Heijastin - Tekee perheen näkyväksi -toimintamalli
Heijastin on lastensuojelun avohuollon asiakkaita ja heidän perheitään voimaannuttava ja osallistava systeeminen työskentelytapa. Toimintamalli kiteytyy asiakkaiden kanssa pidettävään yhteiseen tapaamiseen ja ajattelumalliin, joka läpäisee koko asiakkuusprosessin.
Oivalla ja ymmärrä
Salon kaupungissa lastensuojelun asiakasmäärät ovat viime vuosina kasvaneet huolimatta sosiaalihuoltolainmukaisten palveluiden vahvistamisesta. Tämä on johtanut myös lastensuojelukustannusten kasvuun. Systeemisen toimintamallin avulla on mahdollista päästä oireiden hoidosta juurisyiden löytämiseen. Lisäksi Heijastin toimintamallin avulla on mahdollista katkaista ns. eteenpäin ohjaamisen kulttuuri, jossa peruspalveluissa tunnistetaan lasten ja perheiden ongelmia ja heitä ohjataan eteenpäin erityispalveluihin hoidon ja avun järjestämiseksi. Heijastimen käytön avulla voidaan systeemisyyttä laajentaa vahvistamaan peruspalveluissa tehtävää työtä, kun yksilön sijaan otetaan huomioon kaikki lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön kuuluvat toimijat.
Systeeminen toimintamalli on käytössä useissa kunnissa Varsinais-Suomessa ja tulevan hyvinvointialueen suunnittelussa systeemistä toimintamallia halutaan edelleen vahvistaa. Systeemisen lastensuojelun toimintamallista johdettua Heijastin toimintamallia on mahdollista hyödyntää jatkossa, kun hyvinvointialueelle suunnitellaan yhteisiä toimintakäytäntöjä.
Heijastin toimintamalli vastaa myös lastensuojelun laatusuosituksia mm. osallisuuden osalta.
Salon kaupungin lastensuojelu osallistui vuonna 2018 THL:n lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointiin. Kehittämistyötä asiakastyön laadun kohentamiseksi ja erityisesti lasten osallisuuden varmistamiseksi on Salon lastensuojelun avohuollossa tehty jo vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2017 kehittämistyön keskiössä oli työparityöskentelyn kehittäminen ja osittain tämän kehittämistyön tuloksena Salon lastensuojelun avohuolto lähti pilotoimaan systeemisen lastensuojelun mallia. Työparityöskentelyn kehittäminen linkittyi vuoden 2012 Salon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin. Systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen puolestaan linkittyvät Salon kaupungin strategian painopistealueisiin sujuvien prosessien, osaavan henkilöstön ja luovan edelläkävijän osalta. Salon kaupungin sosiaalityön palvelut on saanut laaduntunnustussertifikaatin 2019.
Systeemisen toimintamallin käyttöön otolla oli tarkoitus saavuttaa THL:n asettamia tavoitteita: parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia, vahvistaa perheen voimavaroja ja osallisuutta, luoda luottamusta työntekijän ja asiakkaan välille, tukea työntekijöiden jaksamista ja vähentää työn kuormitusta, vähentää lastensuojelun kustannuksia sekä tahdon vastaisia sijoituksia sekä jäsentää palveluiden ja toimenpiteiden kokonaisuutta. Systeemiseen työtapaan lähdettiin alusta lähtien tosissaan ja kehittämistyöllä oli vahva johdon tuki.
Avohuollon tiimi jaettiin kolmeen riittävän pieneen pientiimiin ja jokaiselle varattiin viikoittainen 3 tunnin syty-kokous. Pientiimeillä on yhteinen johtava sosiaalityöntekijä sekä etuuskäsittelijä-koordinaattori vuoden 2019 alusta lähtien myös perheterapeutti. Pilotin aikana perheterapeutin resurssi oli irrotettu kolmen eri työntekijän työajasta. Pilotoinnin alussa siirrettiin suuri osa lastensuojelun asiakkaista sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden piiriin.
Asiakassegmentoinnista huolimatta lastensuojelun asiakasmäärät ovat koko ajan ylittäneet THL:n määrittelemän ideaalitason 25 asiakasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Tästä huolimatta toimintatapa on haluttu ottaa Salon lastensuojelussa täysimittaiseksi työtavaksi ja johto sekä henkilökunta on sitoutunut kehittämiseen. Pilotoinnin päättyessä 2018 lopussa avohuollon tiimin keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi Salon lastensuojelun oman systeemisen mallin kehittäminen ja tiimirakenteiden vahvistaminen. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda systeemisestä toimintamallista ajattelutapa, joka läpäisee koko asiakkuusprosessin eikä keskity pelkästään työntekijöiden systeemisiin tiimikokouksiin. Lisäksi tavoitteena oli toteuttaa systeemistä toimintamallia kaikkien lastensuojelun asiakkaan olevien lasten ja heidän perheidensä kanssa, huolimatta suurista ja kasvavista asiakasmääristä. Kolmantena tavoitteena oli vahvistaa tiimin jäsenten systeemistä osaamista ja asiakkaiden osallisuutta entisestään.
