Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Etsivä kulttuurinen vanhustyö
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin.

Toteutuspaikka
Kunnissa sosiaali- ja terveys- sekä kulttuuripalveluiden yhdyspinnalla
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Seinäjoki
Rovaniemi
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Taiteen edistämiskeskus (Taike)

Tekijä

Matti Selin

Luotu

30.08.2022

Viimeksi muokattu

15.09.2022
Ratkaisun perusidea **

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli edistää ikäihmisten toimintakykyä ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneen laadukas omannäköinen elämä ja varmistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Kohderyhmänä ovat ne taiteelle ja kulttuurille avoimet yli 65-vuotiaat ikäihmiset, jotka tarvitsevat tukea kulttuuripalveluiden saavuttamiseksi.

Toimintamalli on kehitetty Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja kulttuurilähetetoiminnan kehittämishankkeessa vuosina 2021-2022. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Aili-verkoston kunnat Rovaniemi, Seinäjoki sekä Espoo ja se oli osa Taiteen edistämiskeskuksen koordinoimaa Kulttuurihyvinvointia ikäihmisille hankekokonaisuutta.  Toimintamallin syntyminen voidaan nähdä myös jatkona kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkoston Ailin pitkäjänteiselle työlle. 13 kunnan muodostama Aili-verkosto on jo useiden vuosien ajan edistänyt ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä nostanut tuonut esille taiteen ja kulttuurin merkitystä osana omannäköistä elämää ja hyvinvointia.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Ohjelma nostaa esille Suomen väestön ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomat haasteet yhteiskunnalle sekä esittää keinoja varautua väestön ikääntymiseen laaja-alaisesti ja kestävästi. Kansanterveyden näkökulmasta ikääntymisen haasteita hyvinvoinnille ovat muun muassa erilaiset sairaudet, liikunnan vähäisyys, ikääntyneiden ravitsemusongelmat kuten yli- ja alipaino ja vajaaravitsemus, päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat sekä yksinäisyys. Toisaalta hyvinvointiin vaikuttaa myös kokemus osallisuudesta. Osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus luovat hyvinvointia, avoimuutta ja turvallisuutta.

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on julkaistu viime vuosina useita tutkimuksia ja tieteellisiä kirjallisuuskatsauksia, joista yhtenä merkittävimmistä WHO:n 2019 julkaisema kattava raportti. Moniin Kansallisessa ikäohjelmassa esille tuotuihin ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin voidaan vaikuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin. Taide esimerkiksi torjuu yksinäisyyttä ja sen avulla voidaan lisätä aivojen resilienssiä ikääntyessä. Ikääntyneiden ohella taiteella voidaan vaikuttaa ikääntyneiden lähipiirin ja heidän kanssa työskentelevien hyvinvointiin. Etsivä kulttuurinen vanhustyö nojaa vahvasti tähän tietoon ja ymmärrykseen.

Kehittämisen painopiste on ollut ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimintamalli linkittyy kolmeen ikäohjelman strategiseen vaikuttavuustavoitteeseen: iäkkäät ovat toimintakykyisiä pidempään, ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet sekä palvelut toteutetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kansallisen ikäohjelman lisäksi kehittämistyössä on pyritty huomioimaan hankkeessa mukana olleiden kuntien omat ikäohjelmat sekä ikäihmisten kulttuurihyvinvointia ohjaavat asiakirjat kuten Seinäjoen kaupungin K-65 kulttuurihyvinvointisuunnitelma

Etsivän kulttuurisen vanhustyön lähtökohtana voidaan pitää kulttuurista vanhustyötä, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea kulttuuria ja luovuutta arvostavaa näkökulmaa vanhustyössä. Sama näkemys taiteesta ja kulttuurista osana laadukasta omannäköistä elämää sekä monialainen yhteistyö sen varmistamiseksi, on myös etsivän kulttuurisen vanhustyön ytimessä. Kulttuurisesta vanhustyöstä poiketen se kohdentuu vanhustyön asiakkaiden lisäksi niihin ikäihmisiin jotka eivät vielä ole sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Siinä, missä kulttuurinen vanhustyö voidaan nähdä toimintafilosofiana vanhustyössä, etsivä kulttuurinen vanhustyö on aktiivista ja tavoitteellista uusien asiakasryhmien tunnistamista, löytämistä sekä kulttuurin ja taiteen äärelle saattamista ja osallistumisen esteiden poistamista. 

