FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Lapissa
Elintapaohjaus on pitkäkestoista ja ryhmämuotoista, koostuen ravitsemusohjauksesta, liikuntaohjauksesta sekä aivojumpasta. Toteutus tapahtuu yhteistyössä Lapin Muisti Kuntoon -toiminnan, hyvinvointialueen ja kuntien kanssa.
Lapin hyvinvointialueella asui 176 150 asukasta vuoden 2023 lopussa. Väestöntiheys on alueella maan pienin ja asutus keskittyy Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueille. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän ennustetaan Lapissa vähenevän 169 000 asukkaaseen ja 2040 mennessä noin 162 000 asukkaaseen. Asukkaista yli 65-vuotiaita oli 43 956 ja ennusteiden mukaan Lapin väestö tulee olemaan koko maahan verrattuna iäkkäämpää. Lapin huoltosuhdeluku oli 71,1 vuonna 2023, joka on koko maan lukua (61,9) korkeampi ja luku on ollut noususuuntainen. Huoltosuhteen nousu tarkoittaa Lapin seutukunnassa vanhusväestön osuuden kasvua. Väestörakenteen muutos vaikuttaa sekä työvoiman määrään että rakenteeseen, kulutuskysyntään sekä sitä kautta myös työvoiman kysynnän rakenteeseen. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Ikääntyvän väestön kasvava osuus sekä korkea huoltosuhde aiheuttavat haasteita Lapissa. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nähdään huolestuttavana hoitohenkilökunnan ja palveluiden riittävyys tulevaisuudessa. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin haasteena on erityisesti sairaalahoitoon johtaneet kaatumiset ja putoamiset sekä vammat ja myrkytykset, yksinäisyys ja alkoholin käyttö. Tärkeänä nähdään toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten liikuntaryhmiin panostaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Kaakkoisella ja lounaisella palvelualueella ikääntyvän väestön hyvinvointia edistävänä toimintatapana on käytössä esimerkiksi FINGER-toimintamalli. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä tulee kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja viestintää. Tällä hetkellä koetaan haastavana yhteistyörakenteiden puuttuminen muun muassa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä. Selkeät yhteistyörakenteet nähdään tärkeäksi, jotta mahdollista päällekkäistä työtä voitaisiin välttää ja yhteistyötä pystyttäisiin rakentamaan myös yli kuntarajojen. Yhteistyörakenteiden puuttuminen näkyy myös palvelupolkujen epäselvyytenä. Kuntien toteuttamaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyötä haastavat tällä hetkellä niukat resurssit, tehtävien määräaikaisuus, työntekijöiden runsas vaihtuvuus sekä laajat työnkuvat. (Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2024).
Hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön edistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.
Hyödynnetään THL:n laatimaa FINGER toimintamallia ja sen sisältämää muistisairauden riskitestiä, jonka avulla terveydenhuollon toimijat voivat luoda muistisairauden ehkäisyn toimenpiteitä. Malliin kuuluu muistisairauden riskissä olevien tunnistaminen ja muistitoimintojen säilymisen tukeminen monipuolisella elintapaohjelmalla.
Ryhmämuotinen elintapaohjaus toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä.
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.
FINGER-toimintamallin käyttöönotto: Lapin hyvinvointialueella FINGER- elintapohjelma kuuluu sairauksien ehkäisyn ja hoidon palvelualueelle.
Ryhmätapaamisia on vuoden aikana 37 - 40, lisäksi osallistujilla on tapaamiset terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen ryhmätoiminnan alkamista ja päättymistä.
Ravitsemusryhmät: Ohjaajina toimivat hyvinvointialueen sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Ryhmien sisällön on luoneet Lapin hyvinvointialueen ravitsemusterapeutit.
Liikuntaryhmät: Ohjaajina toimivat kunnan liikuntatoimen ammattilaiset.
Aivojumpparyhmät: Ohjaajina toimivat MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen työntekijät ja muistiyhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset.
Luodaan FINGER-toimintamallia mukaileva elintapaohjaus Pohjois-Suomeen.
Toimintamalli lisää ja kehittää yhteistyötä eri sektorien välillä.