Vuonna 2017 työparityön kehittämiseksi koottiin projektiryhmä. Avohuollon tiimin työntekijöiden lisäksi projektiryhmään pyydettiin osallistujia myös muista perheiden palveluiden tiimeistä (palvelutarpeen arviointi -tiimi, sijais- ja jälkihuollon tiimi) tiedon kulun vahvistamiseksi. Salon sosiaalityön palveluiden tiimejä osallistettiin myös sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisen suunnitteluun, mikä mahdollisti laajamittaiset asiakassiirrot lastensuojelusta sosiaalihuoltalain mukaisiin palveluihin. Asiakassegmentointi -mallin luomiseen osallistuivat johtavat sosiaalityöntekijät palvelutarpeen arviointitiimistä, aikuisten palveluista ja lastensuojelusta. Koko lastensuojelun avohuollon tiimi osallistui systeemisen toimintamallin koulutukseen ja tiimissä käytiin kattavat arvokeskustelut siitä, miten lastensuojelutyötä halutaan Salossa tehdä.
Vuoden 2018 systeemisen toimintamallin pilotointivaiheeseen osallistui koko lastensuojelun avohuollon tiimi sekä perheterapiakoulutuksen omaavat kolme työntekijää perheiden palveluiden eri tiimeistä ja yksiköistä.
Pilotin aikana saadut tulokset vahvistivat näkemystä siitä, että systeemistä toimintamallia haluttiin Salon perheiden palveluissa toteuttaa myös muissa tiimeissä. Vuonna 2019 lastensuojeluun saatiin perheterapeutin vakanssi, johon valittu työntekijä yhdessä systeemisen lastensuojelun kouluttajakoulutuksen saaneiden työntekijöiden kanssa laativat koulutuskokonaisuuden perheiden palveluiden henkilöstölle. Saman aikaisesti aloitettiin Salon oman systeemisen toimintamallin ja rakenteiden kehittäminen koko lastensuojelutiimin kanssa. Esihenkilöt osallistuivat myös THL:n yhteiskehittämispäiviin.
Tällä hetkellä systeeminen työtapa on juurtunut Salon kaupungin lastensuojelussa osaksi arjen työtä ja läpäisee koko asiakkuusprosessin. Sekä työntekijöiden että esihenkilön näkemyksen mukaan Heijastin on merkityksellinen ja vaikuttava työskentelytapa.
Tavoitteena on edelleen vahvistaa asiakasperheiden osallisuutta ja toimijuutta omissa asioissaan. Säännöllisesti kerättävän asiakaspalautteen kautta saatua tietoa käytetään palveluja kehitettäessä entistä paremmin vastaamaan erilaisten perheiden tarpeita.
Heijastimen jälkeen perheelle lähetetään palautekysely –linkki. Palaute kerätään nimettömänä. Palautetta kysytään seuraavista asioista: Sain riittävästi tietoa Heijastimesta etukäteen; Sain tiimiltä Heijastimen aikana riittävästi tietoa ja tukea, Tulin kuulluksi ja ymmärretyksi; Minun oli helppo kertoa omista ajatuksistani ja kokemuksistani; Tiedän, milloin tapaan seuraavan kerran lastensuojelun työntekijät Heijastimen jälkeen ja Heijastimesta oli minulle hyötyä. Palautekyselyn mittarina on asteikko 1-5 ja tavoitetasoksi määritelty 4. Palautekyselyssä on myös mahdollisuus avoimeen vastaukseen, jonka avulla voidaan löytää kehittämiskohteita. Palautetta on tullut mm. siitä, että Heijastimeen varattu aika on ollut liian lyhyt. Asiakkaalle tehdään laatulupaus siitä, että Heijastimen jälkeen asiakas ja perhe tavataan jatkotyöskentelyn merkeissä kuukauden sisällä Heijastin kokouksesta. Mikäli em. tapaaminen ei toteudu on kyseessä laatupoikkeama.
Toiminnan kohderyhmänä ovat lastensuojelun avohuollon asiakkaat ja heidän perheensä. Säännönmukaisesti kerättävän asiakaspalautteen, Heijastin tapaamisissa saatujen sanallisten palautteiden sekä työskentelyn aikana kertyneen kokemuksen myötä voidaan todeta, että vuorovaikutteinen ja asiakkaan historiaa hyödyntävä työskentelyote syventää työntekijöiden ymmärrystä asiakkaiden tilanteesta. Myös asiakkaiden ymmärrys tarvittavista tukitoimista kasvaa, kun he tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Toimintamallin myötä suhdeperustainen työote pääsee keskiöön ja työ on vaikuttavaa. Myös työntekijöiden osallistaminen ja osallistuminen mahdollistaa parhaan lopputuloksen niin työssäjaksamisen kuin asiakkaan saaman palvelunkin näkökulmasta.
Systeemisyys tukee asiakkaan osallisuutta omiin asioihinsa, perhe hyötyy kokonaisuuden huomioimisesta ja antaa asiakkaalle ymmärrystä siitä, miten ja miksi työskentelyssä edetään/jatketaan. Lastensuojelun avohuollon työ tulee läpinäkyväksi, kun asiakas saa kaikille tiimiläisille kasvot Heijastimessa. Vastaavasti työntekijät saavat kuulla perheen tarinan suoraan heiltä itseltään, mikä syventää ymmärrystä. Moniammatillisuus ja perheterapeutin työpanos ovat aidosti mukana arjen lastensuojelutyössä.
Asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi työtapa sisältää myös uudenlaisen tuen työntekijöille, kun asiakkaiden asiat ovat tiimin yhteiset. Heijastin toimintamallin avulla on siten voitu tukea työntekijöiden työssäjaksamista ja hallinnan tunnetta. Onnistuessaan työtapa antaa paremmat mahdollisuudet todelliseen muutostyöskentelyyn.