Toiminnan tarkoituksena on päihdekuntoutujien vertaistukitoiminnan kehittäminen ja asiakkaiden asioinnin helpottuminen palvelujärjestelmässä fattaluutien, eli koulutettujen vertaispalveluohjaajien avulla. 

 

Toimintaympäristö

Fattaluudan keskiössä on koulutuskokonaisuus, jossa päihdekuntoutujia koulutetaan toimimaan vapaaehtoisina vertaispalveluohjaajina apua tarvitseville päihdekuntoutujille ja -asiakkaille. Koulutuksesta valmistuneet (eli diplomoituneet fattaluudat) päivystävät Stopissa sekä sosiaali- ja terveysalan toimipisteissä neuvomassa apua tarvitsevia erilaisissa virastoasiointiin liittyvissä kysymyksissä. Fattaluutien tietotaito ei ole kuitenkaan rajoittunut virastoasiointiin, sillä vapaaehtoiset tukevat asiakkaita myös tarvittaessa päihteettömyyteen sekä päihdepalveluiden piiriin. Fattaluudat lähtevät tarvittaessa myös asiakkaan mukaan asiointikäynnille.

Alan toimijoiden tiivis yhteistyö on tärkeää alati muuttuvan palvelujärjestelmän vuoksi. Yhteistyöllä pyritään tarjoamaan asiakkaille mahdollisimman kattava ja toimiva palvelukokonaisuus. Fattaluudassa tavataan säännöllisesti sosiaali-ja terveystoimialan ammattilaisia muun muassa virastoyhteistyöpalaverin merkeissä. Yhteistyön tuloksena fattaluutien päivystyksiä on jalkautunut eri puolille pääkaupunkiseutua. Samanaikaisesti sote-alan ammattilaisia päivystää Stop Huumeille ry:n (Stopin) toimipisteessä, jotta palvelut voivat tavoittaa asiakkaan mahdollisimman jouhevasti.

Tällä hetkellä fattaluudassa on panostettu etäasioinnin kehittämiseen, sillä palvelut siirtyvät enenevissä määrin verkon puolelle. Asiakkaiden tukeminen etäasioinnissa ja koulutuksien tarjoaminen erilaisista verkkoalustoista on hyvin tärkeää palvelun monipuolisuuden kannalta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Suomen palvelujärjestelmä saattaa olla monille monimutkainen. Fattaluudassa pyritään auttamaan asiakkaita asioinnissa muun muassa tukemalla hakemusten täyttämisessä sekä oikeaan asiointipaikkaan ohjeistamisella. Tämän on myös tarkoitus vähentää virastojen ammattilaisten työsarkaa ja monimuotoistamaan palveluita.

Samalla Fattaluudassa työskennellään päihdetaustaa omaavien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi sekä stigmojen vähentämiseksi aihepiiriin liittyen. Fattaluudassa pyritään kartoittamaan päihdekuntoutujien toiveita tulevaisuudesta, jotta jokainen löytäisi mielekästä tekemistä esimerkiksi opintojen tai työllistymisen muodossa.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

"Virastoviidakossa" asioiminen saatetaan kokea hankalaksi, eikä asiakas aina tiedä mitä etuuksia hakea ja mistä. Fattaluuta-koulutuksesta valmistuneet henkilöt neuvovat ja tukevat asiointiasioissa, jottei kenenkään tarvitse jäädä yksin.

Fattaluuta-koulutuksessa on tarjolla eri sote-alan ammattilaisten koulutuksia. Toiminnalla pyritäänkin yhdistämään sosiaali-ja terveysalan ammattilaisten ja päihdekuntoutujien tietotaito, jolla saadaan koostettua uniikki tietopaketti palvelujärjestelmän tarpeista. Koulutuskokonaisuudella pyritään tarjoamaan päihdekuntoutujille mielekästä tekemistä päiviin sekä kartoittaa tulevaisuuden tavoitteita ja unelmia. 

Fattaluudan päivystykset eri toimipisteissä on koettu toimiviksi kokonaisuuksiksi. Asiakkaat kokevat tulevansa kohdatuiksi ja toimipisteiden työntekijöillä on enemmän aikaa keskittyä haastavampiin tilanteisiin. Samalla virastojen  välistä tiedotusta pyritään lisäämään, jotta virastot ja laitokset olisivat tietoisia toisten toimipisteiden muutoksista.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Fattaluuta-tiimi innovoi toimintaa aktiivisesti sekä yhteistyöverkostojen että asiakkaiden kanssa. Tästä toimii esimerkkinä KeTyFa-superlafkapäivä, jossa sote-alan ammattilaiset istuvat saman pöydän ääreen asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on kehittää sote-alan toimintaa yhteishengen voimin. 

