Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palliatiivisen keskuksen perustaminen ja kotisairaalatoiminnan vahvistaminen

Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle perustettiin virtuaalinen Palliatiivinen keskus, mihin kuuluu hyvinvointialueen kotisairaala, palliatiivinen osasto ja poliklinikka.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

STM suosituksen mukaan (STM 2019:68) HVA:lla tulee olla palliatiivinen keskus mikä vastaa alueen palliatiivisen hoidon palveluketjusta ja tuottaa erityistason palliatiivisen hoidon palvelut.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ennen hankeaikaa palliatiivista hoitoa koordinoi saattohoidon yhteistyöryhmä. Toimintaa ei oltu integroitu keskukseksi. Lappeenrannassa Armilan kuntoutuskeskuksessa toimi palliatiivinen osasto, sekä sen yhteydessä palliatiivinen poliklinikka. Kotisairaalapalvelu puuttui. Tehostettu kotisairaanhoito vastasi kotiin vietävistä palveluista. Sairaaloiden tueksi suunnattu systemaattinen konsultaatiotoiminta puuttui.

Tavoiteltu muutos

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on Palliatiivinen keskus, mikä tarjoaa kaikki erityistason palliatiivisen hoidon palvelut mukaan lukien alueen kattava kotisairaala ja vastaa alueen palliatiivisen palveluketjun toiminnasta turvaten laadukkaan palliatiivisen hoidon tarvelähtöisesti koko hyvinvointialueen väestölle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on kaikki Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsevat potilaat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle perustettiin koko hyvinvointialueen kattava Palliatiivinen keskus. Kyseessä on virtuaalinen malli, missä palliatiivinen osasto ja poliklinikka ovat kuntoutuksen vastuualueella ja kotisairaala akuutin vastuualueella. Keskuksella ei ole omaa johtoa. Keskus vastaa hyvinvointialueen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suunnittelusta sekä palveluketjusta.

Hyvinvointialueelle perustettiin koko alueen kattava kotisairaala, millä on 4 toimipistettä (Imatra, Lappeenranta, Savitaipale ja Parikkala). Kotisairaala käsittää liikkuvat yhden hengen päivystysyksiköt sekä kotisairaalan elektiivisen kenttätoiminnan klo 8-20.00. Yöaikaan palvelua tuotetaan koko maakunnan alueelle Imatran ja Lappeenrannan toimipisteistä. Kotisairaalan toimintaa on vahvistettu palliatiivisten potilaiden hoitoprosessilla sekä koulutuksin on parannettu palliatiivista osaamista.

Hankkeessa pilotoitiin konsultaatiohoitajan toimenkuva. Konsultoiva hoitaja jalkautuu yksiköihin ja teki kotikäyntejä yksin tai yhdessä kotisairaalan tai kotihoidon kanssa.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palliatiivinen keskus osallistui toimintamallin ”Psykososiaalisen tuen integrointi palliatiivisiin keskuksiin Etelä-Suomessa” pilottiin, missä palkattiin osa-aikainen psykologi keskukseen.

Hankkeessa tehtiin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hyvinvointialueen koulutussuunnitelma, mikä mukaan toteutettiin alueellisia koulutuksia eri sosiaalitoimen- ja terveydenhuollon yksiköiden henkilökunnalle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen palliatiivisten erityistason yksiköiden yhdistäminen yhdeksi virtuaaliseksi Palliatiiviseksi keskukseksi edellyttää:

Johdon ja asiantuntijoiden yhteinen näkemys organisaatiouudistuksen tarpeellisuudesta ja mallista
Hyvinvointialueen johdon ja henkilökunnan sitoutuminen organisaatiouudistukseen
Yhteistyötä eri organisaatioissa sijaitsevien yksiköiden ja esihenkilöiden kesken
Palliatiivisen palveluketjun kuvaaminen ja uusista toimintamalleista sopiminen
Toiminta- ja hoitoprosessien yhtenäistäminen
Yhtenäiset lähete- ja kirjaamiskäytännöt
Henkilökunnan koulutus ja informointi toimintamalleista
Laaja tiedottaminen toiminnan käynnistymisestä

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskuksen perustaminen vaatii sekä johdon että henkilökunnan sitoutumista ja yhteistä tahtotilaa. Etelä-Karjalan virtuaalikeskus perustuu olemassa oleviin rakenteisiin ja yksiköihin eripuolilla organisaatiota, mikä tuo haasteita keskuksen johtamisteen, mutta pitkä historia yhteistyöstä eri yksiköiden välillä mahdollistaa virtuaalisen keskuksen toiminnan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Joulukuussa 2023 Palliatiivinen keskus kirjattiin organisaatiokaaviossa virtuaalisena mallina sisältäen palliatiivisen poliklinikan, osaston ja kotisairaalan, joista osasto ja poliklinikka ovat kuntoutuksen vastuualueella ja kotisairaala akuutin vastuualueella. Alueen palliatiivisen hoidon yhteistyöryhmä jatkaa palliatiivisen hoidon kehittämisen tukena. Hyvinvointialueen kattava kotisairaala perustettiin 5/2022. Konsultoivan sairaanhoitajan toimi on perustettu ja psykologin on integroitu osaksi palliatiivisen keskuksen toimintaa.