Gerontologisen sosiaalityön kehittäminen Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa
Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti on tullut ilmi suuri tarve ikääntyneiden sosiaalityön kehittämiselle. Gerontologisen sosiaalityön kehittäminen on yksi Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tavoitteista.
Gerontologisen sosiaalityön heikkoon tilanteeseen on valtakunnallisesti herätty lähivuosina. Satakunnassa teema otettiin tarkastelun alle Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuonna 2022.
Nykytilakartoitus toi esiin, että gerontologinen sosiaalityö todella kaipaa sekä sisällöllistä kehittämistä että resursseja myös Satakunnassa. Gerontologisia sosiaalityöntekijöitä oli ennen hyvinvointialueelle siirtymistä vain Porin kaupungilla. Lisäksi Satasairaalan psykiatrialla toimi sosiaaliohjaaja vanhuspsykiatrialla. Muualla gerontologinen sosiaalityö hoidettiin esimerkiksi osana aikuissosiaalityötä, terveyskeskuksen sosiaalityötä tai sille kuuluvia tehtäviä hoitivat esimerkiksi palveluneuvojat tai kotihoito.
Osana kehittämisprosessia pidettiin työpajoja, joihin kokoontui ikääntyneiden parissa toimivia ammattilaisia eri aloilta. Osana työpajaprosessia tehtiin kysely aiheesta sekä haastateltiin ikääntyneitä. Työpajaprosessia vetivät MDI & Sosped Säätiö.
TO DO -listalle koottiin seuraavia asioita:
- Eri ammattilaisten työnkuvien avaaminen (nyt vs. tulevaisuudessa), osaamistarpeiden listaaminen, vastuujaon avaaminen.
- Työn arjen ja käytännön työstäminen: Kriteerit, käsitteet ja niiden tarkoitus (mitä on palvelutarpeen arviointi vs. palveluarvio), päätökset ja niiden tekijät, tietojärjestelmien käyttö, ym. → Millaisia ohjeistuksia tarvitsemme ja kenelle? Mitä yhteisiä koulutustarpeita on?
- Prosessin kuvaaminen: Ohjautuminen, arviointi, ym.
- Asiakastyön menetelmät ja käytännöt: Toimivien käytäntöjen/menetelmien jakaminen, koulutustarpeet, olemassa olevan osaamisen kartoitus
- Pidemmällä aikavälillä: Miten arvioimme gerontologisen sosiaalityön vaikutuksia ja laatua? Sosiaalihuollon yhteinen ATJ. Yhteiset prosessit muiden toimijoiden kanssa, lisää työn arjen ja käytännön työstämistä: Konsultointikäytännöt (esim. puhelinajat), tiimin toimintakäytännöt, kotikäyntikäytännöt, tietojärjestelmien käyttö, kirjaaminen, ym.
Kehittämisen onnistuneisuudesta kertovina mittareina voidaan pitää mm. sosiaalityöntekijöiden virkojen määrän kehitystä ja gerontologisen sosiaalityön asiakasmäärien kehitystä. Lisäksi se, rakentuuko alueelle uusia tapoja tehdä (esim. työnjako), kielii muutoksesta. Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemus palveluista ovat myös tärkeitä mittareita. Kun meneillään on paljon kehittämistyötä, on vaikeaa erotella, mikä muutos johtuu mistäkin kehittämistoimenpiteestä.
Osana työpajaprosessia haastateltiin ikääntyneitä ihmisiä heidän tarpeistaan. Työpajaprosessiin osallistui osallistavien toimielinten (vanhusneuvostot) jäseniä.
Esimerkkejä ja vinkkejä saatiin mm. Tampereen kaupungilta, Etelä-Pohjanmaalta sekä THL:lta.