Etsivä kulttuurinen vanhustyö

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Molemmat edellä mainitut etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamallin kehittämisen hankkeet ovat olleet osa Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) koordinoimaa Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille (IKO) -hankekokonaisuutta. Taiken IKO-hankekokonaisuus on puolestaan osa Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa poikkihallinnollisen Kansallisen ikäohjelman toimeenpanoa. Vuoteen 2030 ulottuva Kansallinen ikäohjelma vuoteen nostaa esille Suomen väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle sekä esittää strategisia linjauksia toimenpiteistä, joilla voidaan varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti ja kestävästi.

Kansallisessa ikäohjelmassa keskeisessä roolissa on ikääntyneiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen sekä yhteiskunnan ikäystävällisyyden vahvistaminen. Kansallisen ikäohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden kautta pyritään säilyttämään ikääntyneiden toimintakyky ja itsenäinen elämä mahdollisimman pitkään. Ohjelma painottaa erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden kehittämistä. Kansallisessa ikäohjelmassa keskeistä on myös yhteiskunnan ikäystävällisyyden vahvistaminen. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että ikääntyneiden tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa toteutuisi nykyistä paremmin ja että ikääntyneiden tarpeet yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tai esimerkiksi palveluiden kehittämisessä ja toteutuksessa otettaisiin vahvemmin huomioon.

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista terveydelle, hyvinvoinnille, toimintakyvylle ja osallisuudelle on julkaistu lukuisia tutkimuksia. Etsivä kulttuurinen vanhustyö ja siihen liittyvä toimintamalli nojaavat vahvasti tähän tutkimukseen. Osallistumalla taide- ja kulttuuritoimintaan voidaan esimerkiksi tukea ja vahvistaa ikääntyneiden terveyttä ja kokemusta omasta hyvinvoinnista. Niiden avulla voidaan muun muassa vähentää yksinäisyyttä, vahvistaa toimijuutta, tukea fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä kannustaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Yksi keskeinen ongelma ikääntyneiden kulttuurihyvinvoinnin edistämiselle on se, että monien tutkimusten mukaan erityisesti yli 75-vuotiaiden osallisuus kulttuuritoimintaan ja -palveluihin laskee. Syinä osallisuuden laskuun voivat olla esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne, sosiaalisten kontaktien ja tuen puute sekä toimintakyvyn heikkeneminen. Yksi keskeinen tekijä ikääntyneiden kulttuuriosallisuuden laskulle on myös se, että saavutettavien taide- ja kulttuuripalveluiden tuottaminen vaatii sellaista toimialat ja sektorit ylittävää yhteistyötä, erityisesti taiteen ja kulttuurin sekä sosiaali- ja terveysalojen välillä, joihin ei ole osaamista eikä rakenteita. Tämän yhteistyön tärkeyden ymmärtäminen ja uusien toimialat ja sektorit ylittävien rakenteiden ja toimintamallien rakentaminen on entisestään korostunut Suomessa tapahtuneen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen myötä.

Etsivä kulttuurinen vanhustyö pyrkii mahdollistamaan, että myös niiden ikääntyneiden oikeus taiteeseen ja kulttuuriin säilyy, joilla on haasteita osallistua perinteisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin. Tämän toteutumiseksi Etsivän kulttuurisen vanhustyön hankkeissa on kehitetty Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli. Toimintamalli perustuu vahvasti kolmeen lähtökohtaan: ennaltaehkäisyyn, asiakasymmärryksen vahvistamiseen sekä monipuoliseen toimialat ja sektorit ylittävään yhteistyöhön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ikääntyneet taide- ja kulttuuripalveluiden käyttäjinä

Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja siihen liittyvän toimintamallin tarkempaa kohderyhmää ja heidän tarpeitaan on analysoitu ja hahmoteltu Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja kulttuurilähetetoiminnan kehittämishankkeissa tehdyn työn pohjalta. Hankkeiden aikana muun muassa Rovaniemellä, Seinäjoella ja Espoossa toteutettiin työpajoja, joihin osallistettiin ikääntyneitä ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Työpajoissa pohdittiin muun muassa taiteen ja kulttuurin merkitystä ikäihmisille, kulttuuripalveluihin osallistumisen esteitä, miten löytää palveluiden ulkopuolella olevia ikääntyneitä palveluiden pariin ja keinoja tukea ikäihmisten osallistumista kulttuuripalveluihin.

Hankkeiden työpajoissa tehdyt havainnot ovat yhdenmukaisia kulttuurihyvinvointiin liittyvän tutkimustiedon kanssa. Niiden perusteella taiteen ja kulttuurin merkitys ikääntyvän hyvinvoinnille on moniulotteinen ja erittäin tärkeä. Työpajoissa tehdyt havainnot vahvistavat, että osallistuminen kulttuuritapahtumiin ja harrastuksiin piristää, virkistää ja lisää hyvää oloa. Osallistuminen kulttuuriin on jaettu sosiaalinen kokemus, joka antaa voimavaroja ja keskustelunaiheita arkeen. Havainnot osoittavat, että taiteen avulla voi käydä läpi omaa elämää ja käsitellä vaikeitakin aiheita sekä oppia uutta. Se on myös keino välittää perinteitä ja kulttuuriperintöä eteenpäin.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmäanalyysin helpottamiseksi kerätyn aineiston pohjalta päädyttiin tarkastelemaan ikääntyvän väestön kykyä ja mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin kahden keskeisen käsitteen kautta: toimintakyvyn ja osallisuuden. Etsivän kulttuurisen vanhustyön asiakasryhmien tunnistamisessa toimintakyky ymmärretään erityisesti yksilön fyysisenä, psyykkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ominaisuutena. Osallisuus puolestaan nähdään subjektiivisena kokemuksena omista mahdollisuuksista elää oman näköistä elämää osana valitsemaansa yhteisöä ja osallistua yhdessä tekemiseen.