Muistisairauden riskiryhmään kuuluvat tunnistetaan.
Elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville.
Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen.
Yksinäisyyden vähentyminen.
Terveyspalvelujen käytön pieneminen.
Kustannusvaikuttavuus.
Osallisuusindikaattori alku/loppu
Muistisairauden riskipisteet alku/loppu
Fyysisen toimintakyvyn mittaukset alku-loppu; SBBP, puristusvoima, olkavarren liikkuvuus, kehonkoostumusmittaus
Laboratoriokokeet
Kyselyt ryhmäläisille, alku/väli/loppu
Vastausvaihtoehdot: 1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä
Välikysely
- Ryhmätoiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani.
- Tavoitteeni/tavoitteideni kirjaaminen on auttanut kohti elintapamuutosta.
- Ravitsemusryhmästä saatu tuki on lisännyt kiinnostusta monipuolistamaan ruokavaliotani.
- Ravitsemusryhmät ovat innostaneet valmistamaan terveellisempää ruokaa.
- Ravitsemusryhmien materiaali antoi käytännön valmiuksia ravitsemusmuutosten tekemiseen.
- Ravitsemusryhmien kotitehtävät auttoivat tarkastelemaan omaa ravitsemustani.
- Liikuntaryhmien ohjaus ja neuvonta antoi käytännön valmiuksia liikuntatottumuksiini.
-
Liikuntaryhmästä saatu tuki on lisännyt liikkumista vapaa-ajallani.
Alku-loppukysely
- Minulla on tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elintapamuutoksen tekemiseen (vastausvaihtoehdot: vähän, melko vähän, keskinkertaisesti, paljon, erittäin paljon) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Koen, että terveyteni tällä hetkellä on (vastausvaihtoehdot: huono, melko huono, keskinkertainen, hyvä, erittäin hyvä) (kysytään alku- ja loppukyselyssä).
- Toiminta on edistänyt sosiaalista aktiivisuuttani ja hyvinvointiani (kysytään loppukyselyssä).
- Ryhmän tuki auttoi minua elintapamuutoksessa (kysytään loppukyselyssä).
- Tein jonkin pysyvän elintapamuutoksen (kysytään loppukyselyssä).
- Olen toimintaan (vastausvaihtoehdot; erittäin tyytymätön, osittain tyytymätön, en tyytymätön enkä tyytyväinen, osittain tyytyväinen, erittäin tyytyväinen).
- Kuinka todennäköisesti suosittelisit toimintaa muille? NPS-luku. (Vastausvaihtoehdot 0 = erittäin epätodennäköisesti ja 10=ehdottomasti välillä)
Kyselyt ryhmänohjaajille
Vastausvaihtoehdot: 1 erittäin vähän, 2 vähän, 3 keskinkertaisesti,4 paljon, 5 erittäin paljon
- Kuinka tyytyväinen olet yli sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön?
- Koetko päässeesi osalliseksi toimintamallin kehittämisen pilotointiin?
- Koetko, että organisaatiosi on mahdollistanut osallistumisesi toimintamallin pilotointiin?
Kehittämisessä mukana olevien yhteiset tapaamiset, TerveMuisti-verkostotapaamiset
- Miten tyytyväinen olit TerveMuisti verkostotapaamiseen?(1 erittäin tyytymätön,2 osittain tyytymätön, 3 en tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 osittain tyytyväinen, 5 erittäin tyytyväinen)
- Koin osallistumiseni TerveMuisti-verkostotapaamiseen hyödylliseksi.(1 täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 ei samaa eikä eri mieltä, 4 jokseenkin samaa mieltä, 5 täysin samaa mieltä)
- Kehitettävää/toiveita seuraavaan tapaamiseen.
Lapin hyvinvointialueella kehitetään yhteistyössä FINGER -toimintamallia mukailevaa elintapaohjausta ja yhteistyöllä saadaan juurrutettua toiminta Pohjois-Suomeen. Lisäksi eri sektorirajoja ylittävä yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy.
