| Innokylä

Toimintaympäristö

Ikäihmisten sosiaalityö on marginaalissa tällä hetkellä hyvinvointialueella ja yhtenäiset toimintatavat iäkkäiden sosiaalityön järjestämiseksi ja toteuttamiseksi puuttuvat . Ikäihmisten sosiaalityön asiantuntijuuden ja palvelun saatavuus on turvattava yhdenvertaisesti koko hyvinvointialueella.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma on uudistamisohjelma ja se pohjautuu hyvinvointialuestrategiaan. Yhteisesti asetettuna tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Gerontologisen sosiaalityöllä on olennainen rooli ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen tukemisessa ja mahdollistamisessa, ja kehittämistyöllä on vastattu järjestämissuunnitelmassa kuvattuihin tavoitteisiin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi

Ikäohjelman keskeisinä vaikuttavuustavoitteina on mm. suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille, lisätä ja mahdollistaa vapaaehtoistyötä, varmistaa iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus, tehokkaampi koordinaatio ja taloudellinen kestävyys sekä lisätä asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä. Tunnistamalla erityisen tuen tarpeessa olevat, voimme entistä paremmin varmistaa palvelujen yhdenvertaisen ja tarkoituksenmukaisen kohdentumisen sekä edistää varhaisen tuen saamista ikäohjelman vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi

Laatusuosituksessa ohjataan järjestämään asiakas- ja palveluohjaus mm. seuraavien periaatteiden mukaisesti: matala kynnys – yksi kynnys käynnistää prosessin, tieto alueella toimivista palveluntuottajista sekä järjestöjen toiminnasta tulisi olla saatavilla sähköisesti kaikille, erityisesti asiakasohjaajille, muodostaa asiakkaan palvelukokonaisuuden, johon sisältyy neuvontaa, palvelutarpeen arviointia, palvelupäätöksiä ja niiden toteutumisen seurantaa. Gerontologisen sosiaalityön asiantuntemus on tärkeässä roolissa erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeen arviointiprosesseissa sekä osana asiakas- ja palveluohjauksen moniammatillista tiimiä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia

Strategiassa painotetaan osallisuutta, varhaista tukea sekä omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin parantamista, jonka toteutumista edistetään asiakkaan tarpeenmukaisella ja oikea-aikaisella matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksella.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelma

Järjestämissuunnitelma on uudistamisohjelma ja se pohjautuu hyvinvointialuestrategiaan. Tavoitteena on, että ikäihminen pystyy elämään ja asumaan kotona toimintakykyisenä ja turvallisessa ympäristössä. Kehittämistyöllä on vastattu järjestämissuunnitelmassa kuvattuihin tavoitteisiin, joita ovat mm. erityisen tuen tarpeen määrittely ja tunnistaminen sekä yhtenäisen gerontologisen sosiaalityön toimintamallin kuvaaminen koko hyvinvointialueelle.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yli 65-vuotiaiden huoli-ilmoitusten käsittelyssä on havaittu kehitettävää, esimerkiksi aikuissosiaalityön ja ikäihmisten palveluohjauksen välisessä yhteistyössä
Tunnistettu riski, että erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä ei tunnisteta ja/tai erityistä tukea tarvitsevat ikääntyneet jäävät ilman tarvitsemaansa sosiaalityötä ja –ohjausta
Ikäihmisten asiakas- ja palveluohjaukseen sekä sosiaalityöhön on tarve saada työkaluja erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön tunnistamisen tueksi ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävänkuvien selkeyttämiseksi

Tavoiteltu muutos

Gerontologisen sosiaalityön asiantuntijuuden vahvistaminen ikäihmisten palveluissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut

1. Erityisen tuen tarpeessa olevan iäkkään henkilön määrittely/tunnistaminen

2. Gerontologisen sosiaalityöntekijän työnkuvan määrittely; sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen suhde sekä työtehtävien selkeyttäminen

3. Gerontologisen sosiaalityön mallin luominen, joka vastaa ikäihmisten haastaviin sosiaalisen tuen tarpeisiin

Muutoksen mittaaminen

Gerontologisen sosiaalityön kehittämisen onnistumista ja tavoitteisiin pääsemistä mitataan seuraavilla mittareilla, joista osaan vastaus on kyllä tai ei:

Laskelmat tulevaisuuden sosiaalityöntekijätarpeesta tehty
Gerontologista sosiaalityötä alueella tekevät mukana kehittämistyössä
Asiantuntijoita saatu mukaan
Osallistujapalautteet
Pohteen gerontologisen sosiaalityön verkosto muodostettu
Gerontologisen sosiaalityön työryhmän säännöllisten kokoontumisten toteutuminen/osallistujat koko hyvinvointialueelta
Haastattelut/työpajatyöskentelyt/kirjallisuuskatsaukset
Gerontologisen sosiaalityöntekijän työnkuva määritelty ja esitelty
Toimintamalli kuvattu ja esitelty
Henkilöstön osaaminen/tietoisuus lisääntynyt erityisen tuen tarpeessa olevan tunnistamiseksi
Erityisen tuen tarpeen lomake pilotoitu ja suunnitelma käyttöönottamiseksi
Yhtenäinen käytäntö määritelty omatyöntekijän nimeämiseksi, omatyöntekijän työnkuva määritelty
Sosiaalityön rajapinnat tunnistettu, konsultaatiokäytännöt pohdittu