Tältä pohjalta muodostettiin nelikenttämalli, jossa ikääntyvä väestö jaetaan toimintakyvyn ja osallisuuden näkökulmista neljään erilaiseen ryhmään.

Ryhmään 1 kuuluvat ne ikääntyneet, joiden toimintakyky ja kokemus osallisuudesta on vielä hyvä. Suuri osa ryhmään 1 kuuluvista pystyy halutessaan osallistumaan valitsemiinsa yleisesti kaikille tarjolla oleviin taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä harrastuksiin, ja heille on tarjolla paljon erilaisia taide- ja kulttuuripalveluita. Ryhmään 1 kuuluu myös niitä ikääntyneitä, joilla ei ole vahvaa suhdetta kulttuuriin ja taiteeseen.

Ryhmään 2 kuuluvilla toimintakyky on vielä melko hyvä, mutta osallisuus on heikentynyt. Heidän sosiaalinen piirinsä voi olla pienentynyt eikä ystäviä tai läheisiä enää löydy ympäriltä. Näillä ikäihmisillä voi olla esimerkiksi erilaisia pelkoja, uskalluksen puutetta, itsensä väheksymisistä tai ihan vain mukavuuden halua. Tästä seuraa ”mökkiytymistä”, eristäytymistä ja lähtemisen vaikeutta. Liikkuminen voi olla rajoittunutta esimerkiksi taloudellisista syistä. Osa ryhmään 2 kuuluvista voi saada arjen toimintaa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ryhmään 3 kuuluvilla puolestaan osallisuus on vielä hyvä, mutta toimintakyky on selkeästi heikentynyt. He ovat sosiaalisesti vielä aktiivisia ja ystäviä sekä läheisiä löytyy lähipiiristä. Liikkuminen voi kuitenkin olla fyysisten rajoitteiden vuoksi hankalaa ja aisteissa on tapahtunut heikkenemistä. Osa ryhmään 3 kuuluvista voi saada arjen toimintaa tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ryhmään 4 kuuluvien ikääntyneiden toimintakyky ja osallisuus ovat jo selkeästi heikentyneet. He tarvitsevat ympärivuorokautisesti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamia hoito- ja hoivapalveluita.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmä ja kohderyhmän rajaaminen

Etsivä kulttuurinen vanhustyö painottuu ennaltaehkäisevän näkökulmansa vuoksi ryhmiin 2 ja 3. Ryhmään 1 kuuluville on tarjolla paljon erilaisia taide- ja kulttuuripalveluita eivätkä he vielä tarvitse erityistä tukea osallistumiseen. Ryhmän 4 ikääntyneet puolestaan saavat eri tasoisia hoito- ja hoivapalveluita, ja vanhuspalvelujärjestelmän näkökulmasta heidät on jo löydetty. Etsivällä työllä tavoitellaan niitä 2 ja 3 ryhmiin kuuluvia taiteelle ja kulttuurille avoimia ikääntyneitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ovat vaarassa passivoitua tai jäädä palveluiden ulkopuolelle.

Erityisen tärkeää etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmän rajaamisen kannalta on tunnistaa ikääntyneiden elämässä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset toimintakykyyn sekä osallisuuteen. Etsivä työ onnistuu parhaiten, kun kohderyhmä rajataan selkeästi eli päätetään, keitä halutaan etsiä ja löytää. Osallistujiksi voidaan esimerkiksi tavoitella tietyn asuinalueen yli 80-vuotiaita elämän muutoskohdassa olevia ikääntyviä, jotka tarvitsevat tukea taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Jos kohderyhmä on liian laaja, eivät etsijät tiedä, keitä etsivät, taiteilijat eivät tiedä, miten toimintaa kohdennetaan ja ikääntyneet itse eivät pysty tunnistamaan kuuluvansa kohderyhmään.