Kohderyhmästä ja verkostomaisesta lähestymistavasta johtuen etsivä kulttuurinen vanhustyö muistuttaa paljon etsivää vanhustyötä, jonka tavoitteena on löytää niitä ikäihmisiä joihin ei saada yhteyttä nykyisten palvelujen tai perinteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. Erot toimintamallien välillä liittyvät lähinnä rajauksiin ja painotuksiin. Etsivä kulttuurinen vanhustyö pyrkii löytämään ennen kaikkea ne ikääntyneet, joiden osallisuutta ja toimintakykyä voitaisiin ylläpitää ja edistää taide- ja kulttuuritoiminnalla. 

Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut löytää asiakaslähtöinen ja kestävä tapa tehdä etsivää kulttuurista vanhustyötä. Asiakaslähtöisyys on pyritty varmistamaan työpajoissa, joissa kuultiin ikäihmisiä sekä heidän kanssaan työskenteleviä aiheeseen liittyen. Toimintamallin kestävyyttä on puolestaan haettu yhteiskehittämisen ja yhteisen tekemisen keinoin. Etsivä kulttuurinen vanhustyö perustuu vahvasti toimiala- ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön sosiaali- ja terveys sekä kulttuurialan julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden välillä. Siksi toimintamallin kehittämisen eri vaiheisiin on osallistunut laajasti näiden alojen ammattilaisia sekä vapaaehtoisia, jotka ansaitsevat suuren kiitoksen tärkeästä panoksestaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmät:

  1. Toimintakyky ja osallisuus hyviä
  2. Toimintakyky hyvä, osallisuus heikentynyt
  3. Toimintakyky heikentynyt, osallisuus hyvä
  4. Toimintakyky ja osallisuus merkittävästi heikentyneitä

Ikääntyvä väestö voidaan jakaa toimintakyvyn ja osallisuuden näkökulmista neljään erilaiseen etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmään. Ryhmään 1 kuuluvat ne ikääntyvät joiden toimintakyky ja kokemus osallisuudesta on vielä hyvä. Suuri osa ryhmään 1 kuuluvista pystyy halutessaan osallistumaan valitsemiinsa taide- ja kulttuuritapahtumiin sekä harrastuksiin, ja heille on tarjolla paljon erilaisia taide- ja kulttuuripalveluita. Ryhmään 1 kuuluu myös niitä ikääntyneitä, joilla ei ole vahvaa suhdetta kulttuuriin ja taiteeseen. Etsivällä kulttuurisella vanhustyöllä tätä suhdetta voitaisiin vahvistaa esimerkiksi elämän nivelkohdissa, kuten eläkkeelle jäämisen aikana tai sairastumisen myötä.

Ryhmään 2 kuuluvilla toimintakyky on vielä melko hyvä mutta osallisuus on heikentynyt. Heidän sosiaalinen piirinsä voi olla pienentynyt eikä ystäviä tai läheisiä enää löydy ympäriltä. Näillä ikäihmisillä voi olla esimerkiksi erilaisia pelkoja, uskalluksen puutetta, itsensä väheksymisistä tai ihan vain mukavuuden halua. Tästä seuraa mökkiytymistä, eristäytymistä ja lähtemisen vaikeutta. Liikkuminen voi olla rajoittunutta esimerkiksi taloudellisista syistä. Ryhmään 3 kuuluvilla puolestaan osallisuus on vielä hyvä mutta toimintakyky on selkeästi heikentynyt. He ovat sosiaalisesti vielä aktiivisia ja ystäviä sekä läheisiä löytyy vielä lähipiiristä. Liikkuminen voi kuitenkin olla fyysisten rajoitteiden vuoksi hankalaa ja aisteissa on tapahtunut heikkenemistä. Etsivä kulttuurinen vanhustyö painottuu erityisesti näihin kahteen ryhmään.

