Etuuskäsittelijän päätösoikeudet suhteessa sosiaalihuollon ammattilaiseen, työnjakokäytäntöjen selkeyttäminen
Toimintamallin tarkoitus on selkeyttää etuuskäsittelijöiden päätösvaltaa suhteessa sosiaaliohjaajiin ja sosiaalityöntekijöihin.
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata yksilön tai perheen välttämätön toimeentulo silloin, kun käytettävissä olevat tulot, varat tai muut ensisijaiset etuudet eivät siihen riitä. Tuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi tilanteisiin, joissa taloudellinen tilanne on kriisiytynyt eikä muuta tukea ole saatavilla.
Toimeentulotuki jakautuu kolmeen osaan:
- Perustoimeentulotuki – haetaan Kelasta, ja se kattaa jokapäiväiseen elämään kuuluvat välttämättömät menot, kuten ruoka, asuminen, terveydenhuolto ja vaatetus. Tuen määrä perustuu laskelmaan, jossa huomioidaan hakijan tulot ja hyväksyttävät menot.
- Täydentävä toimeentulotuki – haetaan omalta hyvinvointialueelta, ja se on tarkoitettu erityisiin tai yksilöllisiin menoihin, joita ei huomioida perustoimeentulotuessa. Esimerkkejä ovat lasten harrastusmenot, kodin perustarvikkeet tai pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset.
- Ehkäisevä toimeentulotuki – haetaan myös hyvinvointialueelta, ja sen tavoitteena on ennaltaehkäistä taloudellista syrjäytymistä sekä tukea itsenäistä selviytymistä. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi asumisen turvaamiseen, nuoren itsenäistymiseen tai työllistymistä edistäviin menoihin.
Toimeentulotuki ei ole pysyvä tulonlähde, vaan tilapäinen ja viimesijainen tukimuoto. Hakijan tulee ensin selvittää mahdollisuutensa saada muut ensisijaiset etuudet. Hakemuksen yhteydessä arvioidaan aina hakijan kokonaistilanne, ja tarvittaessa ohjataan myös muiden palvelujen piiriin.
Hyvinvointialueella toimeentulotukea voivat myöntää sekä sosiaalihuollon ammattilaiset että etuuskäsittelijät. Sosiaalihuollon ammattilaisilla on laajempi harkintavalta, kun taas etuuskäsittelijät toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti. Sosiaalihuollon toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän, lainsäädännön, työmarkkinoiden, digitalisaation, elinkustannusten ja väestörakenteen muutosten myötä.
Sosiaalihuollon ammattilaiset kohtaavat usein laajoja ja moniulotteisia asiakastilanteita, ja etuuskäsittelijöiden työ voi merkittävästi helpottaa heidän työkuormaansa. Tämä sujuvoittaa toimeentulotuen käsittelyä, jonka määräajat ovat tiukasti säädeltyjä ja kirjattu lainsäädäntöön.
Hyvinvointialueella ei ollut yhtenäistä käytäntöä toimeentulotuen työnjaosta etuuskäsittelijöiden ja sosiaalialan ammattilaisten välillä. Joillakin alueilla etuuskäsittelijöitä ei ollut lainkaan, kun taas toisilla he toimivat osana sosiaalityön tiimejä. Tunnistettiin tarve vahvistaa etuuskäsittelijöiden työtehtäviä, jotta sosiaalihuollon ammattilaiset voisivat keskittyä asiakastyöhön sen sijaan, että käsittelisivät toimeentulotukihakemuksia.
Aikuisten sosiaalipalveluissa toteutettiin organisaatiomuutos, jossa toimeentulotuen ja etuuskäsittelyn kokonaisvastuu keskitettiin yhden yksikön alaisuuteen. Etuuskäsittelijöistä muodostettiin oma tiimi, ja uusia työntekijöitä koulutettiin tehtävään. Kyseinen yksikkö vastaa toimeentulotuen prosessista kokonaisuudessaan.
Muutoksen tavoitteena on nopeuttaa asiakkaiden pääsyä palveluihin ja varmistaa asioiden käsittely ajallaan. Etuuskäsittelijöiden ja sosiaalialan ammattilaisten tehtävänkuvat, päätösoikeudet ja vastuut käytiin läpi, ja prosessiin haluttiin selkeyttä sekä yhtenäinen työskentelymalli ja ohjeistus etuuskäsittelyyn.
Selkeä prosessi on tarpeen paitsi suurten hakemusmäärien vuoksi, myös sosiaalityön näkökulmasta, sillä sosiaalihuollon ammattilaisilla on käsiteltävänään monimutkaisia ja haastavia hakemuksia sekä ilmoituksia. Tavoitteena on vähentää painetta erityisesti täydentävän toimeentulotuen hakemusten osalta. Lisäksi etuuskäsittelijöillä on muita tehtäviä, kuten välitystilien hoito ja toimistotyöt, jotka vievät aikaa varsinaisesta toimeentulotuen käsittelystä.