Eri toimipisteiden ammattilaisten on mahdollista kouluttautua Fattaluudaksi, jonka jälkeen he voivat toimia tunnistettuna fattaluutana omassa toimipisteessään. Muiden järjestöjen ja toimijoiden työntekijöitä / vapaaehtoisia kouluttamalla fattaluuta-koulutuksessa kerrytetty tieto tavoittaa yhä useamman tukea tarvitsevan asiakkaan. 

Toimintamallia on levitetty kouluttamalla yhteistyötahoja mallin käyttöönottoon ja toteutukseen. Tällä hetkellä toimintamallia toteuttavat Espoon kaupunki sekä Turun A-Kilta (Luukkukaveri). Aiemmin toimintamalli on ollut käytössä myös Kotkan kaupungin sekä Järvenpään kaupungin ja THL:n toteuttaman SOSKU-hankkeen eli Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen toimesta Järvenpäässä.

Metropolian Ammattikorkeakoulu on mukana fattaluutien jatkokoulutuksessa. Diplomoituneilla fattaluudilla on mahdollisuus osallistua viiden opintopisteen kurssille sosionomi-opiskelijoiden joukossa. Yhteistyö on poikinut sen verran kiinnostusta, että kurssin käyneitä fattaluutia on hakeutunut opiskelemaan sosionomiksi. 

Tavoiteltu muutos

Fattaluudassa pyritään valjastamaan päihdekuntoutujien tietotaito arvokkaaksi tietopaketiksi, jolla voidaan tavoittaa asiakkaita uudella ymmärryksen tasolla. Fattaluudassa halutaan avustaa asiakkaita jouhevampaan asiointiin sekä edistämään päihdekuntoutujien elämään. Toiminnan ohessa pyritään vähentämään yhteiskunnan stigmoja päihdekuntoutujia kohtaan. 

Muutoksen mittaaminen

Fattaluuta-toimintaa arvioidaan keräämällä palautetta kaikilta sidosryhmiltä. Vähintään kerran vuodessa tehdään palautekysely koulutuksiin osallistuneille, fattaluutina toimineille, kouluttajille sekä virastoyhteistyökumppaneille. Asiakkailta kerätään palautetta jatkuvasti aina asioinnin jälkeen. Myös fattaluudilta kerätään palautetta päivystysten ja asiointitilanteiden jälkeen. Toiminnasta kerätään lisäksi erilaista seurantatietoa sekä indikaattoreita, mm. järjestettyjen koulutusten määrä, toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten määrä, yksittäisten asiakkaiden määrä, järjestettyjen päivystysten määrä ja päivystyksissä asioineiden määrä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmän muodostavat päihdekuntoutujat. Stop Huumeille ry tukee päihteettömyyttä tarjoamalla maksutonta, vertaistukeen perustuvaa päihteetöntä toimintaa täysi-ikäisille päihdekuntoutujille arkisin päiväkeskuksissaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin harrastevuorojen ja päihteettömien tapahtumien muodossa.

Fattaluudaksi kouluttautuvat ovat pääasiallisesti päihdekuntoutujia, jotka haluavat lisätietoa palvelujärjestelmästä ja asiakaskohtaamisesta. Kouluttautuvilla saattaa olla halu vapaaehtoistyöhön Fattaluudassa tai toive omien voimavarojen kartoituksesta opiskelun ja työskentelyn tiimoilta. Koulutuksen lisäksi asiakkaille tarjotaan virkistys- ja kehittämispäiviä. Virkistyksien tarkoitus on irtaantuminen arjen askareista sekä ryhmäytyminen. Fattaluudassa halutaan myös painottaa toimintaan osallistuvien ihmisten toiveita ja ajatuksia toiminnasta, jonka vuoksi yhteinen kehittämispäivä pidetään ainakin kaksi kertaa vuodessa, aina koulutuskauden päätteeksi. 

Vapaaehtoisten fattaluutien ääni pääsee kuuluvaksi aina työvuoron jälkeen - fattaluuta-tiimi kerää jatkuvasti palautetta ja kokemuksia, jotta toimintaa voidaan muokata mahdollisimman nopeasti ja matalalla kynnyksellä. 

Ratkaisun perusidea

Toiminnan päämääränä on luoda ja kehittää työmuoto, joka helpottaa virastoasiointia. Onnistuessaan vertaistuellinen työmuoto takaa asioinnin sujuvuuden vertaispalveluohjauksen avulla sekä auttaa työntekijöitä vaativien asiakastilanteiden selvittämisessä. Koulutukset tukevat fattaluutien elämänhallintaa sekä yhteiskuntaan integroitumista ja työllistymistä.

