Haluan raitistua! - perhekeskuksen monialainen tuki raitistuvalle lastensuojelulapsen vanhemmalle
Olemme kehittäneet lastensuojelun sekä päihde-mielenterveyspalveluiden kesken toimintamallin, jolla tuetaan lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten vanhempien raitistumista. Pääkeinoina tiivis monialainen yhteistyö, hoitoportaali sekä motivaatiota ylläpitävä Previct.
Olemme kehittäneet lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden tiiviissä yhteistyössä toimintamallin, jolla tuetaan lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten vanhempien raitistumista. Keinoina monialainen yhteistyö, motivaatiota ylläpitävä A-klinikka Oy:n Previct-laite ja siihen liittyvä hoitoportaali. Kehittämistyö on lähtenyt liikkeelle käytännön tarpeesta. Lapsen asiakkuus lastensuojelussa virittää usein vanhemmassa halua raitistumiseen. Vaikka lapsi päätyisikin sijaishuoltoon, vanhemmalle tarjotaan perhekeskuksessa monialaista tukea. Lapsen hyvinvointi kasvaa vanhemman saadessa tukea alkoholiriippuvuuteensa: tapaamiset onnistuvat todennäköisemmin ja vanhempi pystyy yhteistyöhön sijaishuollon kanssa.
Kehittämistyö liittyy kansallisen perhekeskuskehittämisen tavoitteisiin sekä hyvinvointialueiden rakentamiseen. Olemme mukana Pohjoinen lastensuojelu 20-22 –hankkeessa. Perhekeskuksen ydintehtävänä on edistää lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistaa heidän voimavarojaan.
Sodankylän perhekeskuksessa työskentelee ammattilaisia, jotka ovat erityisen kehittämismyönteisiä. Ks. http://www.sodankyla.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/Pages/Sodankyl%C3%A4n-perhekeskus.aspx
Olemme rakentaneet perhekeskuksen sähköisiä palveluita, palveluohjausta, saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia palveluita, järjestöyhteistyötä sekä lastensuojelun systeemistä työskentelymallia. Pienellä paikkakunnalla kehittämistyön on oltava laaja-alaista, emme voi erikoistua pieniin osa-alueisiin. Paikkakunnalla toiminut kaivosyhtiö lahjoitti juuri lastensuojelulle rahasumman, joka mahdollistaa tarjoamaan perheille terapeuttisia tunturiviikonloppuja; kehitämme paraikaa systeemistä Tunturiterapiaa.
Sodankylän perhekeskusta on rakennettu suunnitelmallisesti vuodesta 2016 alkaen. Perhekeskus sisältää monipuolisia palveluita: hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistäviä, varhaisen tuen ja hoidon palveluita mutta myös intensiivistä tukea. Perhekeskusta on rakennettu yhteiskehittämispäivillä, kehittävillä aamukahveilla, kehittäjätiimeissä, Lape-hankkeessa. Perhekeskusverkostoon kuuluvat perhekeskuksessa työskentelevät, III sektorin edustajia, hankkeita, kunnan hyvinvointi- ja terveyden edistämistyö, Tulevaisuuden Sote -hanke.
Sodankylän perhekeskuksessa on edistyksellisesti yhdistetty digipalvelua ja kasvokkaista palvelua. Perhekeskuksessa voi asioida walk in -periaatteella, puhelimitse, sähköpostitse, Hae Apua 24/7 -napin avulla, chatissa, sähköisten lomakkeiden avulla. Sosiaalityössä on käytössä sosiaalihuollossa vähän käytetty sanelun purku Diktamen. Olemme lähteneet ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja. Meillä voi asioida myös etänä Teams- tai Virtu -yhteydellä. Pidämme tärkeänä sitä, että asiakas voi valita parhaaksi mahdolliseksi kokemansa asiointitavan.
Heti kehittämisen alussa nostimme korkeimmaksi arvoksi perhekeskuksessa asiakkaan hyvän kohtaamisen. Asennetta kohtaamiseen kuvaa lausahdus "Kiitos kun otit yhteyttä". Asiakasta lähestytään aina tuki edellä ja kunnioittaen. Kontrollin elementit ovat mukana, mutta ne eivät korostu. Perhekeskuksessa kehitämme myös systeemistä työskentelymallia, joka on laajentunut lastensuojelusta myös aikuissosiaalityöhön. Asiakkaan hyvä kohtaaminen edellyttää asian pitämistä jatkuvasti esillä. Työntekijöillä on mahdollisuus aina myös yksilötyönohjaukseen.
Hyvän käytännön malli voisi hyvin olla myös malli yhdessä kehittämisestä. Olemme esimerkki perhekeskuksesta, jossa kehittäminen on pienimuotoista, nousee arjen tarpeesta ja joka on vaikuttavaa. Kehittämistyömme on laaja-alaista, koska sosiaalipalveluissa teemme yhdennettyä työtä. Meille monet Sote-uudistuksen tavoitteet sote-palveluiden integraatiosta ovat meillä käsin kosketeltavan läsnä ja toteutettavissa. Perhekeskus on ollut hyvä laboratorio kokeilla asioita. Välillä olemme epäonnistuneet mm monialaisen chatin kehittämisessä, mutta siihenkin on lupa. Monia kehittämisideoita olemme työstäneet tiimissä, jossa sovellamme lastensuojelun systeemistä työskentelyotetta. Systeeminen työskentely mahdollistaa reflektiivistä ajattelua, tuo esille luovia hypoteeseja ja mahdollistaa kaikkien osallistujien näkökulmien esille tulemisen. Jotta systeeminen työskentely onnistuu, tiimissä täytyy olla hyvä keskinäinen luottamus ja vuorovaikutus. Esimiestyö, yksilötyönohjaus, selkeät toimenkuvat ja rakenteet työskentelylle ovat systeemistä työskentelyä kantavia asioita. Tämän lisäksi meillä on Sodankylässä vielä uudenkarheat tilat Sodankylän hyvinvointikeskus Sopukassa. Olemme hyödyntäneet tilojen rakentamisvaihetta siten, että olemme samalla käyneet läpi palvelut ja prosessit. Näkökulma on ollut kehittävä. Konkreettinen rakentaminen on pitänyt yllä motivaatiota rakentaa myös uusia palveluita.