Ryhmään 4 kuuluvien ikääntyneiden toimintakyky ja osallisuus ovat jo selkeästi heikentyneet. He tarvitsevat erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamia hoito- ja hoivapalveluita. Tämän ryhmän osalta etsivän kulttuurisen vanhustyön painopiste on etenkin niissä kotona asuvissa, jotka ovat avoimia taide ja kulttuuritoiminnalle, mutta eivät pääse palveluiden pariin itsenäisesti.

Etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmät perustuvat työskentelyyn Etsivän kulttuurisen vanhustyön ja kulttuurilähetetoiminnan kehittämishankkeessa. Ikäihmisiä ja heidän kanssaan työskenteleviä osallistettiin suunnitteluun ja kehittämistyöhön Rovaniemellä, Seinäjoella ja Espoossa. Työskentelyn aikana pohdittiin yhdessä muun muassa taiteen ja kulttuurin merkitystä ikäihmisille, kulttuuripalveluiden osallistumisen esteitä, miten löytää palveluiden ulkopuolella olevia ikäihmisiä palveluiden pariin sekä keinoja tukea ikäihmisten osallistumista kulttuuripalveluihin. Työskentelyn pohjalta voidaan todeta, että taiteen ja kulttuurin merkitys ikääntyvän hyvinvoinnille on moniulotteinen ja erittäin tärkeä. Osallistuminen kulttuuritapahtumiin ja harrastuksiin piristää, virkistää ja lisää hyvää oloa. Osallistuminen kulttuuriin on jaettu sosiaalinen kokemus, joka antaa voimavaroja ja keskustelunaiheita arkeen. Taiteen avulla voi käydä läpi omaa elämää ja käsitellä vaikeitakin aiheita sekä oppia uutta. Se on myös keino välittää perinteitä ja kulttuuriperimää eteenpäin. 

Kerätyn aineiston pohjalta päädyttiin tarkastelemaan ikääntyvän väestön kykyä ja mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin kahden keskeisen käsitteen kautta; toimintakyvyn ja osallisuuden. Etsivän kulttuurisen vanhustyön asiakasryhmien tunnistamisessa toimintakyky ymmärretään erityisesti yksilön fyysisenä, psyykkisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena ominaisuutena. Osallisuus puolestaan nähdään subjektiivisena kokemuksena omista mahdollisuuksista elää oman näköistä elämää osana valitsemaansa yhteisöä ja osallistua yhdessä tekemiseen.