Etsivä kulttuurinen vanhustyö tulee kohdentaa elämän nivelvaiheissa oleviin ikääntyneisiin, jolloin toiminnalla voidaan hidastaa toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä tai parhaassa tapauksessa jopa kääntää kehityksen suunta. Osallisuuden näkökulmasta tällaisia taitekohtia voivat olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, läheisen ihmisen kuolema, äkillinen talouden heikentyminen ja yllättävä ulkoinen tekijä, kuten koronaviruspandemia. Toisaalta muutos voi tapahtua myös toimintakyvyssä esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai aistien heikkenemisen myötä. Muutokset osallisuudessa ja toimintakyvyssä ovat riippuvaisia myös toisistaan. Osallisuuden heikentyessä usein toimintakykykin vähitellen kärsii ja päinvastoin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Etsivä kulttuurinen vanhustyö edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen hyvä elämä sekä varmistaa kulttuuristen perusoikeuksien toteutuminen. Lisäksi tavoitteena on ennaltaehkäistä ikääntymisestä hyvinvoinnille, terveydelle ja osallisuudelle aiheutuvia haasteita. Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmää ovat ne taiteelle ja kulttuurille avoimet yli 65-vuotiaat ikääntyneet, jotka tarvitsevat erityistä tukea, ovat vaarassa passivoitua tai jäädä palveluiden ulkopuolelle.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamallin kehittäminen ja pilotointi on aloitettu Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja kulttuurilähetetoiminnan kehittämishankkeessa vuosina 2021–2022. Mallin kehittämistä on jatkettu Etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohankkeessa vuosina 2022–2023. Hankkeiden toteutuksesta ovat vastanneet kulttuurisen seniori- ja vanhustyön Aili-verkoston kunnista Rovaniemi, Seinäjoki, Espoo, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Molemmissa hankkeissa on tehty yhteistyötä myös Teatterikeskuksen ja Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaus

Etsivässä kulttuurisessa vanhustyössä tarvitaan eri alojen ammattilaisten ja vapaaehtoisten systemaattista yhteistyötä ja yhteistä päätösten tekemistä. Tässä luvussa kuvattu toimintamalli on tätä yhteistä tekemistä ohjaava kokonaisuus, joka auttaa toiminnan käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamallia on tähän mennessä pilotoitu kuudella paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vaikka sen soveltaminen voi aluksi tuntua monimutkaiselta, kokemukset ovat osoittaneet, että malli toimii käytännössä.

Toimintamallin keskeinen rakenne on ikäihmisille kohdennettu palvelupolku. Se kuvaa asiakkaan matkan löytämisestä toimintaan osallistumiseen. Palvelupolun ympärille rakentuu yhteisen tekemisen kokonaisuus, jossa eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja tehtäviä.

Tämä kokonaisuus on jaettu kuuteen työvaiheeseen:

Kartoita ja tunnista
Määrittele ja valmistele
Suunnittele toiminnan toteutus
Etsi ja tue
Toteuta toiminta
Arvioi ja kehitä

Jokaisella kuvatulla vaiheella on oma tärkeä merkityksensä. On hyvä huomioida, että vaiheet eivät välttämättä etene kuvatussa järjestyksessä, vaan niitä voidaan työstää samanaikaisesti. Usein toimintamallin soveltamisessa pitää myös palata takaisin aiempaan vaiheeseen tarkentamaan suunnitelmia.

Palvelupolku

Etsivän kulttuurisen vanhustyön palvelupolku kuvaa ikääntyneen matkan löytymisestä toimintaan osallistumiseen. Sen tavoitteena on hahmottaa asiakkaan näkökulmasta tärkeimmät vaiheet ja avainkohdat matkan aikana.

Palvelupolku alkaa asiakkaan löytämisestä. Usein löytäjä ja tiedon välittäjä on henkilö jonka ikääntynyt kohtaa arjessaan. Ikääntynyt voi myös saada tiedon tulevasta tapahtumasta tai toiminnasta monesta eri lähteestä, esimerkiksi paikallislehdestä tai postiluukkuun toimitetusta mainoksesta. Etsivän kulttuurisen vanhustyön kannalta erityisen tärkeää on ymmärtää, että asiakkaiden löytäminen ja tiedon toimittaminen perille ei vielä yksistään riitä. Nivelvaiheessa oleva ikääntynyt tarvitsee rohkaisua ja kannustusta useassa kohdassa palvelupolun alkupäässä, jotta kiinnostus järjestettävää taide- ja kulttuuritoimintaan kohtaan konkretisoituu osallistumiseksi.

Tiedon saamisen ja kiinnostuksen syntymisen jälkeen asiakas tarvitsee apua osallistumiseen liittyvien esteiden ratkaisemiseksi. Nämä esteet liittyvät yleensä kuljetuksiin, kustannuksiin, kavereihin ja kannustukseen.

On tärkeää huomioida, että monelle ikääntyneelle pienikin ylimääräinen maksu saattaa tuntua liian suurelta. Kustannuksia voi syntyä esimerkiksi siirtymisestä tapahtumapaikalle. Kustannuksiin ja kulkemiseen liittyvien esteiden ohella ikääntynyt voi tarvita seuraa tai saattajaa, joka tukee siirtymistä kodista toimintaan ja mahdollisesti osallistuu hänen kanssaan tapahtumaan.

