Haavanhoidon osaamisverkosto perusterveydenhuollossa

Haavanhoidon keskitetyllä mallilla pyritään kehittämään haavanhoitojen toteutusta perusterveydenhuollossa vastaamaan paremmin asiakkaiden, työntekijöiden, tuottajaorganisaation ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Toimintaympäristö

Haavojen hoidosta aiheutuu paljon terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia yhteiskunnalle. Sairastavuuden odotetaan lisääntyvän väestön ikääntyessä ja liittännäissairauksien (diabetes, lihavuus) lisääntyessä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Haavanhoitojen tarve on niin suurta, että terveydenhuoltojärjestelmä kamppailee pystyäkseen vastaamaan palveluntarpeeseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Potilaille haavoista aiheutuu haittaavia oireita (kipu, toimintakyvyn rajoittuminen, toistuvien hoitojen tarve) sekä haavakomplikaatioista voi kehittyä pysyviä toiminnanrajoituksia (esim amputaatiot). Ammattilaisille haavojen hoito voi olla haasteellista, hoitotuotteet ja hoitovälineet ovat kehittyneet voimakkaasti ja niiden käyttö vaatii osaamista. Yhteiskunnalle ja organisaatiolle haavat aiheuttavat paljon kustannuksia.

Tavoiteltu muutos

Haavanhoitojen tehostuminen: paranemisen saavuttaminen nopeammin ja vähemmällä resurssien kulutuksella, työtytyytyväisyyden nostaminen vahvistamalla osaamista ja varmistamalla hoitojen toteuttamiseen tarvittavan välineistön tavoitettavuus.

Muutoksen mittaaminen

Palveluntarvetta voidaan mitata vuosittain tuotettujen hoitokäyntien määrällä, potilaiden sairastavuudella, sekä materiaalikustannusten arvioinnilla.

Toteutussuunnitelma

Hoidon tehostamiseksi on tunnistettava nykyisessä palveluntuotannossa olevia ongelmakohtia. Näitä on selvitetty kysymällä henkilöstönäkemystä, määrittämällä palveluntuotannon / -tarpeen määrää, sekä tilaamalla selvitys käytetyistä materiaalikustannuksista.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohteena on Helsingin kaupungin perustason avoterveydenhuollossa toteutettavien haavanhoitojen järjestäminen. Toimintamallia suunnitellessa on selvitetty tämänhetkisten hoidon järjestämisen haasteita keräämällä tietoja työn toteutumisesta haavanhoitoja käytännössä tuottavalta henkilöstöltä sekä koko henkilöstölle suunnatulla avoimella kyselylomakkeella. Lisäksi on muodostettu suunnitteluryhmiä tunnistamaan haasteita laaja-alaisesti ja ehdottamaan ratkaisuja haavanhoidon toteuttamisen eri pääkohtia ja teemoja tarkastellen. Toisena painopisteenä on ollut selvittää rekisteritutkimuksen kautta konkreettisesti toteutunutta palveluntuotantoa, jonka pohjalta tulevaisuuden tuotantotapoja ja -tarpeita voidaan perustellusti suunnitella. Löydöksiä arvioidaan ja peilataan kansainväliseen haavanhoidon tutkimustietoon ja kansallisiin hoitosuosituksiin.

Liitteet
Ideointi

Osaamisen vahvistaminen, hoidon järjestämisen selkeyttäminen, diagnostiikan vahvistaminen, työvälineiden saatavuuden varmistaminen, hoidon fokuksen siirtäminen diagnostiseksi: pois tuotekeskeisestä ajattelusta, sairauskeskeiseen ajatteluun, mikä tekijä tai sairaus ylläpitää haavaa tai estää sen paranemista?

Idean valinta

Olemassaolevan keskitettynä palveluna toimivan haavanhoidon laajentaminen terveysasematoimintaan konkreettisesti: kytkeytyy Helsingin kaupungin tulevaisuudensuunnitelmiin, THK-mallin luomiseen (23 terveysasemaa nykytilassa, tulevaisuudessa 6 isoa keskusta: luo tilapalveluiden ja laajentuvan väestöpohjan kautta otolliset olosuhteet lisätä keskitetyn hoidon tuotantoa ja hyödyntämistä.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Laajennetaan nykyisellään pieni yksikkö (3 hoitajavakanssia, 0,5 lääkärinvakanssia) huomattavasti laajemmaksi verkostoksi, joka toimii kuudessa erillisessä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.

Idean testaus asiakkaalla

Moniammatillisia yhteisvastaanottoja on testattu yhdellä kaupungin 23:sta terveysasemasta. Suullinen asiakaspalaute ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet positiivisia. Strukturoituja mittareita ei ole käytetty tämän pienimuotoisen testauksen tulosten validoimiseksi.

Ratkaisun testaaminen

Ratkaisun käyttöönottaminen vaatisi huomattavia organisatorisia muutoksia ja vahvan tahtotilan johdossa ja esihenkilöstössä. Toimintamalli luo suunnitelman ja puitteet, joita on mahdollista lähteä edistämään, mikäli niin päätetään.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteina on nopeuttaa hoitotulosten saavuttamista (haavan paraneminen) ja parantaa asiakkaan ja työntekijöiden kokemusta työn toteuttamisesta.

Ratkaisun perusidea

Kehitettävän haavanhoidon toimintamallin tarkoituksena on kehittää keinoja tehostaa ja parantaa haavaa sairastavien potilaiden hoidon järjestämistä, vähentää hoitoviiveitä hyödyntämällä haavanhoidon ammattilaisten osaamista verkostomaisesti. Mallin avulla pyritään tuottamaan potilaille yhdenmukaista, yhdenvertaista, laadukasta, nykyaikaista, yksilöllistä ja vaikuttavaa haavanhoitoa. Malli on tulevaisuudensuunnitelma, jossa varaudutaan palveluntuotannon muutostarpeisiin 2020-luvun lopulla avautuvissa terveys- ja hyvinvointikeskuksissa, joihin kuhunkin yhdistyy useiden eri terveysasemien toimintoja. Mallin käyttöönottoa on mahdollista alkaa edistämään milloin tahansa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Johdon ja esihenkilöstön tuki, jotta toimintamallia ryhdytään edistämään. Uudenlaisen toiminnan tehokkaan käyttöönoton edellytyksenä on huomattavia sisäisiä rakennemuutoksia, jotka koskettavat hoitoyksikköjen organisointia, henkilöstöresursointia, työnkulkuja, tilapalveluita sekä hoidossa tarvittavien materiaalien käyttöä. Erityisenä tarpeena on koulutuksellinen aspekti. Toimintamallin systemaattisen käyttöönoton ja toimivuuden edellytyksenä on lisäpanostus henkilöstön kouluttamiseen ja osaamiseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisen ydinajatus (keskittämisen lisääminen) vaatii ison väestöpohjan ja laajan ammattilaisten osaamisverkoston. Toimintamalli on todennäköisesti soveltuva ainoastaan isoille hoitoyksiköille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kehityksessä on saatu luotua faktapohjaista tietoa nykyisestä palveluntuotannosta, jonka tuottaminen on ollut aiemman potilasjärjestelmämuutoksen jälkeen ongelmallista.