Erityisen tärkeää etsivän kulttuurisen vanhustyön kohderyhmän rajaamisen kannalta on tunnistaa ikääntyvien elämässä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset toimintakykyyn sekä osallisuuteen. Etsimistä sekä taide- ja kulttuuritoimintaa tulisi kohdentaa juuri elämän nivelvaiheissa oleviin ikääntyneisiin, jolloin toiminnalla voidaan hidastaa toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä tai parhaassa tapauksessa jopa kääntää kehityksen suunta. Osallisuuden näkökulmasta tällaisia taitekohtia voivat olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen, läheisen ihmisen kuolema, äkillinen talouden heikentyminen ja yllättävä ulkoinen tekijä kuten koronaviruspandemia. Toisaalta muutos voi tapahtua myös toimintakyvyssä esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai aistien heikkenemisen myötä. Muutokset osallisuudessa ja toimintakyvyssä ovat riippuvaisia myös toisistaan. Osallisuuden heikentyessä usein toimintakykykin vähitellen kärsii ja päinvastoin.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamallin perusajatus on rakentaa paikallisia, ikäihmisille kohdennettuja palvelupolkuja, yhdessä moniammatillisen toimijaverkoston kanssa. Palvelupolku kuvaa reitin asiakkaan löytämisestä toimintaan osallistumiseen, eri toimijoiden roolit ja tehtävät polun varrella sekä keinoja toiminnan arviointiin. Toimintamallin juurruttaminen vaatii kuitenkin aiheen perusteellisempaa käsittelyä. Käyttöönotto voidaan jakaa neljään vaiheeseen: tutki ja tunnista, määrittele ja valmistele, sovella palvelupolkua ja ja toteuta toiminta. On kuitenkin hyvä huomioida, että vaiheet eivät välttämättä etene lineaarisesti ensimmäisestä toiseen, vaan eri vaiheita voidaan työstää samanaikaisesti ja joissakin kohdissa työskentely voi olla iteratiivista eli eri vaiheita toistavaa.

3.1 Tutki ja tunnista 

Työvaiheet:

  • Sovi prosessin omistajuudesta
  • Tunnista ja nimeä tutkimusvaiheen avainhenkilöt
  • Valitse ilmiö johon haluat vaikuttaa
  • Etsi tietoa ilmiöstä ja sen vaikutuksista ikääntyneiden kohderyhmään laajemmin
  • Linkitä ilmiö strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
  • Tunnista palvelurakenne, jossa ilmiöön voidaan vaikuttaa

Roolit:

  • Päätöksentekijä
  • Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
  • Vanhustyön asiantuntija

Etsivä kulttuurinen vanhustyö käynnistyy päätöksestä lähteä soveltamaan toimintamallia käytännössä. Samalla sovitaan kenellä on pääasiallinen vastuu toiminnan organisoinnista Prosessin omistajuus voi olla esimerkiksi kunnan kulttuuripalveluissa tai hyvinvointialueella. Toimintamallissa prosessin omistaja on palvelun tilaaja. Palvelun tilaajan organisaatiosta tunnistetaan ja nimetään avainhenkilöt:  päätöksentekijä joka voi antaa valtuutuksen toimintamallin käyttöönotolle sekä kulttuurisen vanhustyön ja vanhustyön asiantuntijat, jotka lähtevät valmistelemaan toimintamallin käyttöönottoa. Toiminta vaatii myös tila- ja henkilöstöresursseja sekä rahoituksen muun muassa taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen. Ennen toimintamallin käyttöönottoa tarvitaan prosessin omistajalta alustava sitoutuminen toiminnan resursointiin.

Varsinainen käyttöönotto alkaa tutkimusvaiheella, jonka aikana selvitetään mihin ilmiöön tai ongelmaan ja siihen liittyvään kohderyhmään etsivällä kulttuurisella vanhustyöllä halutaan paikallisesti vaikuttaa. Työ kannattaa aloittaa tutustumalla kunnan ja hyvinvointialueen ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskeviin strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Onko löydettävissä jokin ilmiö kuten yksinäisyys, jonka ehkäisemiseen jo ollaan kohdentamassa resursseja? Millaista tutkimustietoa ilmiöstä on saatavilla ja miten ilmiö on näkynyt esimerkiksi mediassa? Usein on myös hyödyllistä käydä keskusteluita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa siitä millaisia mahdollisuuksia palvelurakenteet tarjoavat etsivälle kulttuuriselle vanhustyölle. Toimintamallia on helpointa soveltaa osaksi olemassa olevaa palvelua, joka jo tavoittaa ikäihmisiä kuten esimerkiksi ei-hoidollista palvelua koteihin tarjoavan tahon toimintaan tai etäkotihoitoon. 