Asiakasohjauksen polku on kuvattu liitteenä olevassa kuvassa, joka edistää muistisairauden riskiryhmään kuuluvien tunnistamista ja elintapaohjaus kohdentuu siitä eniten hyötyville. Ryhmämuotoinen toiminta edistää sosiaalista hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä. Elintapaohjaus vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja on kustannusvaikuttavaa.
Kuva
MuistiTerve Pohjois-Suomi-hankkeen hankesuunnitelmassa kohderyhmänä ovat 60-79-vuotiaat Pohjois-Suomen alueella asuvat henkilöt, joilla on muistisairauksien riskitekijöitä.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn on hyvä panostaa, ja painottaa ennaltaehkäisevää työtä kehittämällä ennaltaehkäisyä tukevia toimintoja. Yhteistyöllä jaetaan vastuuta ennaltaehkäisevässä työssä, mahdollistetaan pidempikestoinen elintapaohjelma, sillä pysyvän elintapamuutoksen tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson. Ryhmämuotoisuus tukee osallistujien sosiaalista aktiivisuutta.
Muistisairauden riskitekijät ja kriteerit FINGER-ryhmään:
-korkea kolesteroli
-korkea verenpaine
-liikkumattomuus
-ravitsemuksen haasteet
-sitoutuminen ja motivaatio elintapojen muuttamiseen
-sosiaalinen eristäytyminen
FINGER-toimintamalli juuruttaminen osaksi julkisia palveluja tarjoaa toimintamallin ikääntyvien elintapaohjaukseen. Erityisesti enemmän ja pitkäkestoisempaa ammattilaisen sekä vertaisen tukea tarvitseville, jotta saadaan pysyviä elintapamuutoksia.
Ryhmän ovat vielä käynnissä. Ryhmäläiset ovat vastanneet välikyselyyn, joka toteutettiin ryhmätoiminnan puolessa välissä (kesä-24).
Toimintamallin kehittämistä ohjaa suomalainen FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muokkaamalla elintapoja terveellisimmiksi voidaan ylläpitää muisti- ja ajattelutoimintoja sekä toimintakykyä.
Toimintamallin tavoitteena on toteuttaa pitkäkestoista, ryhmämuotoista elintapaohjausta riskiryhmäläisille. Pysyvien elintapamuutosten tekeminen vaatii usein pidemmän ajanjakson.
Ryhmämuotoista elintapaohjausta kehitetään ja toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja muistiyhdistysten kanssa yhteistyössä. (Toimintamalli kuvattu liitteessä).
Kohderyhmä: muistisairauksien riskiryhmään kuuluvat 60-79-vuotiaat henkilöt.
FINGER -toimintamallia mukaileva ryhmämuotoinen elintapaohjaus:
- ryhmäkoko 8-12 henkilöä
- kesto 7-11 kuukautta
- 37-40 tapaamiskertaa
Toimintamallin kuvaus, FINGER-ryhmien vastuutahot:
Lapin hyvinvointialue: Kohderyhmä tavoittaminen ja riskiryhmien tunnistaminen, sydän- ja verisuonitautien hoito ja seuranta. Torniossa muistikoordinaattorit ja muistihoitajat tavoittivat kohderyhmäläiset. Rovaniemellä hankkeen muistiterveysasiantuntija tavoitti kohderyhmäläiset lehti-ilmoituksen kautta, jonka jälkeen he kävivät seniorineuvolan sairaanhoitajan vastaanotolla.
Lapin hyvinvointialue: Ravitsemusryhmät; muistikoordinaattorit, muistihoitajat, seniorineuvolan sairaanhoitaja. Ryhmät kokoontuvat neljä kertaa keväällä neljän viikon välein ja yhden kerran syksyllä.
Kunnat: Liikuntaryhmät; liikuntatoimen ammattilaiset. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa keväällä ja 10 kertaa syksyllä.
Suomenselän Muisti ry/MuistiTerve Pohjois-Suomi-hanke 2023-2025: Aivojumpparyhmät, jotka sisältävät tietoa muistiterveystietoa (mielenhyvinvointi, kulttuuri, uni ja lepo); hankkeen muistiterveysasiantuntija ja muistiyhdistyksen Ahaa!-aivotreeniohjaajakoulutuksen (16h) käyneet vapaaehtoiset. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa syksyllä.