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lähtötilanteessa gerontologisen sosiaalityön työpanos kohdentuu erityistä tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Asiakasymmärrystä on kerrytetty työpajoissa, osallisuustilaisuuksissa ja erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden systemaattisella seurantajaksolla, jossa työntekijät ovat tunnistaneet erityistä tukea tarvitsevat erityisen tuen tarpeen arvio -lomaketta hyödyntäen ja kuvanneet asiakastilanteet seurantalomakkeelle. Seurannan kautta on saatu suuntaa antavaa laadullista tietoa asiakkaiden haastavista sosiaalisista tilanteista ja tarpeista.

Erityistä tukea tarvitsevat ikäihmiset (kts. Lomake erityisen tuen tarpeen tunnistamiseksi)

•Haastavat yhtäaikaiset tuen tarpeet

•Kaltoinkohtelu tai kaltoinkohteluepäily

•Pitkäaikaiset elämänhallinnan haasteet

•Vaikeat taloudelliset haasteet

•Vaikeat asumisen haasteet

•Puuttuva läheisverkosto

•Päihde- ja mielenterveyshaasteet

•Itsemääräämisoikeuteen liittyvät kysymykset

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Gerontologisen sosiaalityön toimintamalli tarjoaa työkaluja ja määrittelyjä erityistä tukea tarvitsevan tunnistamiseksi ja erityistä tukea tarvitsevan asiakasprosessin eteenpäin viemiseksi yhteistyössä palveluohjaajien ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa. Toimintamalli tekee näkyväksi gerontologisen sosiaalialan työn laajan kentän ja erilaiset tehtävänkuvat sosiaalihuollon ammattihenkilöiden välillä. Lisäksi toimintamalli tarjoaa ideoita siihen mistä lähteä liikkeelle gerontologisen sosiaalityön kehittämisessä ja yhtenäistämistyössä; sosiaalityön asiakkaiden määrittelystä niiden tunnistamiseen ja sitä kautta lopulta gerontologisen sosiaalityön palveluun.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhtenä kehittämistyön tavoitteena oli luoda gerontologisen sosiaalityön malli, joka vastaa ikäihmisten haastaviin sosiaalisen tuen tarpeisiin. Tarpeisiin vastaaminen lähtee jo siitä, että tunnistamme gerontologisen sosiaalityön asiakkaat ja osaamme ohjata heidät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sosiaalityöntekijälle, kun nähdään riski erityiselle tuelle. Lisäksi tarvitsemme arjen moniammatillista yhteistyötä ja hyvinvointi- ja palveluverkostojen tukea osana sosiaalityön työskentelyä, joista tuen tarpeisiin vastaava malli lopulta rakentuu.

Vinkit toimintamallin soveltajille

On keskeistä määritellä ja tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat, gerontologisen sosiaalityön asiakkaat. Määrittelyn kautta on sujuvampaa lähteä kirkastamaan tehtävänkuvia sosiaalihuollon ammattihenkilöiden välillä. Gerontologiseen sosiaalityöhön kuuluu olennaisesti myös sosiaaliohjaus ja näiden palvelujen saatavuuden edistäminen on tärkeä pitää rinnakkain. On tunnistettava, että gerontologisen sosiaalityön asiantuntijuutta tarvitaan myös osana ikäihmisten palvelujen asiakasprosesseja ja tämä on hyvä huomioida organisatorisessa sijoittumisessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Gerontologisen sosiaalityön kehittämistyön tulokset ja tuotokset ovat olleet kiinteänä osana hyvinvointialueen gerontologisen sosiaalityön valmistelutyötä ja osana tiedolla johtamista. Suunnitelma ikäihmisten sosiaalityön resurssista ja erityisen tuen tarpeen seurantajaksoilla tuotettu tieto on hyödynnetty gerontologisen sosiaalityön organisoitumisen ja resurssin alueellisen sijoittumisen suunnittelussa.

Erityisen tuen tarpeen seurantajaksoilla ja yhteisellä kehittämistyöllä on lisätty ja vahvistettu ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista erityisen tuen tarpeesta ja sen tunnistamisesta. Erityisen tuen tarpeen arvio –lomake on jo osalla työntekijöistä/vastuuyksiköistä käytössä ja sen hyödyntämistarpeen voi ennakoida kasvavan nyt, kun on näkymää sosiaalityön vahvistumisesta ikäihmisten palveluissa.

Ikäihmisten palvelujen toimialueelle on perustettu 6 sosiaalityöntekijän virkaa. Hankkeessa tuotetut yhtenäiset sosiaalihuollon tehtävänkuvat ja polut luovat perustaa koko hyvinvointialueen tasoiselle yhtenäiselle ikäihmisten sosiaalityölle ja sen jatkokehittämiselle.

Gerontologinen sosiaalityö Pohjois-Pohjanmaalla