3.2 Määrittele ja valmistele

Työvaiheet:

  • Aseta tavoitteet
  • Suunnittele tavoitteiden arviointi
  • Valitse ja rajaa kohderyhmä
  • Kokoa verkosto
  • Varmista resurssit
  • Kerrytä lisää asiakasymmärrystä ja tunnista kohderyhmän tarpeet

Roolit:

  • Päätöksentekijä
  • Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
  • Vanhustyön asiantuntija
  • Koordinaattori 
  • Palvelun vastuuhenkilö
  • Palvelun vastuuhenkilön esimies
  • Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä

Määrittelyvaiheen alussa hahmotetaan tavoitteet etsivälle kulttuuriselle vanhustyölle. Millaisia vaikutuksia toiminnalla halutaan saavuttaa? Miten tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida ja mihin tarkoitukseen arviointia tehdään? Arviointiprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää selvittää jo varhaisessa vaiheessa kenen vastuulla arviointitiedon kerääminen, koostaminen ja analysointi tulee olemaan.  

Seuraavaksi on hyvä miettiä kohderyhmää. Kenelle toimintaa halutaan kohdentaa? Millaisia ikäihmisiä halutaan löytää? Etsivän kulttuurisen vanhustyön mahdollisten asiakkaiden kartoittamisessa voi hyödyntää aiemmassa luvussa esiteltyä nelikenttää, jossa ikäihmiset on jaettu neljään ryhmään toimintakyvyn ja osallisuuden perusteella. Kohderyhmän rajauksessa kannattaa tunnistaa ja keskittyä elämän taitekohdissa oleviin ikääntyneisiin, joita taide- ja kulttuuritoiminta voi hyödyttää hidastamalla tai estämällä toimintakyvyn ja osallisuuden heikkenemistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi eläköityminen, puolison kuolema tai sairastuminen. Potentiaalisia asiakkaita voivat olla esimerkiksi kotona asuvat ikäihmiset joilla on todettu muistisairaus tai joiden lähiomainen on kuollut. Kohderyhmän valinnassa on tärkeä muistaa, että ryhmätoimintaan osallistuminen asettaa vaatimuksia toimintakyvylle. 

Kohderyhmän valinnan jälkeen kootaan toimijoiden verkosto. Keitä ovat ne jotka kohtaavat työssään tai vapaaehtoistyössään kohderyhmään kuuluvia? Kuka toteuttaa taidetoiminnan? Kenen vastuulla on auttaa asiakasta toimintaan osallistumisessa? Toiminnan toteuttaminen vaatii useiden eri toimijoiden yhteistyötä.Verkostoon tarvitaan esimerkiksi etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät, jotka löytävät potentiaaliset asiakkaat. He voivat työskennellä monissa eri tehtävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnan palveluissa, järjestöissä ja seurakunnissa. 

Seuraavaksi varmistetaan resurssit. Riittävän henkilöstöresurssin ohella on hyödyllistä jo varhaisessa vaiheessa selvittää toiminnan vaatima muu resurssitarve kuten tilat. Suoria kustannuksia syntyy esimerkiksi ostopalveluna toteutettavasta taide- ja kulttuuritoiminnasta sekä kuljetuksista. Koska toimintamalli kohdentuu ikäihmisiin on hyvä huomioida tarjoilut ja niistä aiheutuvat kulut. Vaikka kyseessä ei ole suuri kustannus on yhteisen kahvihetken merkitys monelle tärkeä osa toimintaa. Osana resurssitarpeen kartoitusta tulee miettiä, miten syntyviä kustannuksia voidaan jakaa eri toimijoiden kesken.

Toimintamallin ytimessä on valitulle kohderyhmälle suunniteltu palvelupolku. Ennen varsinaista palvelupolun soveltamista toimijaverkoston on kuitenkin hyvä lisätä ymmärrystä 

valitusta kohderyhmästä. Millaisesta taiteesta- ja kulttuurista asiakkaat ovat kiinnostuneet? Haluavatko he osallistua itse tekemiseen vai olla mukana mielummin kokijoina? Potentiaalisilta asiakkailta kannattaa kysyä myös erilaisista esteistä, jotka hankaloittavat toimintaan osallistumista. Yleisimmät esteet liittyvät kuljetuksiin, kavereihin ja kustannuksiin.