Esteiden ratkomisen jälkeenkään päätös osallistumisesta ja mahdollinen ilmoittautuminen ei välttämättä tarkoita, että asiakas lopulta myös sitoutuu toimintaan. Etenkin palvelupolun alkupäässä tarvitaan rohkaisua ja kannustamista, jotta tehdyssä päätöksessä pysytään. Etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohankkeen työpajoissa kävi ilmi, että tarvitaan useita ”tuuppauksia” ennen kuin lopullinen päätös osallistumisesta syntyy. Hyviä tilaisuuksia kannustamiseen ovat esimerkiksi kohtaamiset, joissa asiakkaan ilmoittautuminen varmistetaan, sovitaan käytännön asioista, kuten mahdollisista kuvausluvista, tai tehdään tiedon kerääminen toiminnan arviointia varten. Hankkeessa hyväksi käytännöksi havaittiin myös suorat yhteydenotot asiakkaisiin esimerkiksi tekstiviestillä tai soittamalla ennen jokaista tapaamista.

Esteiden ratkomisen ja päätöksenteon jälkeen palvelupolku etenee varsinaiseen taide- ja kulttuuritoimintaan. Jos toiminta jatkuu pitkään, kannattaa asiakkaan innostamista tehdä myös matkan varrella. Palvelupolku päättyy toiminnan jälkeiseen tiedon keräämiseen, palautteen antamiseen ja kotiin siirtymiseen. Polun loppuvaiheessa on tärkeää, että asiakkaalla on myös jatko selvillä. Parhaassa tapauksessa ikääntynyt on tietoinen tarjolla olevista palveluista sekä häntä kiinnostavista tapahtumista tai toiminnasta, johon hänen on mahdollista seuraavaksi osallistua. Lisäksi asiakas tarvitsee tiedon, kuka auttaa häntä tulevaisuudessa osallistumiseen liittyvien esteiden kanssa.

Tätä yleisellä tasolla kuvattua palvelupolkua tarkennetaan, kun sitä aletaan soveltaa käytännössä. Palvelupolun muotoon ja vaiheisiin vaikuttaa muun muassa kohderyhmän valinta, toimintamuoto ja palvelurakenne, johon asiakkaita halutaan linkittää. Kohderyhmä voidaan esimerkiksi rajata johonkin tiettyyn elämän nivelvaiheeseen, kuten uusiin omaishoitoperheisiin. Taide ja kulttuuri voivat olla osa myös esimerkiksi kunnan tai hyvinvointialueen ikääntyneille järjestämää tapahtumaa, johon halutaan houkutella osallistujiksi laajasti erilaisissa elämän nivelvaiheissa olevia ikääntyneitä ja ohjata heitä eteenpäin olemassa oleviin palveluihin.

Työvaiheet, roolit ja tehtävät

Edellä kuvattu asiakkaan polku vaatii onnistuakseen paljon työtä. Käytännössä palvelupolun ympärille tarvitaan useiden eri toimialojen ammattilaisten, järjestöjen, vapaaehtoisten ja läheisten muodostama verkosto, jonka jokaisella jäsenellä on selkeä kuva omasta roolistaan ja tehtävästä. Lisäksi eri organisaatioilta vaaditaan sitoutumista ja resursseja toiminnan toteuttamiseen. Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli kuvaa tämän kokonaisuuden ja ohjaa toimintaa. Seuraavissa luvuissa kuvataan toimintamallin eri vaiheet, millaisia tehtäviä ja rooleja ne pitävät sisällään, jotta palvelupolku toteutuu ja tulee osaksi pysyvää toimintaa tai rakennetta.

1. Kartoita ja tunnista

Työvaiheet:

Sovi, millä organisaatiolla on päävastuu toiminnan organisoinnista
Tunnista ja nimeä avainhenkilöt
Valitse ilmiö, johon haluat vaikuttaa (esimerkiksi tutkimustietoon perustuvat tai olemassa olevista strategioista, toimintasuunnitelmista ym. löytyvät ilmiöt)
Etsi tietoa ilmiöstä ja sen vaikutuksista ikääntyneiden kohderyhmään laajemmin
Linkitä ilmiö strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
Tunnista palvelurakenne, jossa ilmiöön voidaan vaikuttaa

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija

Etsivä kulttuurinen vanhustyö käynnistyy päätöksestä lähteä soveltamaan toimintamallia käytännössä. Samalla sovitaan, kenellä on pääasiallinen vastuu toiminnan organisoinnista. Päävastuu toiminnasta voi olla esimerkiksi kunnan kulttuuripalveluissa tai hyvinvointialueella. Toimintamallissa päävastuussa oleva on samalla myös palvelun tilaaja. Tilattavia palveluita ovat esimerkiksi kohderyhmälle järjestettävät taide- ja kulttuuripalvelut tai mahdolliset kuljetuspalvelut.

Palvelun tilaajan organisaatiosta tunnistetaan ja nimetään avainhenkilöt: päätöksentekijä, joka voi antaa valtuutuksen toiminnan aloittamiselle, sekä kulttuurisen vanhustyön ja vanhustyön asiantuntijat, jotka lähtevät valmistelemaan toimintamallin käyttöönottoa. Nämä avainhenkilöt kannattelevat yleensä koko toimintamallin käyttöönottovaiheen läpiviemistä.

