Heijastin - Tekee perheen näkyväksi -toimintamalli
Heijastin on lastensuojelun avohuollon asiakkaita ja heidän perheitään voimaannuttava ja osallistava systeeminen työskentelytapa. Toimintamalli kiteytyy asiakkaiden kanssa pidettävään yhteiseen tapaamiseen ja ajattelumalliin, joka läpäisee koko asiakkuusprosessin.
Toimintamallin nimi
Heijastin on lastensuojelun avohuollon asiakkaita ja heidän perheitään voimaannuttava ja osallistava systeeminen työskentelytapa. Toimintamalli kiteytyy asiakkaiden kanssa pidettävään yhteiseen tapaamiseen ja ajattelumalliin, joka läpäisee koko asiakkuusprosessin.
Salon avohuollon syty-kokous on nimetty Heijastimeksi kehittämispäivällä vuonna 2019. Sloganina on: "Heijastin – Tekee perheen näkyväksi". Logona toimii Coreplast Oy:n tuote lumihiutaleheijastin ja heijastimen muodon käyttöön on pyydetty lupa kyseiseltä yritykseltä. Logona heijastin kuvastaa myös paikallisuutta, sillä heijastin on kehitetty alun perin Salossa ja tuotekehityksen tuloksena on syntynyt lumihiutaleheijastimen muoto. Heijastimen sakarat kertotavat Heijastin tiimin työntekijöistä ja perhe on heijastimen keskiössä. Heijastin symboloi perheessä olevia erilaisia ”pintoja” /asioita, jotka tulevat yhteisen tarkastelun, ikään kuin valon kohdistumisen myötä, näkyviksi. Heijastin käännettynä ruotsiksi, reflektor, viittaa suoraan reflektointiin.
Lähtökohtaisesti jokaiseen pientiimin 3 viikkokokouksen yhteydessä pyritään toteuttamaan yksi Heijastin tapaaminen, jossa asiakas ja tarvittaessa yhteistyökumppanit ovat läsnä. Heijastin tapaaminen edellyttää valmistelua niin perheen, kuin yhteistyötahojenkin kanssa.
Heijastin –tiimin reflektoinnissa asetutaan kuulemaan ja yhdessä pohtimaan perheen ja yhteistyötahojen ajatuksia ja tunteita sekä perheen hyvää tulevaisuutta. Reflektoinnin ei odoteta päätyvän konkreettisiin toimenpidesuosituksiin tai sopimuksiin noudatettavista käytännöistä. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä perheen tilanteesta. Tapaamisessa perheterapeutti tutkii yhdessä perheen kanssa sukupuuta ja/tai perheen elämänjanaa. Tapaamisessa puheenvuoro on ensin ja pääasiassa perheellä. Keskustelu on voimavarakeskeistä ja asioita pyritään nostamaan esiin perheen vahvuuksien kautta. Tapaamisessa ei keskitytä pelkästään lastensuojelullisiin huoliin, vaan kuulemaan perheen omaa tarinaa ja näkemystä tilanteestaan. Heijastimen tavoitteena on tehdä näkyväksi erityisesti perheelle itselleen systeemistä näkökulmaa ja historian vaikutusta nykypäivään.
Salon kaupungissa lastensuojelun asiakasmäärät ovat viime vuosina kasvaneet huolimatta sosiaalihuoltolainmukaisten palveluiden vahvistamisesta. Tämä on johtanut myös lastensuojelukustannusten kasvuun. Systeemisen toimintamallin avulla on mahdollista päästä oireiden hoidosta juurisyiden löytämiseen. Lisäksi Heijastin toimintamallin avulla on mahdollista katkaista ns. eteenpäin ohjaamisen kulttuuri, jossa peruspalveluissa tunnistetaan lasten ja perheiden ongelmia ja heitä ohjataan eteenpäin erityispalveluihin hoidon ja avun järjestämiseksi. Heijastimen käytön avulla voidaan systeemisyyttä laajentaa vahvistamaan peruspalveluissa tehtävää työtä, kun yksilön sijaan otetaan huomioon kaikki lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön kuuluvat toimijat.
Systeeminen toimintamalli on käytössä useissa kunnissa Varsinais-Suomessa ja tulevan hyvinvointialueen suunnittelussa systeemistä toimintamallia halutaan edelleen vahvistaa. Systeemisen lastensuojelun toimintamallista johdettua Heijastin toimintamallia on mahdollista hyödyntää jatkossa, kun hyvinvointialueelle suunnitellaan yhteisiä toimintakäytäntöjä.
Heijastin toimintamalli vastaa myös lastensuojelun laatusuosituksia mm. osallisuuden osalta.
Toiminnan kohderyhmänä ovat lastensuojelun avohuollon asiakkaat ja heidän perheensä. Säännönmukaisesti kerättävän asiakaspalautteen, Heijastin tapaamisissa saatujen sanallisten palautteiden sekä työskentelyn aikana kertyneen kokemuksen myötä voidaan todeta, että vuorovaikutteinen ja asiakkaan historiaa hyödyntävä työskentelyote syventää työntekijöiden ymmärrystä asiakkaiden tilanteesta. Myös asiakkaiden ymmärrys tarvittavista tukitoimista kasvaa, kun he tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Toimintamallin myötä suhdeperustainen työote pääsee keskiöön ja työ on vaikuttavaa. Myös työntekijöiden osallistaminen ja osallistuminen mahdollistaa parhaan lopputuloksen niin työssäjaksamisen kuin asiakkaan saaman palvelunkin näkökulmasta.