Kehittämistyössä on ollut mukana laajasti henkilöstöä eri yksiköistä mm. palveluyksikköpäälliköitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalihuollon ammattilaisia, joiden kokemuksia ja näkemyksiä on kerätty toimeentulotuen työryhmän kautta sekä henkilöstökyselyllä. Kehittämistä johtivat johtava sosiaalityöntekijä sekä palveluyksikköpäällikkö - he järjestivät yhteistapaamisia, koordinoivat yhteistyötä ja vastasivat ohjeistusten päivittämisestä.
Tärkeitä toimijoita ovat olleet oman yksikön etuuskäsittelijät, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti ohjeiden työstämiseen
Ohjeistusta on kehitetty yhteistyössä etuuskäsittelijöiden kanssa. Etuuskäsittelijät ovat esittäneet konkreettisia ehdotuksia ohjeiden sisällöksi, perustuen omaan työkokemukseensa. Ohjeet on muotoiltu vastaamaan hyvinvointialueen erityistarpeita ja erilaisia asiakastilanteita. Osa etuuskäsittelijöistä on myös osallistunut ohjeiden kirjoittamiseen yksityiskohtaisesti.
Johtavia sosiaalityöntekijöitä on ollut mukana koko organisaation tasolla arvioimassa ohjeiden tarvetta, tarkoituksenmukaisuutta sekä toimeentulotuen käsittelyn eri näkökulmia ja ilmiöitä.
- Selkeytetään sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden suhdetta etuuskäsittelijöihin - tarkoituksena, että etuuskäsittelijät tekisivät kaikki täydentävän toimeentulotuen päätökset, jotka eivät vaadi sosiaalihuollon ammattilaisen harkintaa.
- Luodaan selkeät linjat tilanteista, joissa etuuskäsittelijät voivat tehdä täydentävän toimeentulotuen päätöksen.
- Tehdään ohjeet siitä miten taloudellisen tuen suunnitelma kirjoitetaan sosiaalityössä ja milloin etuuskäsittelijä voi auttaa päätöksen valmistelussa.
- Päivitetään sisäistä ohjeistusta, delegointisääntöä sekä toimeentulotuen ohjeita uuden yhteistyömallin mukaan.
Olemme keränneet tietoa siitä, miten monta päätöstä on tehty etuuskäsittelyssä ja miten monta on tehty sosiaalityön tiimeissä, ja vertailemme näitä tietoja kuukausittain.
Hyvinvointialueella on tällä hetkellä käytössä kaksi asiakastietojärjestelmää. Toisesta järjestelmästä saadaan myös tietoa aiheittain siitä, millaisia päätöksiä etuuskäsittelijät ja sosiaalihuollon ammattilaiset ovat tehneet. Aiheet kertovat painottuvatko sosiaalityön ja etuuskäsittelyn käsitellyt hakemukset oikein.
Olemme toteuttaneet henkilöstölle yhteistyökyselyn, jossa on kysytty uusista ohjeista ja hakemusten ohjautumisesta.
- Uudet toimeentulotuen käsittelyohjeet etuuskäsittelijöille
- Etuuskäsittelijöiden delegoinnin tarkastus
- Ohjeet päätöksen valmistelulle, ohjeet taloudellisen tuen suunnitelmalle
- Selkeät ohjeet siitä, miten hakemukset lähetetään organisaatiossa oikealle käsittelijälle
- Seurataan päätösmääriä per ammattiryhmä
Toimeentulotuen saajat ovat monimuotoinen joukko ihmisiä, joiden tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Yhteistä heille on usein taloudellinen haavoittuvuus ja muiden tukimuotojen riittämättömyys. Keskeiset ryhmät:
- Nuoret aikuiset, erityisesti 18–24-vuotiaat, jotka ovat vailla opintoja tai työtä.
- Yksinhuoltajat ja lapsiperheet, joilla menot ylittävät ensisijaisten tukien kattavuuden.
- Työttömät ja työelämän ulkopuolella olevat, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät ja työkyvyttömät.
- Maahanmuuttajat, joilla työllistyminen ja kotoutuminen ovat kesken.
- Vähävaraiset työssäkäyvät, joilla palkka ei riitä elämiseen.
- Ikääntyneet, erityisesti yksinasuvat eläkeläiset, joilla on korkeat lääkekulut tai pienet eläkkeet.
Yhteisiä piirteitä keskeisillä ryhmillä on: alhainen tulotaso, palvelutarpeiden kasautuminen ja usein moniongelmaisuus.
Vaikka toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi, osa ihmisistä on pitkäaikaisia asiakkaita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tulee noin 2800 täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuenhakemusta kuukaudessa.
Asiakkaita ei ole osallistettu, mutta prosessia on pohdittu siitä alkaen kun hakemus jätetään hyvinvointialueelle - miten hakemuksen käsittely olisi nopeinta ja tehokkainta.