Harjavallan aikuisten kulma Haiku on päihteetön kohtaamispaikka työikäisille. Haiku on turvallinen paikka tavata ihmisiä, saada palveluohjausta, tulla kohdatuksi yksilönä ja jakaa elämäänsä muiden kanssa sen verran kuin itse haluaa. Haikun toiminnasta vastaa Kessote.

Toimintaympäristö **

Toimintamallia, erityisesti sen arvioimista kehitetään tällä hetkellä osana THL:n Osallistavien sosiaalityön menetelmien pilottia. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa.

 

Haikun kytkentä tulevaisuuden sote-keskukseen palveluvalikkoon:

• SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS: Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja saatavuus ovat sotessa tavoitteena

• HYTE: Haikun ja sen kaltainen toiminta tukee niiden kohderyhmän osalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Sote-keskus, kunta ja Haiku voivat tehdä yhteistyötä mm. hyte-työssä.

• RAKENTEELLINEN TYÖ: Haiku voi toimia asiakkaiden ja ammattilaisten kokemustiedon tuottamisen alustajana, jota voi hyödyntää sekä hyte- että sote-työssä, päätöksenteossa ja kehittämistoiminnassa

• PALVELUTARJONTA: Haiku on oiva lisä sekä sosiaali- että terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen

• MONIALAINEN YHTEISTYÖ: Sote-palveluissa markkinoidaan Haikua. Haiku tarjoaa eri palveluille paikan tavoittaa aikuisväestöä, sillä toteutetaan mm. tietoiskuja eri aiheista ja palveluista. Haikussa saa myös tukea omahoitoon, siellä on mm. verenpainemittari ja kuumemittari.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Millaisiin asiakkaiden tarpeisiin tai ilmiöihin vastaamiseksi menetelmää kehitetään? Miten menetelmää tulee seuraavaksi kehittää?

 

Haiku syntyi rakenteellisen sosiaalityön tuotoksena. Tieto yksinäisyydestä synnytti toimintaa, joka korjaa yksinäisyyttä synnyttävää tai ylläpitävää palveluaukkoa. Taustalla halu tarjota yksinäisyyttä lievittävää palvelua myös työikäisille. Muissa palveluissa kävi henkilöitä, jotka eivät siellä olleet ”oikeassa paikassa”.

Kävijöistä: Yksinäisyys on kävijöitä yhdistävä tekijä. Kävijöissä on kaiken ikäisiä, keski-ikä 40-50v, porukka on miesvoittoista. Kaiken ikäiset sopivat porukkaan, keskustelu on ollut sopuisaa erilaisuudesta huolimatta. Noin puolella kävijöistä on sosiaalityön asiakkuus, osalla on välitystiliasiakkuus. Uusia kävijöitä tulee, ja saa tulla - kaikki otetaan vastaan, jokaisella on oikeus puhua tai olla puhumatta. Haikussa käyminen voi rytmittää päivää, voi palata kun on käynyt välillä asioilla. 

Kävijät ovat juuri  heitä, joille Haiku ja sen toimintatapa luotiin. Haikun tarpeellisuudesta kertoo se, että vakituisia kävijöitä joutui osastojaksoille, kun Haiku oli koronan vuoksi suljettu. Haikulla on havaittu olevan vaikutusta kävijöiden terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Haikussa on tavoitettu myös sosiaalihuollon asiakkuuden ulkopuolella olevia, joille Haikulla on ollut iso merkitys.

Satakunnassa toimii 10 lähinnä aikuisille suunnattua kohtaamispaikkaa. Kokemuksia eri menetelmistä ja tavoista tehdä kannattaa vaihtaa, ja toimivia käytäntöjä ottaa käyttöön. Alueella olisi tarvetta verkostoitumiselle ja sen tukemiselle.

Haikun toimintaa ohjaa vapaus. Ei vaatimuksia, pakkoa, sanktioita, ohjattua toimintaa. Vapaus on nostanut esiin kävijöiden omaa vastuullisuutta sekä madaltanut kynnystä tulla työntekijöiden juttusille. Arviolta puolet kävijöistä on henkilöitä, jotka eivät ole aikuissosiaalityön asiakkaita. Kävijät voivat ottaa aktiivisen toimijan roolin! Työntekijät ovat vailla byrokratiatehtävää ja kontrolliroolia suhteessa kävijöihin, työtä ohjaa tavoite tehdä itsensä tarpeettomaksi

Haikussa yhteisöllisyys ja osallisuus synnyttävät yhteisvastuullisuutta ja hyvinvointia. Haikun kävijöiden on havaittu ottavan yhteisvastuuta toisistaan; kysellään kuulumisia mikäli joku on ollut poissa ja pohditaan, missä poissaolija on. Haikun tunnelma on välitön ja aito. Haiku mahdollistaa kävijöilleen uusia sosiaalisia kontakteja (ja olemassa olevien ylläpitämistä). Yhteisöllisyydellä on Haikun toiminnassa merkittävä rooli. Haikun maine ”kylällä” on hyvä ja Haiku on koko kaupungin asia – Asukkaat tarjoavat mielellään apua, tavaralahjoituksia Haikuun. Kävijät haluavat auttaa työntekijöitä, Haiku on kaikkien yhteinen paikka, yhteinen hyvä yhdistää kävijöitä ja työntekijöitä.

Haiku on paljon muutakin kuin pelkkä kohtaamispaikka. Haiku on hieno esimerkki maaliin viedystä rakenteellisen sosiaalityön prosessista! Haiku on osalle toimintakykyä edistävä ja tukeva paikka, osalle kannatteleva toimintamuoto. Haikussa on oltu myös sosiaalisessa kuntoutuksessa ennen koronaa, tästä hyviä kokemuksia. Kahdenkeskistä ohjausta on saatavilla sote-ammattilaisilta. Haikussa vierailee säännöllisesti mielenterveysyhdistyksen kouluttamia tukihenkilöitä. Mahdollisuus toteuttaa itseään ja löytää itsestään uusia vahvuuksia!

Seuraava askel on kehittää toimintamallin arviointia, kuvata sitä, mitä Haikun sisällä tapahtuu, sekä levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja verkostoistua muiden alueen kohtaamispaikkojen kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toiminnan kuvaaminen ja arvioinnin kehittäminen, miksi?

• Kävijöiden spontaani palaute on ollut hyvää mutta systemaattinen arviointi puuttuu. Sen lisäksi on tarvetta arvioida Haikun merkitystä kävijöille. Arviointitiedon avulla on mahdollista perustella Haikun olemassaoloa.

• Mikä tekee Haikusta ainutlaatuisen? Mikä on Haikun tunnelman ja maineen takana?

• Tavoittaako toiminta ne, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa? Haikun merkitys nk. Väliinputoaja-asukkaiden tilanteissa? Tarvetta selvittää paljonko kävijöissä on niitä, joilla on riski jäädä kokonaan pois palveluiden piiristä ilman Haikua. Haikun merkityksen tunnistaminen -> Väliinputoamisen estäminen, Haiku kannattelijana ja motivaation ylläpitäjänä.

• Vaikuttavuuden arviointi: Onko Haikun aikana esim. palveluissa pysyminen tai niihin hakeutuminen kohentunut? Millaista vaikuttavuutta Haikun avulla on saatu aikaan?

• Millaiset indikaattorit ja tilastot kertovat Haikun vaikutuksista? Millaiset mittarit voisivat soveltua Haikun vaikutusten arvioimisen tueksi? Kuinka arvioida Haikun merkitystä sen kävijöille?

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Haikun kävijät ja vierailijat
  • Kessoten aikuisten psykososiaalisten palveluiden ammattilaiset ja johto
  • THL Osallistavan sosiaalityön menetelmien pilotin koordinoija
  • Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen suunnittelija
Tavoiteltu muutos

1) Tavoite on tunnistaa ja mallintaa Haikussa käytössä olevia toimivia käytäntöjä, ja viedä niistä tietoa muualle maakuntaan.

2) Lisäksi tavoite on kehittää Haikun toimintaa edelleen, erityisesti toiminnan arviointia ja arviointimittareita.

Toteutussuunnitelma

Miten käytännössä toteutetaan / etenemissuunnitelma / aikataulu:

• Toimintamalli eli Haiku on jo olemassa ja hyväksi havaittu.

• Kehittämistehtävinä toiminnan kuvaaminen ja sen arvioiminen.

• Osa osallistavien sosiaalityön menetelmien pilottia.

• Haikun sosiaalityöntekijä Annen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen suunnittelija Minkan yhteistyö käynnistyi syyskuussa 2021 Haikun toiminnan elementtien jäsentämisellä ja kuvaamisella sekä arvioinnin suunnittelemisella.

• Toiminnan arvioimisen kysymyksiä ryhdyttiin käsittelemään marraskuussa 2021, osana sitä kävijöiden haastattelut joulukuussa 2021.

• Arviointisuunnitelmaluonnos ja kävijöiden haastatteluiden tulokset valmiit tammikuussa 2022.

• Alkuvuonna 2022 selvitetään kohtaamispaikkojen verkostoitumisen tarpeita, sisältöjä ja mahdollisuuksia hyödyntää verkostoa Otson yhteydessä käsiteltyjen asioiden työstämiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Haikun kohderyhmä on Harjavallassa asuvat, liikkuvat tai toimivat työikäiset (18-63 v.).

Kehittämisessä kiinnostus kohdistuu erityisesti heihin, jotka ovat käyneet tai käyvät Haikussa, tai käyttävät Haikun palveluja. Heiltä voidaan saada arvokasta tietoa arvioinnin tueksi. Asiakkaita tai kävijöitä ei pelkästään osallisteta, vaan arviointi on koko Haikun yhteisön yhteinen asia. Haikulle laaditaan arviointisuunnitelma.

Kävijöiltä ja Haikun yhteisöltä kerättävän tiedon kerää sote-alan ammattilainen, jolla on ymmärrystä laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisesta. Tiedonkeruun tavat on päätetty yhdessä yhteisön kanssa: Ei yksilö- vaan ryhmäkeskusteluja Haikun toiminnasta, vapaamuotoisesti.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Arvioinnissa, kuvaamisessa ja verkostoitumisessa voidaan hyödyntää mm.:

  • Asunto Ensin Verkostokehittäjät -kohtaamispaikkaverkoston toimintaa
  • LEAN-työkaluja, esim. PDCA-sykli
  • Perheet Keskiöön -hankkeen kohtaamispaikkatoiminnan arviointimateriaalia ja -osaamista
  • Osallisuuden arvioinnin menetelmiä, esim. Osallisuuden arviointi asiakastyössä -työkalu, 24 apukysymystä
  • Vertaisarviointiin liittyvää materiaalia ja työkaluja
Ratkaisun perusidea **
  • Arviointisuunnitelma Aikuisten Kulma Haikun toiminnan systemaattiseksi arvioimiseksi vuodesta 2022.
  • Toimintamallikuvaus, jossa kuvataan Aikuisten Kulma Haikun toimintaa ja sitä, mikä tekee Haikusta Haikun.
Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kiinnitetty materiaalia luodessa huomiota siihen, että arviointisuunnitelma / toimintamallikuvaus olisi mahdollisimman helppo esitellä / jalkauttaa sekä siihen, että se on myös Haikun kävijöille saavutettavissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tekeminen on vielä alkuvaiheessa. Vaatii resurssia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tekeminen on vielä alkuvaiheessa.