Avainhenkilöt sopivat yhdessä, mihin ilmiöön tai ongelmaan ja siihen liittyvään kohderyhmään etsivällä kulttuurisella vanhustyöllä halutaan paikallisesti vaikuttaa. Työ aloitetaan tunnistamalla ilmiöitä ja palvelukatveita sekä tutustumalla kunnan ja hyvinvointialueen ikääntyneiden osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä koskeviin strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Esimerkiksi toimintamallin kehittämishankkeessa kaikilla paikkakunnilla tunnistettiin merkittäväksi ilmiöksi ikääntyneiden kokema yksinäisyys.

Seuraavaksi avainhenkilöt hahmottelevat yhdessä kohderyhmän, tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet: Kenelle toimintaa halutaan kohdentaa? Millaisia vaikutuksia toiminnalla halutaan saavuttaa? Miten tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida ja mihin tarkoitukseen arviointia tehdään? Kohderyhmien valintaa ja rajausta, tavoitteita sekä arviointia tarkennetaan myöhemmin verkoston toimijoiden kanssa.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön mahdollisten asiakkaiden kartoittamisessa voi hyödyntää aiemmassa luvussa esiteltyä nelikenttää, jossa ikääntyneet on jaettu neljään ryhmään toimintakyvyn ja osallisuuden perusteella. Kohderyhmän rajauksessa kannattaa tunnistaa ja keskittyä elämän taitekohdissa oleviin ikääntyneisiin, joita taide- ja kulttuuritoiminta voi hyödyttää hidastamalla tai estämällä toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi eläköityminen, puolison kuolema tai sairastuminen. Potentiaalisia asiakkaita voivat olla muun muassa kotona asuvat ikääntyneet, joilla on todettu muistisairaus tai joiden lähiomainen on kuollut. Kohderyhmän valinnassa on tärkeä muistaa, että toimintaan osallistuminen asettaa vaatimuksia toimintakyvylle.

Lisäksi toimintamallin kartoita ja tunnista -vaiheessa kannattaa käydä keskusteluita alueella toimivien järjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa siitä, millaisia mahdollisuuksia palvelurakenteet tarjoavat etsivälle kulttuuriselle vanhustyölle. Toimintamallia on helpointa soveltaa osaksi olemassa olevaa palvelua, joka jo tavoittaa ikääntyneitä. Näitä voivat olla esimerkiksi neuvonta- ja ohjauspalvelut, etäkotihoito, ei-hoidollista tukea koteihin järjestettävä toiminta tai sosiaali- ja terveysalan järjestön järjestämä toiminta.

2. Määrittele ja valmistele

Työvaiheet:

Tarkenna tavoitteet ja rajaa kohderyhmä
Suunnittele toiminnan arviointi
Kokoa verkosto
Valitse toimintamuoto
Varmista resurssit
Tunnista riskit

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija
Koordinaattori
Palvelun vastuuhenkilö
Palvelun vastuuhenkilön esihenkilö
Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä

Määrittele ja valmistele -vaiheen alussa avainhenkilöiden on hyvä tarkentaa toiminnalle asetettavia tavoitteita. Niiden määrittäminen auttaa myös rajaamaan kohderyhmän. Konkreettisten tavoitteiden rinnalla on tärkeä suunnitella toiminnan arviointia. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden kehittämisessä tai osana päätöksentekoa. Arviointiprosessin onnistumisen kannalta on myös tärkeää selvittää jo varhaisessa vaiheessa, millä menetelmillä arviointitietoa kerätään sekä kenen vastuulla tiedon kerääminen, kokoaminen ja analysointi ovat.

Tämän jälkeen kootaan toimijoiden verkosto. Verkostoon tarvitaan esimerkiksi etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät, jotka löytävät potentiaaliset asiakkaat ja auttavat heitä pääsemään osaksi tarjottavaa palvelua. Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät voivat työskennellä muun muassa monissa eri tehtävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnan palveluissa, järjestöissä ja seurakunnissa. Toimijoita voi tunnistaa esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Keitä ovat ne jotka kohtaavat työssään tai vapaaehtoistyössään kohderyhmään kuuluvia? Kuka toteuttaa taidetoiminnan? Kenen vastuulla on auttaa asiakasta toimintaan osallistumisessa?

Määrittele ja valmistele -vaiheessa verkosto päättää yhdessä järjestettävän toiminnan muodon, joka voi olla esimerkiksi ikääntyneille suunnattu tapahtuma tai ryhmätoiminta. Tapahtuma on usein kertaluonteinen yleisötilaisuus, jonka avulla pyritään löytämään haluttuja kohderyhmiä sekä tarjoamaan uusia kokemuksia ja tietoa olemassa olevista palveluista. Tapahtuma pitää sisällään taide- ja kulttuuriosuuden, esimerkiksi osallistavan esityksen tai konsertin. Ryhmätoiminta on säännöllisesti toistuvaa ja sisältää useita tapaamiskertoja. Se on intensiivinen työskentelyjakso, joka antaa mahdollisuuden osallistua syvällisemmin luovaan tekemiseen. Toimintamuoto voi olla myös näiden yhdistelmä. Toiminta tulee ymmärtää interventiona, jonka jälkeen osallistujat ovat tietoisia jatkomahdollisuuksista, kuten järjestöjen toiminnasta ja palveluista.