3.3 Sovella palvelupolkua

Työvaiheet:

  • Suunnittele ja valmistele käytännön toteutus
  • Valitse taidetoimija ja sovi sisällöistä
  • Sovi reunaehdoista ja kohderyhmän tavoittamisesta

Roolit:

  • Päätöksentekijä
  • Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
  • Vanhustyön asiantuntija
  • Koordinaattori 
  • Palvelun vastuuhenkilö
  • Palvelun vastuuhenkilön esimies
  • Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä
  • Mahdollistaja
  • Taide ja kulttuuripalvelun toteuttaja
  • Taide ja kulttuuripalvelun tuottaja

Seuraavaksi Etsivän kulttuurisen vanhustyön - palvelupolku sovitetaan toimijaverkoston kanssa omaan toimintaympäristöön. Valmiin palvelupolun läpivieminen perustuu eri toimijoiden väliselle  koordinoidulle yhdessä tekemiselle. Palvelupolun toteuttaminen käytännössä vaatii yhteistä ymmärrystä palveluprosessin vaiheista sekä toimijoiden eri rooleista ja tehtävistä sen aikana. Mitä konkreettisesti ollaan tekemässä? Kenelle toiminta on suunnattu ja miten heidät tavoittaa? Missä ja milloin toimintaa on tarkoitus  järjestää? Ketkä ovat toiminnan toteutumisen kannalta avainhenkilöitä ja mistä he konkreettisesti vastaavat?  Selkeät vastuualueet ja yhteisesti sovitut aikataulut helpottavat toiminnan organisointia. 

Toiminta voi olla luonteeltaan esimerkiksi ikäihmisille suunnattu tapahtuma, ryhmätoiminta tai taideprojekti. Tapahtuma on usein kertaluonteinen tilaisuus, jonka avulla pyritään löytämään haluttuja kohderyhmiä ja tarjota uusia kokemuksia sekä tietoa olemassa olevista palveluista. Taide ja kulttuuri aiheinen ryhmätoiminta on säännöllisesti toistuvaa ja pitää sisällään useita tapaamiskertoja. Taideprojekti puolestaan on intensiivinen työskentelyjakso joka antaa mahdollisuuden osallistua syvällisemmin luovaan tekemiseen. Toiminta voi olla myös jokin näiden yhdistelmä.

Palvelupolkuun kuvataan prosessin eteneminen asiakkaan näkökulmasta sekä sovitaan eri toimijoiden roolit ja heidän tehtävänsä. Tehtävien ja vastuiden määrittelyssä on tärkeää huomioida, että yhdellä henkilöllä voi olla useita rooleja. Esimerkiksi kunnassa työskentelevän ikääntyvien kulttuuritoiminnan koordinaattorin rooleina voi olla sekä kulttuurisen vanhustyön asiantuntija, että koordinaattori tai ikäihmisten palveluohjaaja voi olla etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä ja mahdollistaja. Tärkeintä on tunnistaa prosessin kannalta olennaiset tehtävät ja niistä vastaavat henkilöt. Tehtävien määrittelyn yhteydessä ennakoidaan mahdolliset riskit.

Sopivan taide- ja kulttuuripalvelun löytäminen on yksi prosessin onnistumisen kannalta tärkeimmistä vaiheista. Minkä taiteen alan osaajaa ollaan etsimässä? Halutaanko esitys, konsertti tai työpaja osaksi tapahtumaa? Onko tavoitteena järjestää tietylle ryhmälle kohdennettua soveltavaa taidetoimintaa tai ehkä intensiivinen taideprojekti? Miten taidepalvelu vastaa toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin? Palveluntarjoajaksi kannattaa valita toimija, jolla on riittävä ammattitaito sekä kokemusta työskentelystä ikäihmisten kanssa. 
 