Toimintamallilla on onnistuttu luomaan innovatiivisia työmuotoja yli sektorirajojen. Fattaluudat työskentelevät yhdessä virastojen ammattihenkilöstön kanssa tarjoten asiakkaille täysin uudenlaista apua asiointiin. Fattaluudat ovat saaneet koulutuskokonaisuuden kautta uskoa itseensä ja kykyihinsä, minkä avulla he ovat löytäneet jatkopolkuja opintoihin ja työelämään. Toimintamallia toteutetaan myös muilla paikkakunnilla, mikä on osoituksena siitä, että toimintamallin käyttöönotto on suunniteltu sujuvaksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Koulutusrungon luominen: Koulutustilan löytäminen, koulutuskalenterin laatiminen sekä kouluttajien "rekrytoiminen"

2. Seurannan arviointi ja suunnittelu: Kerättävien indikaattorien suunnittelu, tarvittavien lomakkeiden luominen, palautekyselyjen suunnittelu.

3. Koulutettavien vertaisten löytäminen: Mainostaminen kohderyhmän verkostoissa ja muissa kohderyhmää tavoittavissa yksiköissä, kuten muut järjestöt ja virastot. Tiedottaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

4. Koulutuksien käynnistäminen: Varsinaisen koulutuskokonaisuuden aloittaminen, käytännön järjestelyt (tarjottavat, tekniset laitteet), osallistujien muistuttaminen, toiminnasta tiedottaminen.

5. Osallistujien sitouttaminen toimintaan: Virkistystoiminnan, työnohjauksen sekä mahdollisten lisä- ja jatkokoulutuksien järjestäminen.

6. Loppukokeet: Loppukokeiden (suullinen koe, kirjallinen koe, lomakkeet ja näytöt) järjestäminen koulutuskauden päätteeksi.

7. Virastoyhteistyön aloittaminen: Virastoverkoston luominen, mahdollisista Fattaluuta-aulapäivystyksistä sopiminen, muiden yhteistyömuotojen kehittäminen.

8. Fattaluuta-vertaispalveluohjauksen käynnistäminen: Fattaluutien pitämien vertaispalveluohjauksellisten päivystyksien aloittaminen esimerkiksi virastojen auloissa (Kela, sote-virasto) ja/tai järjestöjen omissa toimipisteissä. Valmistuneiden fattaluutien "työvuoroista" sopiminen, työn ohjaaminen sekä tukeminen.

9. Fattaluuta Jatkotapaaminen: Puolen vuoden päästä Fattaluuta Starttikoulutuksesta järjestettävä tapaaminen: mahdollisten ongelmakohtien käsittely, kokemuksien vaihtaminen ja yhteiskehittäminen.

10. Jatkopolkujen luominen: Fattaluutien jatkopolkujen luominen: hakeutuminen opintoihin, työharjoitteluun ja työelämään.

11. Tulevan koulutuskauden suunnittelu: Seuraavan koulutuskauden suunnittelemisen aloittaminen 4-5 kuukautta ennen koulutuskauden alkua. Kouluttajien rekrytointi ja toiminnan mainostaminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Fattaluudat ovat toiminnan kautta saaneet sisältöä elämäänsä, mielekästä tekemistä arkeen sekä tärkeitä tietoja palvelujärjestelmässä asioimiseen. Lisäksi he ovat löytäneet jatkopolkuja opintoihin ja työelämään. Esimerkiksi Helsingin sosiaali- ja terveysvirastoon on työllistetty fattaluutia palkkatuettuun palveluneuvojan tehtävään ja eräs fattaluuta pääsi palveluneuvojaksi Kelaan normaalin rekrytointiprosessin kautta. Lisäksi lukuisat fattaluudat ovat aloittaneet oppisopimuskoulutuksen sosiaalialalla, aloittaneet työkokeiluja sosiaalialalla sekä työllistyneet vertaistyöntekijöiksi eri toimijoille, kuten Stoppiin ja muihin alan järjestöihin.

Asiakkaiden palaute toiminnasta on ollut kiittävää. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa apua ja tukea virastoissa asiointiin ja he ovat löytäneet oikean asiointipaikan entistä jouhevammin. Erityisen kiittävää palautetta on tullut päihdelaitoksissa olevilta asiakkailta, jotka kokevat vertaistaustaisen henkilön tuen arvokkaaksi ja ymmärtäväiseksi. Päihdekuntoutujia on myös saapunut Stopin asiakkaiksi fattaluudan tuen jälkeen.