Toimintamuodon valinnan jälkeen varmistetaan verkoston toimijoiden käytössä olevat resurssit. Toiminnan kestävyyden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeä selvittää jo alussa kaikkien osapuolten taloudelliset toimintaedellytykset ja reunaehdot. Osana kartoitusta tulee miettiä, miten syntyviä resurssitarpeita ja kustannuksia voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli vaatii järjestäjien puolelta ensisijaisesti tila- ja henkilöstöresursseja, jotka tulee ottaa huomioon organisaatioiden johtamisessa ja toiminnan koordinoinnissa, kuten työvuorojen suunnittelussa. Toiminnan onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa on päävastuussa oleva organisaatio, jonka tulee varmistaa oman toiminnan suunnittelussa riittävä resursointi sekä päätöksentekijöiden ja esihenkilöiden tuki. Myös toimijaverkoston muiden toimijoiden on tärkeää saada johdon hyväksyntä toiminnalle sekä nimetä vastuuhenkilöt omista organisaatioistaan.

Suoria kustannuksia syntyy esimerkiksi ostopalveluna toteutettavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta sekä kuljetuksista. Paljonko rahaa tarvitaan toiminnan mahdollistamiseen? Mistä kustannuksista eri toimijat vastaavat? Mitä rahalla on mahdollista saada? Esimerkiksi moni taide- ja kulttuuripalveluita tarjoava toimija kattaa palvelun kustannukset tilaajalta saaduilla korvauksilla. Laskutettavat palkkiot pitävät sisällään usein varsinaisen työn lisäksi muitakin kuluja kuten materiaali-, matka- ja työnantajakustannuksia. Riittävien palkkioiden lisäksi työmäärällä ja aikataulutuksella on keskeinen merkitys taiteilijoiden työn kestävyydelle. Muista mahdollisista kustannuksista on hyvä huomioida erityisesti tarjoilut ja niistä aiheutuvat kulut. Yhteisen kahvihetken merkitys on monelle tärkeä osa toimintaa.

Työvaiheen lopuksi verkoston on tärkeää vielä yhdessä kartoittaa ja ennakoida mahdollisia riskejä. Miten toimitaan, jos joku avainhenkilöistä estyy hoitamasta tehtäväänsä? Entä, jos tilalle tulee uusi työntekijä? Miten tieto tehtävistä ja vastuista saadaan siirtymään seuraajalle? Henkilöihin liittyvien riskien lisäksi myös toiminnassa saattaa tulla esille yllättäviä tilanteita, joihin kannattaa varautua etukäteen. Mitä tehdään, jos sovittu kuljetus ei tule paikalle? Miten toimitaan, jos joku osallistujista ei ilmesty paikalle tai saa sairaskohtauksen toiminnan aikana?

3. Suunnittele taide- ja kulttuuritoiminnan toteutus

Työvaiheet:

Valitse taide- ja kulttuuritoiminnan tuottaja ja sovi sisällöistä
Kerrytä lisää asiakasymmärrystä ja tunnista kohderyhmän tarpeet
Suunnittele ja valmistele käytännön toteutus

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija
Koordinaattori
Palvelun vastuuhenkilö
Palvelun vastuuhenkilön esihenkilö
Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä
Mahdollistaja
Taide ja kulttuuripalvelun toteuttaja
Taide ja kulttuuripalvelun tuottaja

Suunnittele taide- ja kulttuuritoiminnan toteutus -vaiheessa päätetään, minkä taiteen alan edustajaa ollaan etsimässä. Sopivan taide- ja kulttuuripalvelun löytäminen on yksi toiminnan onnistumisen kannalta tärkeimmistä vaiheista. Palveluntarjoajaksi kannattaa valita toimija, jolla on riittävän ammattitaidon lisäksi kokemusta työskentelystä ikääntyneiden kanssa. Lisäksi on hyvä muistaa, että taide- ja kulttuuripalvelu kuten konsertti osana tapahtumaa vaatii erilaista osaamista kuin ryhmätoiminnan ohjaaminen. Taide- ja kulttuuritoimijan kanssa kannattaa keskustella myös siitä, miten palvelu vastaa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin.

Ennen varsinaista palvelupolun soveltamista toimijaverkoston on hyvä lisätä ymmärrystä valitusta kohderyhmästä esimerkiksi järjestämällä asiakasraateja tai -työpajoja. Millaisesta taiteesta ja kulttuurista kohderyhmän edustajat ovat kiinnostuneita? Haluavatko he osallistua itse tekemiseen vai olla mukana mieluummin kokijoina? Kohderyhmän edustajilta kannattaa myös kartoittaa tekijöitä, jotka hankaloittavat toimintaan osallistumista. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan yleisimmät esteet liittyvät yleensä kuljetuksiin, kavereiden puutteeseen, kustannuksiin sekä passivoitumiseen ja erilaisiin pelkoihin.

