Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 11.11.2024
Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallin tarkoituksena on edistää Satakunnan hyvinvointialueen hammashoidon digitaalista kehitystä uudistamalla erityisesti proteettiseen hoitoon sekä oikomishoitoon liittyviä työprosesseja ja hoitopolkuja. Mallin keskeinen idea on luopua perinteisistä, manuaalisista jäljennös- ja valmistusmenetelmistä ja siirtyä yhtenäiseen digitaaliseen työnkulkuun, jossa potilaan suun rakenne tallennetaan intraoraaliskannerilla ja siirtyy suoraan digitaaliseen suunnitteluun ja teknisen työn tuotantovaiheisiin.

Erityisesti proteettisessa hoidossa digitalisaatio mahdollistaa tarkemman paikallisen mallintamisen, kustannustehokkaammat ratkaisut ja entistä laadukkaammat hoitotuotteet. Uuden toimintamallin tavoitteena on saada aikaan konkreettisia parannuksia proteettisen työn sujuvuuteen, materiaalikustannuksiin ja hoidon kokonaislaatuun sekä tukea oikomishoidon tiimejä omassa digitalisoituvassa työskentelyssään. Kokemusta kerrytettiin erityisesti proteettisen hoidon osalta.

Ratkaisussa mahdollistetaan etäkonsultaatiomahdollisuus oikomishoidon tiimille. Oikomistiimin jäsen skannaa asiakkaan hampaat intraoraaliskannerilla ja tallentaa digitaalisen mallin. Skannaus lähetetään suojatun järjestelmän kautta oikomishoidon erikoishammaslääkärille, joka tarkastelee mallia etänä, arvioi hoidon tarpeen ja antaa palautteen tai hoitosuositukset takaisin oikomistiimille jatkotoimenpiteitä varten.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamallin itsearviointi.pdf (411.97 KB)
Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli (RRP, P4, I1) (1).pdf (350.77 KB)
EU-logo NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaa toteutetaan erityistason hammashoitopalveluissa oikomishoidon ja proteettisen hoidon tiimissä. Laitteistojen päivitys mahdollistaa nykyaikaisemmat ja digitalisoituvat hoitopolut sekä muuttaa työn luonnetta kohti tehokkaampia digitaalisia menetelmiä. Työn tavoitteena on vähentää hoito- ja materiaalikustannuksia karsimalla tarveaineita ja hammasteknisiä kuluja sekä siirtämällä keskeisiä työvaiheita digitaaliseen muotoon.

Toimintamallin avulla pyritään vastaamaan sekä asiakkaiden että organisaation keskeisiin tarpeisiin.

Asiakasnäkökulma

Toiminnan tavoitteena on:

  • laajentaa tarjolla olevia hoitovaihtoehtoja ja mahdollistaa aiempaa yksilöllisemmät hoitoratkaisut
  • vähentää hammashoitopelkoa esimerkiksi nopeampien, mukavampien ja vähemmän invasiivisten digitaalisten menetelmien avulla
  • pienentää asiakkaalle muodostuvia kokonaiskustannuksia
  • lyhentää hoitokäynteihin ja hoitojaksoihin kuluvaa aikaa

Organisaation näkökulma

Organisaation osalta tavoitteena on:

  • hallita ja pienentää hammashoidon kustannuksia, erityisesti materiaalien ja hammasteknisten palveluiden osalta
  • tehostaa hoitopolkuja ja lisätä toiminnan sujuvuutta
  • modernisoida työtapoja ja vahvistaa digitaalista toimintamallia
  • vähentää fyysisen varastotilan tarvetta siirtymällä digitaalisiin hammasmalleihin

Kohderyhmät:
1. Proteettista hoitoa tarvitsevat asiakkaat (aikuispotilaat ja iäkkäät)

Tähän ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on:

  • Lähete proteettisen hoidon suunnitteluun.
  • Tarve kestäville ja luonnollisen kaltaisille proteettisille ratkaisuille tai kestäville paikkausratkaisuille. (kruunut, sillat, proteesit)
  • Hoidon tavoitteena toimintakyvyn parannus.

