygienistille ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä. Terveydenhoitajan tekemän ensiodottajaperheen kokonaistilanteen arvion perusteella vanhemmille voidaan varata tarvittaessa aika myös lähivastaanotolle. Näitä tilanteita ovat esim. puutteellinen suomen kielen taito, digilaitteiden tai -taitojen puute tai muut elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.
Ohjauskäynnillä odottava äiti/kumppani saa yksilöllistä ohjausta oman suun terveytensä hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Odottavien vanhempien omahoito ja tarvittava korjava hoito pyritään saamaan kuntoon ennen vauvan syntymää, jolloin syntyvän lapsen riski suusairauksiin vähenee.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen suun terveydenhuollossa Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja ja koostuu 30 kunnasta. Alueella yhdistyvät tiheästi asutut kaupunkikeskukset ja harvaan asutut maaseudut, minkä vuoksi välimatkat sosiaali- ja terveyspalveluihin voivat olla pitkiä. Tämä on johtanut suun terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vaihteluun eri puolilla aluetta.
Hyvinvointialueuudistus on lisännyt tarvetta tuottaa palvelut yhdenvertaisesti koko alueella. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on keskeinen keino vastata tähän tavoitteeseen sekä vastata työelämän muutoksiin ja tarpeisiin, kuten etä- ja hybridityön yleistymiseen.
Etävastaanotot tarjoavat joustavan tavan hyödyntää suun terveydenhuollon ohjaus- ja neuvontapalveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Videovälitteinen vastaanotto voidaan toteuttaa esimerkiksi työpäivän aikana tai matkan varrella, mikä mahdollistaa myös molempien vanhempien osallistumisen ohjauskäyntiin samanaikaisesti. Näin digitaaliset palvelut laajentavat perinteistä hammashoitolakäyntiä tukevaksi palvelukanavaksi.
Suun terveydenhuollon digitalisointi edellyttää sekä sosiaalisen että toimintakulttuurin muutosta. Ala on vahvasti toimenpidekeskeinen, ja etämuotoiseen hoitoon liittyy ennakkoluuloja. Vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä voidaan kuitenkin tehostaa resurssien kohdentamista vapauttamalla tiloja ja ammattilaisten työaikaa kliinisiin toimenpiteisiin.
Etäpalvelut tukevat myös henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Ne mahdollistavat osatyökykyisten työntekijöiden osallistumisen, monipuolistavat työnkuvaa ja vähentävät poissaoloja, mikä on organisaation näkökulmasta sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.
Asiakaslähtöisesti kehitetyt digitaaliset palvelut parantavat alueen asukkaiden mahdollisuuksia päästä suun terveydenhuollon ohjaukseen ja neuvontaan asuinpaikasta riippumatta. Samalla ne vähentävät käynteihin kuluvaa aikaa, työstä poissaoloja ja niistä aiheutuvia ansionmenetyksiä. Lisäksi etäpalvelut pienentävät liikkumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita.
Etävastaanottopalvelua on kehitetty Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa yhteistyössä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP2, P4, I1) kuuluvan Moniammatillisen vastaanottomallin kehittäminen suun terveydenhuollossa -hanketiimin kanssa. Toimintamallin kehitys toteutettiin niin ikään THL:n Sujuvat palvelut- valmennuskokonaisuuden ja systemaattisen kehittämistyön menetelmien mukaisesti vuosien 2024-2025 aikana
Kohderyhmä
Näyttöön perustuvan tiedon mukaan ensisynnyttäjien suun terveys on erityisen merkityksellinen osa raskauden aikaista kokonaisterveyttä. Hormonaaliset muutokset lisäävät riskiä ientulehduksiin ja muihin suun terveysongelmiin, ja äidin suun terveydellä on yhteys myös syntyvän lapsen suun mikrobiflooraan ja myöhempään kariestaipumukseen. Tämä tutkimusnäyttö tukee tarvetta kohdentaa ennaltaehkäisevää ja ohjauksellista työtä juuri ensisynnyttäjiin sekä kehittää palvelupolkuja, jotka mahdollistavat oikea-aikaisen ohjauksen ja seurannan. Etävastaanotto tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden täsmälliseen, yksilölliseen ja omaan hoitohistoriaan pohjautuvan neuvonnan sekä ammattilaisen arvion mukaisen jatkohoidon tarpeen arvion.
Asiakasymmärrys
Etävastaanoton kehittämistä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pilari 1, Inv. 1 -tiimin kanssa. Tavoitteena on ollut rakentaa ensisynnyttäjille sujuva ja yhtenäinen palvelupolku äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon maksuttomalle ohjauskäynnille. Kehittämistyössä on painotettu asiakasymmärrystä, jota on kerätty koko prosessin ajan tiimin kehittäjäasiakkaalta. Hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ovat olleet keskeisessä roolissa erityisesti kirjallisen ja suullisen viestinnän sisältöjen muokkaamisessa asiakaslähtöisemmiksi. Tämä on näkynyt esimerkiksi ammattisanaston selkeyttämisenä ja viestien muotoiluna helposti ymmärrettävään ja luottamusta herättävään muotoon.
Asiakasnäkökulmaa on vahvistettu myös keräämällä palautetta ensisynnyttäjiltä, jotka ovat kohderyhmänä keskeisiä etävastaanoton kehittämisessä. Palautteen perusteella on tarkennettu ohjaussisältöjä ja viestintätapoja niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita ja arjen tilanteita.