Tavoitteena on, että lastensuojelulapsen vanhempi raitistuu ja lapsen hyvinvointi kasvaa. Luonnollisesti vaikutuksena on myös lastensuojelun kustannusten väheneminen.
Työskentelemme pienessä kunnassa, asukkaita noin 8300. Asiakasmäärät Previctin ja hoitoportaalin käyttäjissä eivät ole isoja, mutta yksityisen ihmisen kannalta vaikutukset ovat merkittäviä. Toimintamallia hyödyntäen olemme pystyneet päättämään useita lastensuojelun sijoituksia. Alempana Ruotsin kokemuksia Previctin vaikuttavuudesta. Haluamme korostaa sitä, että vaikka osa Haluan raitistua! -mallia liittyy Previct-laitteen käyttämiseen, näemme laitteen osana kokonaisuudesta. Laitteen optimaalinen käyttö liittyy mielestämme siihen, että ympärillä on tukeva monialainen verkosto - sekä vanhemmalla että lapsella. Laitteen tuottamaan dataan täytyy reagoida ja silloin keskiössä on vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen.
Työskentelymallia on kehitetty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. He ovat arvostaneet erityisesti Previct –laitteen tarjoamaa konkreettista tukea sekä välitöntä yhteyttä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Tiedot asiakkaan puhalluksista menevät suoraan omalle työntekijälle. Asiakkaat ovat kokeneet Previctin tarjoavan lisämotivaatiota raitistumiselle sekä neutraalin keinon todistaa päihteettömyyttä. Asiakkaat ovat tuoneet esille Previct –laitteen ja hoitoportaalin hyötyjä myös hallinto-oikeuden käsittelyjen yhteydessä.
Lyhennelmä ja suomennos ruotsalaisesta artikkelista: Previct i Trollhättans Stad
Previct: tutkittua tietoa
(haastattelut ja tilastot tehty syksyllä 2018)
- 9 kuntaa mukana: Härjedalen, Norrtälje, Motala, Trollhättan, Lund, Gullspång, Karlskoga, Sunne,Tranås
- seurannassa selvisi, että kunnat onnistuivat vähentämään sekä suoria että epäsuoria kustannuksia Previctin avulla
- Härjedalenissa Previctin avulla 90 % potilaista käy koko hoito-ohjelman läpi. Ennen Previctiä koko hoito-ohjelman kävi läpi vain 50-60 % potilaista
- neljä viidestä kunnasta oli sitä mieltä, että Previctin käyttö oli edesauttanut laitoshoidon välttämistä tai tehnyt laitoshoitoon lähettämisestä tarpeetonta monin osin
- 100 % kunnista koki, että asiakkaat motivoituivat olemaan aktiivisemmin mukana omassa hoitoprosessissaan, asiakkaat tuntivat olonsa turvallisemmaksi, koska retkahduksen sattuessa siihen puututaan nopeasti ja asiakkaiden sosiaaliset suhteet paranivat, koska kotona oli vähemmän konflikteja ja Previct auttoi palauttamaan omaisten luottamusta
- 80 % kunnista koki, että Previctin avulla asiakkaat saivat vähennettyä tai kontrolloitua juomistaan paremmin ja samoin asiakkaat voivat hoitaa ison osan hoidostaan kotiolosuhteissa
- Previct lisäsi hoitotahon tietoa asiakkaan todellisesta voinnista ja raittiudesta käyntien välillä
- 100 % asiakkaista koki, että saa enemmän hoitoa (vaikka todellisuudessa hoitotaho ei tee mitään enempää)
- 80 % kunnista koki, että Previct paransi keskustelun edellytyksiä
- 80 % kunnista koki, että asiakkaat voivat Previctin avulla palata nopeammin työelämään
Trolhättan: 3 ”familjestöd barn & unga”, 5 aikuista (haastattelut tehty syksyllä 2018)
- ”Yksi äiti halusi vielä hoitojakson jälkeenkin käyttää Previctiä, koska sen avulla hän pystyi osoittamaan raittiutensa, eikä hänen vanhemmuuttaan jatkuvasti kyseenalaistettu.” Helena Larsson, teamledare, Arbetsmarknads- och socialförvaltningen
- 5 lapsen sijoitus voitu välttää (vastaa ajassa noin 13,5 kuukauden hoitoa), koska vanhempien raittius on voitu todentaa ja sitä on seurattu Previctin avulla
- Arbetsmarknads- och socialförvaltningen arvioi, että kolme tunnin kotikäyntiä ja kahden tunnin hallinnolliset (paperi)työt säästyvät viikossa per asiakas, kun käytössä on Previct.
- 3 henkilöä pystynyt palaamaan työelämään Previctin avulla (yksi työntekijä töissä tuo Trolhättanin kunnalle verotuloja keskimäärin 60 000 kruunua, eli reilusti yli 5000 euroa vuodessa)
Härjedalen: 14 aikuista
Norrtälje: 30 aikuista
Motala: aikuisia
Lund, Gullspäng, Karlskoga, Sunne, Tranås: aikuisia 77