Seuraavaksi suunnitellaan ja valmistellaan käytännön toteutus. Suunnittelussa hyödynnetään etsivän kulttuurisen vanhustyön -palvelupolkua, jonka soveltaminen perustuu eri toimijoiden väliselle koordinoidulle yhdessä tekemiselle. Tämä vaatii yhteistä ymmärrystä palvelupolun vaiheista sekä toimijoiden eri rooleista ja tehtävistä sen aikana: Mitä konkreettisesti ollaan tekemässä? Kenelle toiminta on suunnattu ja miten heidät tavoitetaan? Missä ja milloin toimintaa on tarkoitus järjestää? Ketkä ovat toiminnan toteutumisen kannalta avainhenkilöitä, ja mistä he konkreettisesti vastaavat? Selkeät vastuualueet ja yhteisesti sovitut aikataulut helpottavat toiminnan organisointia.

Käytännön toteutuksen suunnitteleminen kannattaa aloittaa yhteisessä työpajassa, johon kutsutaan toiminnan kannalta keskeiset henkilöt. Työpajassa kuvataan yhdessä asiakkaan polku sekä sovitaan eri toimijoiden roolit ja heidän tehtävänsä. Tehtävien ja vastuiden määrittelyssä kannattaa huomioida, että yhdellä henkilöllä voi olla useita rooleja. Esimerkiksi kunnassa työskentelevän ikääntyvien kulttuuritoiminnan koordinaattorin rooleina voi olla kulttuurisen vanhustyön asiantuntijaja koordinaattori tai ikäihmisten palveluohjaaja voi olla niin etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä kuin mahdollistaja. Työpajassa on erityisen tärkeää tunnistaa ja nimetä, keiden vastuulla on etsiä potentiaalisia asiakkaita.

4. Etsi ja tue

Työvaiheet:

Tiedota henkilöstöä, sidosryhmiä ja mediaa
Etsi osallistujat ja innosta mukaan
Ratkaise osallistumisen esteitä
Ota vastaan ilmoittautuminen
Sovi ja hoida käytännön järjestelyt
Tue asiakasta

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija
Koordinaattori
Palvelun vastuuhenkilö
Palvelun vastuuhenkilön esihenkilö
Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä
Mahdollistaja
Taide ja kulttuuripalvelun toteuttaja

Etsi ja tue -vaiheen alussa kerrotaan suunnitteilla olevasta toiminnasta ja kohderyhmän rajauksesta etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijöille: Millaista toimintaa ollaan järjestämässä? Kenelle se on suunnattu? Missä ja milloin toiminta tapahtuu? Keitä pitäisi etsiä ja mitä tapahtuu, kun kohderyhmään kuuluva ikääntynyt eli potentiaalinen osallistuja löytyy?

Keskeistä on käydä läpi kohderyhmän rajaus. Jos tavoitteena on houkutella avoimeen tapahtumaan osallistujiksi laajasti elämän muutoskohdassa olevia ikääntyneitä, voi rajaukseksi riittää etsijän havaitsema kokemus yksinäisyydestä sekä kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan. Jos taas halutaan löytää osallistujia suljettuun ryhmätoimintaan, on potentiaalisilla osallistujilla oltava edellisten lisäksi riittävä kognitiivinen toimintakyky ja valmius sitoutua ryhmätoimintaan.

Yhdessä sovittujen rajausten avulla etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät tunnistavat kohderyhmään kuuluvia ikääntyneitä, vievät heille suoraan tietoa toiminnasta ja innostavat mukaan osallistumaan. Tiedottamisessa on olennaista käyttää kohderyhmän käyttämiä viestintäkanavia. Paikallislehdestä luettu artikkeli, ilmoitus lähikaupan ilmoitustaululla tai omaan postilaatikkoon saatu tiedote toimivat usein hyvänä alkuna. Tiedon välittäminen potentiaalisille osallistujille ei kuitenkaan yksistään riitä. Osallistumisen varmistaminen vaatii aina useita kontakteja, joiden aikana ikääntynyttä kannustetaan ja muistutetaan mahdollisuudesta osallistua toimintaan.

Kun ikääntynyt on tehnyt päätöksen osallistumisesta, etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät auttavat ratkaisemaan osallistumisen esteitä. Varsinainen toimintaan osallistuminen vaatii usein tukea myös mahdollistajilta, jotka voivat esimerkiksi auttaa mahdollisessa ilmoittautumisessa, liikkumisessa tai kuljetuksissa tapahtumapaikalle.

5. Toteuta taide- ja kulttuuritoiminta

Työvaiheet:

Toteuta toiminta
Tue asiakasta
Havainnoi ja dokumentoi
Kerää arviointitieto

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija
Koordinaattori
Palvelun vastuuhenkilö
Palvelun vastuuhenkilön esihenkilö
Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä
Mahdollistaja
Taide ja kulttuuripalvelun toteuttaja
Taide ja kulttuuripalvelun tuottaja

Toteutusvaiheessa taiteen ja kulttuurin ammattilaisten kehittämät toimintatavat, menetelmät, osaaminen ja kokemus tavoittavat ikääntyneet. Toiminnan toteutusvaihe on kokonaisuus, joka pitää sisällään taide- ja kulttuurialan ammattilaisten tarjoaman sisällön lisäksi monia muita tehtäviä. Esimerkiksi koordinaattori vastaa tapahtuman ja ryhmätoiminnan käytännön organisoinnista yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Mahdollistajan roolissa olevat henkilöt voivat olla apuna avaamassa ovia, järjestelemässä tilaa ja keittämässä kahvia. Asiakas saattaa tarvita tukea myös toiminnan aikana. Aistien heikentyessä henkilökohtainen avustaja voi olla ainoa mahdollisuus osallistua kommunikaatiota vaativaan ryhmätoimintaan. Tuen tarve on hyvä olla kartoitettuna ennen varsinaista toimintaa niin, että siihen osataan varautua.