3.4 Toteuta toiminta

Työvaiheet:

  • Tiedota henkilöstöä, sidosryhmiä ja mediaa
  • Etsi ja löydä osallistujat
  • Ratkaise osallistumisen esteitä
  • Ota vastaan ilmoittautuminen
  • Sovi ja hoida käytännön järjestelyt
  • Tue asiakasta
  • Toteuta toiminta
  • Havainnoi ja dokumentoi
  • Kerää palaute ja kokoa arviointi
  • Tue asiakasta
  • Arvioi
  • Kehitä

Roolit:

  • Päätöksentekijä
  • Kulttuurisen vanhustyön asiantuntija
  • Vanhustyön asiantuntija
  • Koordinaattori 
  • Palvelun vastuuhenkilö
  • Palvelun vastuuhenkilön esimies
  • Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijä
  • Mahdollistaja
  • Taide ja kulttuuripalvelun toteuttaja
  • Taide ja kulttuuripalvelun tuottaja

Toteutusvaiheessa alussa käynnistetään laajempi tiedottaminen tilaajan omalle henkilöstölle, eri sidosryhmille ja tarvittaessa myös medioille. Etsivän kulttuurisen vanhustyön tekijät tunnistavat kohderyhmään kuuluvia ikäihmisiä ja innostavat mukaan osallistumaan. He myös tukevat asiakkaita päätöksenteossa ja auttavat ratkaisemaan osallistumisen esteitä. Usein ne liittyvät aiemmin mainittuihin liikkumiseen, sopivan kaverin puuttumiseen sekä mahdollisiin kustannuksiin. Toimintaan osallistuminen vaatii tukea mahdollistajilta, jotka voivat esimerkiksi auttaa mahdollisessa ilmoittautumisessa, liikkumisessa tai kuljetuksissa tapahtumapaikalle.

Toiminnan aikana järjestetään asiakkaalle taide- ja kulttuuritoimintaa, tuetaan osallistumisessa, havainnoidaan toiminnan vaikutuksia ja dokumentoidaan toimintaa. Toiminnan jälkeen kerätään palautetta ja huolehditaan arvioinnista. Tiedon kerääminen toiminnasta ja hyvä arviointi tekevät näkyväksi etsivän kulttuurisen vanhustyön vaikutuksia eri toimijoille. Toimintamallin juurtumisen kannalta on ensiarvoisen saada päätöksentekijät näkemään toimenpiteiden hyödyt ja sitoutumaan etsivän kulttuurisen vanhustyöhön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankkeessa arviointi oli rakennettu osaksi palvelupolkuja. Tavoitteena oli löytää keinoja mitata taide- ja kulttuuritoiminnan vaikutuksia toimenpiteisiin osallistuneisiin ikäihmisiin. Arviointia tehtiin havainnoimalla, keräämällä palautetta ja teettämällä osallistujille osallisuusindikaattori-kyselyjä, joilla mitattiin toimintaan osallistuneiden kokemusta omasta osallisuudesta kymmenen kysymyksen avulla. Asiakkaiden havainnointia tekivät kunnan työntekijöiden lisäksi taiteilijat. Palautetta kerättiin sekä suullisesti, että kirjallisena. 

Havaintojen perusteella voidaan yleisesti todeta, että taidekokemukset toivat asiakkaille iloa, piristystä sekä hyvää oloa päivään ja pitkäksi aikaa eteenpäin. Ne rohkaisivat kokeilemaan, oppimaan ja ylittämään itsensä. Pilotteihin osallistuneiden ikäihmisten antama palaute tuki ulkopuolelta tehtyjä havaintoja. Asiakkailta saatiin prosessin aikana ja sen jälkeen erittäin hyvät palautteet. Esitykset ja osallistava taidetoiminta tarjosivat ikäihmisille positiivisia kokemuksia. Lisäksi siitä välittyi taiteen kokemisen subjektiivinen luonne ja moninainen merkitys ikäihmisille.

