Etsivän vanhustyön verkostomalli, Pohjois-Savon HVA, Sujuvat palvelut - valmennus (RRP, P4, I1)
Verkostotyöskentelyyn pohjautuvan etsivän vanhustyön mallin avulla tavoitetaan mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavia, tai yksinäisyyttä kokevia ikääntyneitä, sekä tuetaan ja ohjataan heitä sosiaalipalveluihin tai kolmannen sektorin toimintaan.
Ikääntyneiden psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt ja yksinäisyys lisääntynyt viime vuosina mm. korona-pandemian vaikutuksesta. Iäkkäiden parissa työskentelee viranomaisten lisäksi useita toimijoita kolmannelta sektorilta ja seurakunnista, yhteistyön ollessa kuitenkin hajanaista. Järjestelmällistä, ennaltaehkäisevää tukea ei ole saatavilla riittävissä määrin, vaikka tarve on tunnistettu.
Ikääntyneiden mielenterveyden, ongelmallisen päihteiden käytön ja yksinäisyyden haasteita, tai niihin vastaavia palveluja ei aina tunnisteta. Tällöin myös tarpeellisen tuen saanti viivästyy. Näitä haasteita omaavat ikääntyneet saattavat olla täysin vailla palveluja, tai he voivat hakeutua toistuvasti esimerkiksi päivystykseen/sosiaalipalveluihin. Asiakasohjauksessa tunnistetaan ikääntyneitä, joista tehdään toistuvia huoli-ilmoituksia (ilmoitus tai yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeesta). Lakisääteiset palvelut eivät kuitenkaan aina riitä vastaamaan ikääntyneen tarpeisiin mielekkään arjen toteutumiseksi. Osa ikääntyneistä ei myöskään kiinnity palveluihin yksittäisen neuvonnan ja ohjauksen avulla, eikä sitä tukevaa rinnallakulkevaa etsivää vanhustyötä tällä hetkellä Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteuteta. Hyvinvointialueen palvelut ruuhkautuvat ja tarvitaan kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat palvelut vahvemmin näiden rinnalle.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita ja yhteensovittaa erilaiset palvelut vastaamaan asukkaidemme tarpeita. Hyvinvointialue toteuttaa niitä itse ja yhdessä yritysten, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa.
Projektia suunnitteli syksyn 2023 aikana suunnittelutyöryhmä, johon kuului projektikoordinaattorin lisäksi ikääntyneiden palveluiden johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi asiakasohjauksen alue-esihenkilöä. Ohjausta saatiin myös ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksen palveluyksikköjohtajalta ja TulKoti-hankkeen projektipäälliköltä. Suunnittelutyöryhmä teki projektisuunnitelman, viestintäsuunnitelman ja työnkuvan projektisuunnittelijalle.
Vuoden 2024 alusta kehittäminen aloitettiin eteläisellä palvelualueella, jonne koottiin alueen kolmannen sektorin järjestötoimijoita, diakoniatyöntekijöitä, sekä hyvinvointialueen asiakasohjauksessa työskenteleviä työntekijöitä kehittämään verkostomallia ja muodostamaan samalla eteläisen alueen verkosto. Kehittämistä toteutettiin työpajoissa, jotka järjestettiin pääasiassa live-tapaamisina projektisuunnittelijan vetämänä.
Lisäksi verkoston jäsenistä, kokemusasiantuntijasta ja hyvinvointialueen edustajista muodostettiin oma tiimi THL:n Sujuvat palvelut -valmennukseen, missä keskitytään toimintamallin kehittämiseen asiakasnäkökulma edellä.
Tavoitteena on parantaa mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavien ja niiden riskissä olevien ikääntyneiden tavoittamista ja tunnistamista, luoda verkostotyöskentelyyn pohjautuva etsivän vanhustyön malli Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
Valmista mallia hyödynnetään kolmelle eri palvelualueelle luotavien verkostojen pohjana. Verkoston toimijat neuvovat ja ohjaavat sote- ja muihin palveluihin, kannattelevat niissä, sekä tukevat ja auttavat tarpeen mukaisesti. Näin alueen ikääntyneet saavat tukea palveluihin pääsemiseksi ja niissä pysymiseksi.
Yhteistyö sekä hyvinvointialueen että muiden toimijoiden kesken tiivistyy, kun yhteistyö saa selkeän rakenteen ja kolmannen sektorin järjestöjen ja diakoniatyön tuottamat palvelut ovat entistä tehokkaammin käytössä.
Kehittämistyötä mitataan projektin kehittämisen vaiheiden ja mallin käyttöönoton mukaan. Asiakas- ja työntekijäpalautetta kerätään.
Samasta henkilöstä tehtyjen toistuvien huoli-ilmoitusten määrä pienenee
Uusien huoli-ilmoitusten määrä kasvaa, kun niitä osataan tehdä
Yhteistyö asiakasohjauksen ja kolmannen sektorin välillä koetaan parempana
- Kerätään etsivän vanhustyön verkostoa yhteen
- Luodaan yhteiskehittämällä verkostomainen toimintamalli
- Luodaan verkostolle selvät toimintatavat, vastuualueet, työskentelypohja ym.
- Pilotoidaan verkostomallia eteläisellä palvelualueella (Varkaus, Leppävirta, Joroinen)
- Juurrutetaan toimintamallia ja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan muille alueille
- Kuvataan koordinaatiomalli, varmistetaan koordinaatio ja mallin jatkuvuus projektin jälkeen
- Mielenterveys- ja päihdehaasteita omaavat ikääntyneet
- Palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyneet, jotka ovat toistuvasti yhteydessä eri palveluihin
- Ikääntyneet, jotka eivät kykene yksittäisen ohjauksen tai neuvonnan kautta pääsemään palveluihin, vaan tarvitsevat tukea ja kannattelua palveluihin kiinnittymisessä
- Ikääntyneet, joista tehdään toistuvasti huoli-ilmoituksia
-
Verkostotyöskentelyyn kutsuttavat kolmannen sektorin järjestö- ja muut toimijat
Ikääntyneitä ja verkostotoimijoita on osallistettu kyselyillä, haastatteluilla ja työpajoilla.
Kokemusasiantuntijan hyödyntäminen mallin kehittämisen eri vaiheissa.
Hyödynnetään Helsingin mobiiliverkostomallia asiakkaan ohjaamisen prosessissa: Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö | Innokylä (innokyla.fi)
Hyödynnetään myös muilla alueilla tehtyä verkostomaisen etsivän vanhustyön kehittämis- ja kokemustietoa.
Työpajoissa ja Sujuvat palvelut -valmennuksessa ideoituja ja luotuja kehittämistoimenpiteitä:
- Prosessi asiakkaan ohjautumiseen asiakasohjauksesta kolmannen sektorin toimijalle.
- Yhteinen toiminta-alusta tiedon jakamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen
- Työparityöskentelyn ja konsultoinnin hyödyntäminen eri toimijoiden välillä
- Verkoston koordinointi ja vastuualueet
- Verkoston kehittämis- ja yhteistyötapaamiset
- Verkoston yhteinen esite yhtenäisen tiedon levittämiseksi ja ikääntyneiden saavuttamiseksi
- Verkoston "kehä II":sen luominen
- Vapaaehtoistoimijoiden ja -yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön mallintaminen
- Kokemusasiantuntijan hyödyntäminen asiakkaan kiinnittymisen tukemiseksi
Prosessi asiakkaan ohjautumiseen asiakasohjauksesta verkoston kolmannen sektorin toimijoiden tukeen.
- Asiakasohjauksessa tunnistetaan ikääntyneitä, jotka eivät tarvitse sosiaalipalveluita, tai ne eivät riitä tukemaan ikääntyneen mielekästä arkea. Huoli-ilmoituksen kautta löydetään kohderyhmää joka tarvitsee tukea oikean palvelun/tuen löytymiseen ja siihen kiinnittymiseen. Mallinnetun prosessin avulla ohjautuminen tarvittavan tuen piiriin sujuvoituu.
Yhteinen toiminta-alusta
- Verkostomalli tarvitsee yhteisen alustan eri organisaatioista tulevien toimijoiden ajantasaisen tiedon jakamiseen ja asiakkaan sujuvaan ohjaamiseen
Työparityöskentelyn ja konsultoinnin hyödyntäminen eri toimijoiden välillä
- Asiakkaan kiinnittymisen tukemiseksi on hyödyllistä vahvistaa toimijoiden yhteistyötä työparityöskentelyllä
- Konsultointimahdollisuuden avulla voidaan hyödyntää eri asiantuntijoiden osaamista asiakkaan tilanteen ratkaisussa
- Työparityöskentelyllä ja konsultoinnilla asiakkaan turhaa ohjaamista palvelusta toiseen voidaan välttää
Verkoston koordinointi ja vastuualueet
- Eri organisaatioiden sitoutuminen jatkuvaan yhteistyöhön tarvitsee selkeän koordinoinnin ja jaetut vastuutehtävät.
Verkoston kehittämis- ja yhteistyötapaamiset
- Verkoston toiminnan seurannan, vahvistamisen ja tarvittava kehittämisen takaamiseksi verkoston tulee tavata säännöllisesti 4 x vuodessa.
Verkoston yhteinen esite
- Paperinen esite kokoaa alueen verkoston toimijoiden yhteystiedot. Suunnitelmallisen esitteen jaon avulla tavoitetaan ikääntyneitä paikoissa, joissa he muutoinkin asioivat ja arkeaan elävät.
Pilotointi asiakkaan ohjautumiseen asiakasohjauksesta verkoston kolmannen sektorin järjestötoimijalle/diakoniatyöntekijälle 28.10.2024-27.1.2025 eteläisellä palvelualueella (3 kuntaa). Kaikki alueen asiakasohjauksen työntekijät voivat hyödyntää verkostoon ohjaamista tunnistamiensa asiakkaidensa kohdalla.
Pilotin tavoitteena on
- asiakasprofiiliin tunnistaminen
- testata asiakkaan ohjaamista asiakasohjauksesta verkoston kolmannen sektorin järjestötoimijalle tai diakoniatyöntekijälle
- vahvistaa verkoston toimijoiden yhteistyötä kannustamalla konsultoinnin tai työparityöskentelyn hyödyntämiseen
- yhteisen työskentelyalustan toimivuuden testaaminen
- Suoraan ohjaaminen verkoston toimijalle on tärkeää niissä tilanteissa, kun asiakkaan tarpeet kohdentuu selkeästi yhden toimijan tarjoamaan tukeen. Toimijan ajantasaiset yhteystiedot löytyvät yhteiseltä alustalta.
- Tieto verkoston toimijoista laajentaa työntekijän mahdollisuuksia tarjota tukea asiakkaalleen: Asiakkaalle tulee kerrottua alueen toimijoista laajemmin.