Toiminnan aikana havainnoidaan toiminnan vaikutuksia ja dokumentoidaan toimintaa. Tapahtumissa havainnointia ja tiedonkeruuta voivat tehdä kaikki toiminnan järjestämisestä vastaavat toimijat. Ryhmätoiminnassa havainnointi jää usein taidetoimijoiden vastuulle. Toiminnan jälkeen kerätään palautetta ja muuta arviointiin liittyvää tietoa asiakkailta ja sidosryhmiltä. Tiedon kerääminen toiminnasta ja hyvä arviointi tekevät näkyväksi etsivän kulttuurisen vanhustyön vaikutuksia eri toimijoille.

6. Arvioi ja kehitä

Työvaiheet:

Arvioi
Kehitä

Roolit:

Päätöksentekijä
Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
Vanhustyön asiantuntija
Koordinaattori
Palvelun vastuuhenkilö
Palvelun vastuuhenkilön esihenkilö

Arvioi ja kehitä -vaiheessa analysoidaan kerätty tieto, havainnot sekä palautteet. Hyvin tehdyn arvioinnin avulla on mahdollista nostaa esille työn tuloksia ja vaikutuksia. Arviointi auttaa perustelemaan toiminnan merkitystä ja tukee toimintamallin juurtumista. Toiminnan vaikutusten näkyväksi tekeminen mahdollistaa päätöksentekijöiden sitoutumisen etsivään kulttuuriseen vanhustyöhön. Lisäksi arviointitieto toimii kehittämisen lähtökohtana. Se kertoo kohdistuiko toiminta tavoiteltuihin asiakkaisiin, miten itse toiminnassa onnistuttiin ja ennen kaikkea, miten toimintaa pitäisi kehittää.

Olennainen toimenpide toiminnan kehittämisen ja käytäntöön juurruttamisen kannalta on erillisen työpajan järjestäminen verkostolle palvelutuotannon toteutuksen jälkeen. Työpajassa tulee olla käytössä prosessin aikana kerätty arviointitieto. Yhteiseen työskentelyyn kutsutaan samat toimijat kuin suunnitteluvaiheessa. Työpajassa käydään läpi erityisesti kohderyhmän tavoittamiseen liittyviä kysymyksiä, havaittuja vaikutuksia osallistujiin sekä sovitaan jatkotoimenpiteistä: Keitä haluttiin löytää, miten heitä etsittiin, millaisia osallistumisen esteitä jouduttiin ratkomaan ja löydettiinkö tavoiteltua kohderyhmää? Millaisia vaikutuksia toiminnalla oli osallistujiin? Miten toiminnan järjestämisessä onnistuttiin? Vastasiko toiminta sille asetettuja tavoitteita? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten toimintaa tullaan yhdessä jatkamaan?

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kokonaisuus on monitasoinen, toimijoita on useita sekä tavoitellut kohderyhmät haastavia saavuttaa ja saada oma-aloitteisesti osallistumaan tarjolla oleviin palveluihin. Kohderyhmän löytäminen ja motivoiminen sekä toimintamallin juurruttaminen vaatii pitkäjänteistä moniammatillista yhteistyötä ja resursseja. Etsivään kulttuuriseen vanhustyöhön kuuluu jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeessa arviointi oli rakennettu osaksi palvelupolkuja. Tavoitteena oli löytää keinoja mitata taide- ja kulttuuritoiminnan vaikutuksia toimenpiteisiin osallistuneisiin ikäihmisiin. Arviointia tehtiin havainnoimalla, keräämällä palautetta ja teettämällä osallistujille osallisuusindikaattori-kyselyjä, joilla mitattiin toimintaan osallistuneiden kokemusta omasta osallisuudesta kymmenen kysymyksen avulla. Asiakkaiden havainnointia tekivät kunnan työntekijöiden lisäksi taiteilijat. Palautetta kerättiin sekä suullisesti, että kirjallisena.

Havaintojen perusteella voidaan yleisesti todeta, että taidekokemukset toivat asiakkaille iloa, piristystä sekä hyvää oloa päivään ja pitkäksi aikaa eteenpäin. Ne rohkaisivat kokeilemaan, oppimaan ja ylittämään itsensä. Pilotteihin osallistuneiden ikäihmisten antama palaute tuki ulkopuolelta tehtyjä havaintoja. Asiakkailta saatiin prosessin aikana ja sen jälkeen erittäin hyvät palautteet. Esitykset ja osallistava taidetoiminta tarjosivat ikäihmisille positiivisia kokemuksia. Lisäksi siitä välittyi taiteen kokemisen subjektiivinen luonne ja moninainen merkitys ikäihmisille.

Arvioinnin kehittämistä jatketaan Etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohankkeessa