Haavahoito sujuvaksi yhtenäisillä hoitokäytänteillä
Kroonisten haavojen hoito perusterveydenhuollossa lisääntyy väestön ikääntymisen ja sairastavuuden myötä. Lisääntyvä hoitohenkilökunnan tarve ja yhtenäisten hoitokäytänteiden puute lisää kustannuksia. Tavoitteena on luoda tehokas haavahoitomalli terveysasemalle.
Oivalla ja ymmärrä
Kroonisten haavojen hoito on arkipäivää terveysasemilla. Väestön ikääntyessä ja pitkäaikaissairauksien lisääntyessä haavojen esiintyvyys kasvaa. Kokemuksen mukaan haavojen hoito ja hoitosuunnitelman tekeminen ovat pääasiassa hoitajavetoista, ja yleislääkärin osuus hoidossa jää usein varsin pieneksi. Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti hoidon perustana on lääkärin tekemä haavadiagnoosi ja hoitosuunnitelma. Varhainen diagnostiikka ja selkeä hoitosuunnitelma ehkäisevät haavaa kroonistumasta ja nopeuttavat paranemista.
Haavojen hoito ei ole vain terveydenhuollon haaste. Potilaalle haava voi aiheuttaa elämänlaadun heikkenemistä, sosiaalisesta toiminnasta eristäytymistä, kipua, esteettistä haittaa, taloudellisia vaikeuksia sekä ylimääräisiä käyntejä terveydenhuollossa. Näiden ilmiöiden ehkäisemiseksi oikea-aikainen ja moniammatillinen hoito on tärkeää. Hoitajien ja lääkärien lisäksi tulee muistaa mm. fysio-, jalka- ja ravitsemusterapeuttien konsultaatio.
Haavahoito ei ole ainoastaan paikallishoitoa. Hoidon kulmakivenä on paranemisen esteenä olevien tekijöiden hoito, kuten heikentynyt verenkierto, diabetes, tupakointi ja ylipaino. Merkittävimpiä konservatiivisia hoitokeinoja ovat haavan terävä puhdistaminen, kosteustasapainosta huolehtiminen, turvotusten hoito sekä pitkäaikaissairauksien hoito (mm. diabeteksen hoitotasapaino). Haavahoitotuotteet ovat vain 10 % kokonaishoidosta ja näiden käyttö tulee olla mahdollisimman yksinkertaista. Haavan paranemishaasteiden sekä epätyypillisten ja kirurgista hoitoa vaativien haavojen kohdalla tulee muistaa varhainen erikoissairaanhoidon konsultaatio.
Haavapotilaiden määrä lisääntyy väistämättä, jonka myötä myös kustannukset nousevat. Tarvitsemme yhtenäiset ja ajantasaiset hoitokäytänteet, jotta hoitotulokset paranevat ja kustannukset vähenevät.
"It's not the hole in the patient, it's the whole patient." -tuntematon
Tampereella Tipotien terveysasemalla on huomattu suurentuneet haavapotilaiden hoitokustannukset. Samalla hoitohenkilökunnan haavahoito-osaamisen ja vastaanottoaikojen tarve on lisääntynyt. Useasti hoitajat ovat joutuneet tekemään haavahoitoja muulle työlle tarkoitetulla ajalla. Puutteet toimintatavoissa ovatkin aiheuttaneet sen, että potilaita on hoidettu väärässä paikassa väärään aikaan. Ammattilaisten työn kehittämisen lisäksi myös potilaan omahoitoon tulisi panostaa.
Kehittämistyön suunnittelussa ja ratkaisutyössä ovat olleet mukana terveysaseman hoitajat ja lääkärit. Pidimme kaksi työpajaa, ensimmäisessä löydettiin tärkeimmät kehityskohteet ja toisessa näihin ratkaisuvaihtoehtoja.
Tavoitteenamme on yhtenäistää terveysaseman haavapotilaiden hoitokäytänteitä, joilla mahdollistetaan hoidon jatkuvuus ja suunnitelmallisuus, aikojen hyvä saatavuus ja osaamisen lisääminen. Kokemuksemme mukaan haavojen hoito on pääasiassa hoitajavetoista, joten tavoitteena on myös lisätä lääkärien osuutta hoidossa.
Kehitystyön alussa toteutettiin Forms-kyselyt lääkäreille ja hoitajille kehitysaiheeseen liittyen. Tarkoituksena oli teettää kysely uudestaan toimintamallin käyttöönoton jälkeen. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen täysin samojen kyselyiden toistaminen ei ollut enää mielekästä. Muutosta tullaan arvioimaan keväällä 2023 henkilöstön työpajassa. Mahdollisuuksien mukaan tarkastelemme terveysaseman haavahoitokustannusten muutoksia.
Terveysasemalle perustettiin erillinen ajanvarauslista haavapotilaille, jossa on huomioituna haavahoitoresurssi ja riittävät vastaanottoajat. Listan avulla saadaan nopeasti käsitys haavapotilaiden määrästä ja pystytään reagoimaan muutoksiin esimerkiksi aikoja lisäämällä. Haavapotilaita hoitaa jatkossa kolme nimettyä hoitajaa, jolloin hoidon jatkuvuus toteutuu paremmin. Haavojen seurannan selkeyttämiseksi ja kirjaustyön helpottamiseksi tehtiin kirjallinen ohje havainnoitavista asioista, jotka tarkistetaan ja kirjataan hoitokäynneillä. Ohje tukee samalla haavahoito-osaamista.
Kehitystoimet kohdistuvat hoitohenkilökunnan toimintaan, jonka kautta saadaan parannettua hoitotyötä ja potilaiden haavahoitopolkua.
Kuvittele ja kokeile
Ensimmäisestä pajasta tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousi haavahoitoaikojen ja haavahoito-ohjeiden puute sekä hoitohenkilökunnan vaihtuvuus. Toisessa työpajassa pyrittiin löytämään konkreettisia ratkaisuja. Ehdotuksia olivat esimerkiksi 2-3 hoitajasta koostuvat haavahoitotiimit, vastuuhaavahoitajat, erillinen ajanvarauslista haavapotilaille, yhtenäiset kirjausohjeet ja lääkärikonsultaatiota helpottamaan terveysaseman haavapoliklinikka. Lisäkoulutuksen tarve nousi vahvasti esille.
Saadaksemme lisää hoitoaikoja, perustimme haavapotilaille oman ajanvarauslistan. Ajanvarauslista oli helposti toteutettavissa ja selkeyttää haavapotilaiden määrän hahmottamista. Potilaiden määrää seuraamalla aikoja pystytään lisäämään tai vähentämään jatkossa helpommin. Hoidon jatkuvuuden lisäämiseksi jatkossa kaikkia haavapotilaita hoitaa nimetyt hoitajat. Myös työnantaja on toivonut, että jatkossa terveysasemalla haavoja hoitaa enimmäkseen nämä nimetyt hoitajat.
Asiakkailta saatu palaute on ollut tähän mennessä positiivista. Asiakkaat ovat kokeneet hyvänä sen, että vain tietyt hoitajat hoitavat haavoja ja hoidon eteneminen on sujuvampaa.
- Haavapotilaiden ajanvarauslista avattiin 11/2022
- Haavoja hoitavat kolme hoitajaa nimettiin 11/2022 (yksi hoitajista käynyt haavahoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutuksen)
- Kirjausohjeet/check-lista haavahoitokäynneille 11/2022
- Haavapotilaan opas 4/2023
Tavoitteena on parantaa haavapotilaiden moniammatillista hoitoa, jossa huomioidaan mm. varhainen haavadiagnoosi, asianmukainen hoito oikeassa paikassa ja oikea-aikainen erikoissairaanhoidon konsultaatio. Toisena tärkeänä tavoitteena pyritään parantamaan potilastyytyväisyyttä ja hoidon jatkuvuutta.
Uuden toimintamallin luominen ei ole nopeaa ja sen käyttöönotto vaatii osallistumista koko työyhteisöltä.
Kehittäminen on antoisaa, kun tekijöillä on rehellistä kiinnostusta muutosta kohtaan.
Tehdyn työn positiivinen tulos on motivoivaa ja palkitsevaa, mikä lisää työhyvinvointia. Tämä kannustaa myös jatkossa kehittämään ja lisää sitoutumista omaan työhön.