Tyypillisiä profiileja:

  • Aikuinen työikäinen, jonka hampaisto on vaurioitunut tapaturman, kuluman tai kariestaustan vuoksi.
  • Ikääntynyt potilas, joka tarvitsee pysyviä ratkaisuja puuttuvien hampaiden korvaamiseksi tai proteesien stabilointiin.

2. Oikomishoitoa tarvitsevat asiakkaat (lapset, nuoret ja nuoret aikuiset)

  • Tähän ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on:
  • Purentaongelmia tai -virheitä
  • Hammasrivistön ahtautta, virheasentoja tai toiminnallisia ongelmia
  • Lapsi tai nuori, jolla purennan kehitystä seurataan aktiivisesti.

Millaista asiakasymmärrystä on kerrytetty?

Hammaslääkärin kanssa käydyn keskustelun sekä hoitoyksiköiden kokemuksen pohjalta on kertynyt seuraavaa asiakasymmärrystä:

1. Hoidon sujuvuuden ja jononpurun näkökulma

  • Uusi laiteisto vahvistaa hoidon toteuttamisen edellytyksiä ja parantaa hoitoprosessin laatua, mutta sen vaikutus jonojen purkamiseen jää rajalliseksi. Tämä johtuu siitä, että hoitoon ohjautuminen tapahtuu edelleen lähetekäytännön kautta, ja potilasmäärät määräytyvät erikoishoidon tarpeen perusteella. Lisäksi laitteisto ei ole välttämätön kaikissa suunnitelluissa hoidoissa, mikä rajoittaa sen suoraa vaikutusta kokonaiskapasiteettiin.
  • Tämä kertoo, ettei asiakkaiden suurin pullonkaula ole laite tai hoitotekniikka, vaan hoitoon pääsy ja resurssien kohdentaminen.

2. Asiakasnäkökulma

  • Proteettisten ratkaisujen kustannuskilpailukyky ja pysyvyyteen perustuvat hyödyt tekevät niistä houkuttelevia erityisesti aikuis- ja senioriasiakkaille.
  • Erityisesti skannerilla ja jyrsimellä toteuttujen inlay- ja onlay- paikkausten hintataso on kilpailukykyinen, kun teknistä kulua ei synny muualta.

3. Digitaalisten ratkaisujen käyttökokemus:

Digitaaliset jäljennökset ja uudet suunnittelutyökalut koetaan:

  • moderniksi tavaksi toteuttaa hammashoitoa
  • mukavammiksi asiakkaalle (vähemmän fyysistä jäljennösaikaa)
  • hoidon seurannan tehostus
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot – tiivistettynä

Keskeiset tehtävät toimintamallin juurruttamiseksi

  • Laitteiden (intraoraaliskanneri, suunnitteluohjelmisto, jyrsin) käyttöönotto ja ICT-toimivuuden varmistaminen
  • Henkilöstön koulutus digitaalisiin työvälineisiin ja toimintatapojen ohjeistus
  • Hoitopolkujen ja työvaiheiden uudelleen tarkastelu digitaalisen ratkaisun mahdollistamiseksi
  • Pilotointi, palautteen keruu ja toimintamallin tarkennukset

Tarvittavat resurssit

  • Aika: käyttöönoton suunnittelu, koulutukset, pilotointi
  • Henkilöstö: motivoitunut ja koulutettu tiimi, esihenkilöiden tuki
  • Raha: laitehankinnat, ohjelmistot, koulutukset
  • Osaaminen: digitaalinen työskentely, ICT-perusosaaminen, teknisen työn jyrsimen hyödyntäminen

Käyttöönoton vaiheet

  1. Tekniikan asennus ja ICT-toimivuuden varmistus
  2. Henkilöstön koulutus ja käytännön harjoittelu
  3. Hoitopolkujen tarkastelu ja prosessin pilotointi
  4. Kokemusten analyysi ja tarvittavat korjaukset
  5. Vakiinnuttaminen ja laajentaminen vaiheittain

Onnistumisen kannalta tärkeää

  • Luotettava ICT-ympäristö
  • Riittävä koulutus ja tuki arjessa
  • Selkeä vaiheistus ja esihenkilöiden sitoutuminen
  • Henkilöstön osallistaminen, erityisesti proteettisen työn digitalisaatiossa

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin tarkoituksena on edistää Satakunnan hyvinvointialueen hammashoidon digitaalista kehitystä uudistamalla erityisesti proteettiseen hoitoon sekä oikomishoitoon liittyviä työprosesseja ja hoitopolkuja. Mallin keskeinen idea on luopua perinteisistä, manuaalisista jäljennös- ja valmistusmenetelmistä ja siirtyä yhtenäiseen digitaaliseen työnkulkuun, jossa potilaan suun rakenne tallennetaan intraoraaliskannerilla ja siirtyy suoraan digitaaliseen suunnitteluun ja teknisen työn tuotantovaiheisiin.

Erityisesti proteettisessa hoidossa digitalisaatio mahdollistaa tarkemman paikallisen mallintamisen, kustannustehokkaammat ratkaisut ja entistä laadukkaammat hoitotuotteet. Uuden toimintamallin tavoitteena on saada aikaan konkreettisia parannuksia proteettisen työn sujuvuuteen, materiaalikustannuksiin ja hoidon kokonaislaatuun sekä tukea oikomishoidon tiimejä omassa digitalisoituvassa työskentelyssään. Kokemusta kerrytettiin erityisesti proteettisen hoidon osalta.

Ratkaisussa mahdollistetaan etäkonsultaatiomahdollisuus oikomishoidon tiimille. Oikomistiimin jäsen skannaa asiakkaan hampaat intraoraaliskannerilla ja tallentaa digitaalisen mallin. Skannaus lähetetään suojatun järjestelmän kautta oikomishoidon erikoishammaslääkärille, joka tarkastelee mallia etänä, arvioi hoidon tarpeen ja antaa palautteen tai hoitosuositukset takaisin oikomistiimille jatkotoimenpiteitä varten.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämistyön seurauksena hoitoprosessit ovat digitalisoituneet ja modernisoituneet erityistason hammashoidon oikomisen ja proteettisen hoidon tiimissä. Uusi laitekokonaisuus on parantanut hoidon toteuttamisen edellytyksiä ja lisännyt mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia työvaiheita osana hoitopolkuja. Tämä on tuonut selkeyttä työnkulkuun, lisännyt hoidon laatua ja tukenut henkilöstön osaamisen kehittymistä.

Keskeiset muutokset:

  • Hoitopolkujen digitalisoituminen: Digitaaliset jäljennökset ja uudet työvaiheet ovat sujuvoittaneet hoitoprosessia ja saattavat vähentää hammasteknisten palveluiden käyttöä jatkossa.
  • Kustannusten hallinnan parantuminen: Asiakkaalle voidaan tarjota erilaisia hoitovaihtoehtoja ja miettiä sopivaa kustannusrakennetta.
  • Henkilöstön osaamisen vahvistuminen: Koulutukset ovat lisänneet henkilöstön varmuutta teknologian käytössä ja luoneet pohjaa pidemmälle meneville prosessimuutoksille.

Yllättävät tai odottamattomat vaikutukset

  • ICT-haasteiden vaikutus käyttöasteeseen: Teknisten ongelmien määrä ja laitteiden toimintaan liittyvät viiveet olivat odotettua suurempia. Tämä lyhensi toteutettua pilotointijaksoa ja vähensi saatua käyttökokemusta.
  • Henkilöstön kiinnostus digitalisaatioon: Vaikka alkuvaihe oli haasteellinen, osa henkilöstöstä ryhtyi aktiivisesti kehittämään omia työskentelytapojaan digitalisaation suuntaan, mikä lisäsi sitoutumista uuteen toimintamalliin.
  • Työtoteutuksen mahdollisuuksien laajentuminen tietyissä hoidoissa: Pystytiin miettimään erilaisia paikkaus ja kruunutusratkaisuja myös asiakaan kustannusten näkökulmalta.
  • Lisääntynyt tarve ICT-osaamiselle: Teknologian käyttöönotto synnytti uusia osaamistarpeita, joita ei täysin osattu ennakoida (esim.sovellusten käyttöön ja teknisen työn jyrsimen käyttöön liittyvät kysymykset).

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotto ja sujuva soveltaminen edellyttää sekä teknisiä että toiminnallisia valmiuksia. Kokemustemme perusteella seuraavat tekijät ovat keskeisiä onnistuneen käyttöönoton kannalta:

1. ICT-ratkaisujen toimivuus ja ajantasaisuus

Organisaation näkökulmasta ICT-ratkaisujen toimivuus on ehdottoman tärkeää. Toimivat ja ajantasaiset järjestelmät mahdollistavat sen, että digitalisoitu hoitopolku pysyy aikataulussa, henkilöstö pystyy käyttämään laitteistoa suunnitellusti ja kustannussäästöjä syntyy jo varhaisessa vaiheessa.

  • ICT-järjestelmissä esiintyvät viivästykset tai integroinnin haasteet voivat hidastaa pilotointia, vähentää laitteen käyttöastetta ja estää prosessin systemaattisen arvioinnin.
  • Riittävä tekninen tuki, päivitykset ja selkeät palvelulupaukset ovat edellytys onnistumiselle.

2. Henkilöstön osaaminen ja koulutus

Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista.

  • Henkilöstön kouluttaminen digitaalisille laitteille on ratkaisevaa, jotta uudet hoitopolut saadaan toimimaan ja hoidon sujuvuus paranee.
  • Käytännönläheiset koulutukset ja kollegiaalinen tuki hyödyttävät erityisesti pilotoinnin alkuvaiheessa.

3. Teknisen työn jyrsimen ja intraoraaliskannerin osaava käyttö

Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää aktiivista käyttöön kannustamista:

  • Teknisen työn jyrsimen käyttöön tulee kannustaa, koska se vahvistaa digitaalisten proteettisten ratkaisujen tuotantoa ja pienentää hammasteknisiä kustannuksia.
  • Henkilöstöä ja toiminnan järjestämisen tahoja on syytä ohjata kehittämään hoitoon vaadittavia toimintatapoja intraoraaliskannerin käyttöä tukeviksi, jotta skannaukset voidaan integroida luontevasti osaksi päivittäistä työtä.

4. Resurssit ja ajankäyttö

Digitalisaation mukanaan tuomat muutokset vaativat alussa enemmän aikaa prosessien opetteluun ja työvaiheiden yhteensovittamiseen.

5. Riskit, joita kannattaa välttää

Kokemusten perusteella on tärkeää huomioida seuraavat riskit:

  • Aliarvioidaan ICT-infrastruktuurin merkitys: jos tekninen ympäristö ei toimi, laitteiden käyttöaste jää matalaksi ja pilotointi ei tuota riittävää tietoa.
  • Koulutuksen ja käyttöönoton pitkä aikaväli: ilman riittäviä harjoitusmahdollisuuksia henkilöstön varmuus ei kasva, ja digitalisaation tuomat hyödyt jäävät saavuttamatta.
  • Prosessien liian nopea muutos: liian rankka tai nopea muutos kuormittaa henkilöstöä ja heikentää sitoutumista.
  • Pilotoinnin liian lyhyt aikajakso: ei ehditä kerätä riittävästi käyttäjäkokemuksia tai arvioida laitteiston todellista hyötyä.


 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Satakunnan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)