Kuva
Pitkäkestoisen (7kk - 11kk) ryhmämuotoisen FINGER- toimintamallia mukailevan elintapaohjauksen toimivuuden ja käyttöönoton kannalta oleellista on kaikkien yhteistyökumppaneiden (hyvinvointialue, kunta, muistiyhdistys) sitoutuminen.
Yhden ryhmäkokonaisuuden yöntekijäresurssit:
Hyvinvointialue:
- kohderyhmän tavoittaminen ja ryhmään ohjaus, 2 h/ asiakas
- ravitsemusmateriaalikoulutus, 6 h
- ravitsemusryhmän ohjaus ja ryhmän valmistelu, 15 h
- aloitus- ja päätöstapaamiset, 4 h
Kunta:
- fyysisen toimintakyvyn alku- ja loppumittaukset, 30 min/ asiakas
- liikuntaryhmänohjaus ryhmän valmistelu, 25 h
- liikuntakokeilut 2-4 h
- aloitus- ja päätöstapaamiset, 4 h
Suomenselän Muisti ry/ MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023-2025 -hanke:
- Ahaa! -aivotreeniohjaajakoulutus vapaehtoisille ja koulutusvalmistelu 20-30 h
- aivojumpparyhmät (sis. kultturi- ja mielenhyvinvointi, uni) ja ryhmävalmistelu 25 h.
- aloitus- ja päätöstapaamiset 4 h
- ryhmäkokonaisuuden ja yhteistyön koordinointi
Osaaminen ja osamisen jakaminen:
MuistiTerve Pohjois-Suomi-hanke on varmistanut näyttöön perustuvan FINGER -tutkimuksen tiedon levityksen ammattilaisille ja esihenkilöille, joka on toiminut FINGER- toimintamallia mukailevan elintapaohjauksen kehittämisen perustana.
Ravitsemusryhmien ohjaajille järjestetään kuuden tunnin koulutus ravitsemusryhmämateriaalin käyttöön. Kouluttajina toimivat Lapin hyvinvointialueen kaksi ravitsemusterapeuttia, jotka ovat suunnitelleet viiden kerran FINGER-ravitsemusryhmäkokonaisuuden. Ravitsemuryhmämateriaalia on aktiivisesti kehitetty palautteista saatujen vastausten perusteella.
Kehitteillä on ryhmissä käytettävän materiaalin kokoava, tulostettavissa oleva Kunnon-kirja.
Osaamista jaetaan TerveMuisti-verkostotapaamisissa, johon kutsutaan kaikki toimintamallin kehittämisessä mukana olevat henkilöt hyvinvointialueilta ja kunnista. Verkoston tarkoituksena on jakaa tietoa ja käytännön kokemuksia FINGER-ryhmien piloteista eri alueilta sekä verkostoitua muiden piloteissa olevien ammattilaisten kanssa.
Lapin hyvinvointialueella FINGER - toimintamallia mukaileva elintapaohjaus on pilotoitu Rovaniemellä vuosina 2020 - 2021 Lapin Muistiyhdistyksen, Lapin Muisti Kuntoon -hankkeen toimesta yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa (liikuntatoimi, ravitsemusterapeutti).
Lapin Muisti Kuntoon -hankkeen pilotista saatujen vaikuttavien tulosten perusteella FINGER -toimintamallia mukailevaa elintapaohjausta laajennetaan MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen toimesta yhteistyössä Lapin Muisti Kuntoon -toiminnan, Lapin hyvintointialueen ja kuntien kanssa. FINGER -toimintamallia mukaileva elintapaohjaus on osa hyvinvointialueen hyvinvointi-,terveys- ja turvallisuussuunnitelmaa, jossa huomioidaan ikääntyneiden osallisuus ja arjen turvallisuuden parantaminen.
MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen FINGER -toimintamallia mukaileva elintapaohjaus mahdollistaa ikääntyneille kohdentuvaa ryhmämuotoista toimintaa. Ryhmäläisille on tehty välikysely ja lopulliset tulokset saadaan joulukuussa 2024.
Kuva
_0.png)
Kuva