Arvioinnin kehittämistä jatketaan Etsivän kulttuurisen vanhustyön jatkohankkeessa

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Etsivän kulttuurisen vanhustyön ytimessä on moniammatillinen sektorirajat ylittävä yhteistyö. Työtä tehdään verkostossa johon tarvitaan mukaan sosiaali- ja terveys- sekä kulttuurialan ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Toimintamallin soveltaminen edellyttää eri alojen toimijoiden löytämistä, innostamista ja sitouttamista mukaan yhteiseen tekemiseen. Sopivien toimijoiden tunnistamisen apuna voi hyödyntää toimintamallissa kuvattua taulukkoa työhön liittyvistä erilaisista rooleista ja tehtävistä. On myös järkevää hyödyntää olemassa olevia verkostoja jos sellaisia paikkakunnalta löytyy. Etsivä kulttuurinen vanhustyö voi olla esimerkiksi osa etsivää vanhustyötä

On tärkeää kartoittaa ja ennakoida mahdollisia riskejä yhdessä. Miten toimitaan, jos joku avainhenkilöistä estyy hoitamasta tehtäväänsä? Entä jos tilalle tulee uusi työntekijä? Miten tieto tehtävistä ja vastuista saadaan siirtymään seuraajalle? Henkilöihin liittyvien riskien lisäksi myös toiminnassa saattaa tulle esille yllättäviä tilanteita joihin on mahdollista varautua etukäteen. Mitä tehdään jos sovittu kuljetus ei tule paikalle? Miten toimitaan jos joku osallistujista ei ilmesty paikalle tai saa sairaskohtauksen toiminnan aikana? 

Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamallin verkostomainen luonne edellyttää toimijoiden välistä dialogia. Sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan eri toimijoiden toimintatavoissa ja toimintaa ohjaavissa normeissa voi olla paljon eroavaisuuksia. Palveluprosessin eri vaiheissa tarvitaan aikaa keskustelulle, havaintojen ja kokemusten jakamiselle sekä palautteen keräämiseen ja läpikäymiseen. Yhteiset eettiset periaatteet ja säännöt kannattaa käydä läpi jo varhaisessa vaiheessa. Millaisiin asioihin liittyy salassapitovelvollisuus? Kenelle voi ilmoittaa jos herää huoli osallistujan selviytymisestä arjessa?

Toiminnan kestävyyden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeä selvittää jo alussa kaikkien osapuolten taloudelliset toimintaedellytykset ja reunaehdot. Paljonko rahaa tarvitaan toiminnan mahdollistamiseen? Mistä kustannuksista eri toimijat vastaavat? Mitä rahalla on mahdollista saada? Esimerkiksi moni taide- ja kulttuuripalveluita tarjoava toimija kattaa palvelun kustannukset tilaajalta saaduilla korvauksilla. Laskutettavat palkkiot pitävät sisällään usein varsinaisen työn lisäksi muitakin kuluja kuten materiaali-, matka- ja työnantaja kustannuksia. Riittävien palkkioiden lisäksi työmäärällä ja aikataulutuksella on keskeinen merkitys taiteilijoiden työn kestävyydelle.  

Onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa on prosessin omistajana toimiva organisaatio, jonka tulee varmistaa oman toiminnan suunnittelussa riittävä resursointi sekä päätöksentekijöiden ja esimiesten tuki etsivälle kulttuuriselle vanhustyölle. Myös toimijaverkoston muiden toimijoiden on tärkeää saada johdon hyväksyntä toiminnalle ja nimetä vastuuhenkilöt omista organisaatioistaan.

 

Kansikuva
Kuvassa nainen kutittelee seniorin hiuksia huiskulla.

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Kohderyhmä