Asiakasymmärryksen ja näyttöön perustuvan tiedon yhdistäminen on vahvistanut kehittämistyön laatua ja vaikuttavuutta. Näin varmistetaan, että etävastaanoton toimintamalli on sekä asiakaslähtöinen että ammatillisesti perusteltu, ja että se tukee pitkäjänteisesti suun terveyden edistämistä.
Toimintamallin juurruttaminen hyvinvointialueelle edellyttää selkeitä käytäntöjä etävastaanottojen seurannalle alueittain. Pohteen alueella ensiodottajien ensisijainen palvelukanava tulee olla etävastaanotto; lähivastaanotto varataan vain perheille, joiden tilanteessa lähikontakti tuo merkittävää lisäarvoa (esim. puutteellinen kieli- tai digiosaaminen, kokonaisvaltaisesti haastava perhetilanne).
Laajentamisvaiheessa henkilöstöresurssit on arvioitava, sillä suunnitelma sisältää mm. 1-vuotiaiden tarkastusten, pelkopotilaiden matalan kynnyksen vastaanottojen ja hampaiden puhkeamisen seurantojen siirtämisen etäpalveluun. Uusien asiakasryhmien lisääminen kasvattaa etävastaanottoon käytettävää työaikaa ja edellyttää osaamisen varmistamista. Vaikka suuhygienistien perusosaaminen kattaa pienten lasten tarkastukset ja hampaiden puhkeamisen seurannan, tarvitaan lisäkoulutusta erityistilanteisiin, kuten pelkopotilaiden hoitoon, jossa taustalla voi olla moninaisia haasteita.
Onnistumisen edellytykset:
- Esihenkilöiden tuki kehittämiselle ja seurannalle
- Sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö digitaalisten palveluiden kehittämiseen
- Etävastaanottoammattilaisten osaamisen kartoittaminen
- Toimintamallikuvaukset jokaisesta asiakasryhmästä ja asiakasryhmäkohtaisten erityistarpeiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa
- Tutkimusnäyttö asiakasryhmien soveltuvuudesta etäpalveluun epävarmuuden vähentämiseksi
- Asiakaslähtöinen ajanvarausjärjestelmä
- Palvelualueiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen
- Vaikuttavuuden arviointi sekä potilas- ja työtyytyväisyyden seuranta
- Oikea-aikainen ja selkeä asiakasviestintä
Lähtötilanne: Pilottiyksikössä Raahessa vuonna 2023 ensisynnyttäjistä 12 % (6 henkilöä) osallistui maksuttomalle suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Ohjauskäynnin ainoa palvelukanava oli lähivastaanottomuotoinen. Asiakkaan hoitopolun keskimääräinen kesto ohjauskäynnistä viimeiseen hoitokäyntiin oli 18 kuukautta. Neuvolan ja hammashoitolan välinen yhteistyö oli vähäistä ja sekä pilottiyksilössä että laajemmin Pohteen alueella tieto ohjaukskäynnille ohjaamisesta oli vähäistä. Myös tieto ohjauskäynnin sisällöstä oli osittain vanhentuntutta. Ohjauskäynnin sisältö vaihteli suullisesta hoidontarpeen arvioista ja ohjauksesta pienimuotoisiin toimenpiteisiin (kuten suun suppea tutkimus, suppea hammaskiven poisto, fluoraus).
Tulokset: 10/24-9/25 välisenä aikana 75 henkilöä on hakeutunut ohjauskäynnille, näistä 32 puolisoa. 36% (25/75) kävjiämäärästä on valinnut etävastaanoton. Hankkeen lähtötilanteessa havaittu pirstaleinen ja vanhentunut tieto on yhtenäistetty ja on sähköisten viestintäkanavien (kuten teams) kautta kaikkien suun terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla. Hammashoitolan ja äitiys- ja lastenneuvolan välinen yhteistyö on tiivistynyt ja suun terveydenhuollon ohjauskäynti on nostettu yhdeksi raskausajan terveydenhoidon keskeisistä käynneistä.
Ensiodottajien hoitoon pääsyä on vahvistettu myös hml jatkohoitoon pääsyn osalta niin, että odottava äiti/kumppani saavat tarvittavan jatkohoitoajan ohjauskäynnin yhtyedessä. Asikasryhmää ei aseteta jonoon, vaan odottavan perheen suun- ja hampaiden hoito pyritään saamaan valmiiksi ennen lapsen syntymää. Hoitopolun läpimenoajan seurantaa ei ei toteutettu systemaattisesti pilotissa, joten läpimenojan vertailua lähtötilanteeseen ei voida luotettavasti tehdä.
Etävastaanoton tavoitteet organisaation ja yksittäisen ammattilaisen näkökulmasta on saavutettu useammassa yksikössä. Etävastaanoton aloittaminen on tukenut ammattilaisia tilanteissa, josssa työnkuvaa on jouduttu muuttamaan terveydellisistä syistä. Etävastaanotto on keventänyt kliinisen työn aiheuttamaa terveydellistä kuormitusta ja sitä kautta mahdollistanut työn tekemisen osa-aikaisesti. Tämä puolestaan on hyödyttänyt organisaatioita ammattitaitoisen ja kokeneen henkilöstön säilyttämiseksi.