Systeemisyys tukee asiakkaan osallisuutta omiin asioihinsa, perhe hyötyy kokonaisuuden huomioimisesta ja antaa asiakkaalle ymmärrystä siitä, miten ja miksi työskentelyssä edetään/jatketaan. Lastensuojelun avohuollon työ tulee läpinäkyväksi, kun asiakas saa kaikille tiimiläisille kasvot Heijastimessa. Vastaavasti työntekijät saavat kuulla perheen tarinan suoraan heiltä itseltään, mikä syventää ymmärrystä. Moniammatillisuus ja perheterapeutin työpanos ovat aidosti mukana arjen lastensuojelutyössä.
Asiakkaiden saaman hyödyn lisäksi työtapa sisältää myös uudenlaisen tuen työntekijöille, kun asiakkaiden asiat ovat tiimin yhteiset. Heijastin toimintamallin avulla on siten voitu tukea työntekijöiden työssäjaksamista ja hallinnan tunnetta. Onnistuessaan työtapa antaa paremmat mahdollisuudet todelliseen muutostyöskentelyyn.
Heijastin tapaamisten tapaamistilana toimii Salon kaupungin sosiaalipalveluiden käytössä olevat erilaiseen ryhmätoimintaan ja vapaamuotoisempaan tapaamiseen soveltuvat tilat. Sisustuksessa on panostettu mukavuuteen ja viihtyvyyteen. Tilan lisäksi tunnelmalla on tapaamisissa suuri merkitys. Työntekijät pyrkivät rauhalliseen ja läsnäolevaan tunnelmaan, jota on tuettu mm. huonekalujen sijoittelulla. Tapaamisen alkuun juodaan yhdessä asiakkaiden kanssa kahvia / teetä ja nautitaan tarjottavista. Asiakkaille voidaan myös jättää esille hernepusseja tms., jotka auttavat purkamaan asiakkaan mahdollista jännitystä. Heijastin tapaamisia toteutetaan seuraavalla rakenteella:
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa asiakkaan ja perheen vastaan. Konsultoiva sosiaalityöntekijä toivottaa tervetulleeksi ja pyytää läsnäolevia esittäytymään. Esittäytymiskierroksen jälkeen asiakkailla on mahdollisuus kertoa toiveensa tapaamiselle. Tämän jälkeen konsultoiva sosiaalityöntekijä kertoo lyhyesti heijastimen ideologiasta ja tapaamisen rakenteesta. Konsultoiva sosiaalityöntekijä kertoo mm. että hän kirjaa tapaamisen ( muilla ei ole muistiinpanovälineitä esillä) ja vahtii ajankulua. Konsultoiva sosiaalityöntekijä ajastaa kellon soimaan 20-25 ennen varatun ajan päättymistä.
Lapsen asioista vastaava kertoo tapaamisen alussa lyhyesti perheen taustatiedoista (mm. asiakkuuteen johtaneet syyt / tämänhetkinen tilanne jne). Tämän jälkeen toteutetaan sukupuutyöskentelyä, jossa perheterapeutti haastattelee perhettä. Sukupuu on piirretty perheen kanssa valmiiksi etukäteen. Muut ovat kuulolla.
Työskentelyn aikana kuullaan asiakkaan omia ajatuksia aiempien sukupolvien vaikutuksesta nykypäivään. Mitä vanhemmat haluavat siirtää omaan vanhemmuuteensa ja mitä eivät halua? Fokuksessa ovat voimavarat ja lapsen näkökulma / tms. asia, mitä ollaan sovittu etukäteen painotettavan.
Mikäli lapsi ei itse ole paikalla Heijastimessa, hänen osallisuuttaan vahvistetaan esim. valokuvien katselulla / kiinnittämisellä sukupuuhun tai työntekijät voivat tuoda lapsen terveiset, jotka on kuultu lapselta ennen heijastinta pidetyssä tapaamisessa.
Aiemmin ajastetun kellon soitua pidetään kommenttikierros, jonka aikana kuullaan läsnäolevien ajatuksia perheen tilanteesta. Kommenttikierros sisältää kysymykset, hypoteesit ja esiin nostetut voimavarat. Mikäli tarkastelukulmat on jaettu etukäteen, läsnäolijat kommentoivat perheen tilannetta ko. näkökulmasta.
Ennen Heijastin tapaamisen päättymistä sovitaan seuraavasta tapaamisesta ja siitä, miten jatkotyöskentely etenee, miten asioiden käsittely jatkuu esim. asiakassuunnitelman laadinta.
Tämän jälkeen tapaaminen päätetään ja perhe saatetaan ulos. Neuvottelu ei jatku eteisessä. Ajan käytön hallinta on tärkeää, jotta aikaa jää myös työntekijöiden omien ajatusten ja tunteiden purkamiselle. On merkityksellistä pohtia mm., mitä tunteita itse koki ja mitä niiden pohjalta siirtyy perheen kanssa työskentelyyn.
Heijastinta kehitetään tiimin ja asiakkaiden kokemusten myötä ja asiakkaille lähetetään aina palautelinkki tapaamisen jälkeen. Heijastin toimintamalli on prosessi, joka jatkuu tapaamisen jälkeen ja tavoitteena on, että asiakas perheineen tulee toistamiseen Heijastimeen jossain vaiheessa asiakkuutta. Kun tämä toteutuu, Heijastin tapaamisen tavoite ja työskentely mietitään tarkkaan sekä tiimin että asiakkaan kanssa etukäteen. Ennen uutta Heijastinta edellinen kirjaus käydään läpi perheen kanssa.
Jos Heijastimessa on läsnä yhteistyökumppaneita, heidät valmistellaan työskentelytapaan. Yhteistyökumppaneiden on tärkeä huomata, ettei kyseessä ole perinteinen verkostoneuvottelu vaan uusi työskentelytapa.
Konsultoiva sosiaalityöntekijä kirjaa tapaamisen muistion asiakastietojärjestelmään ja työntekijät käyvät perheen kanssa kirjauksen läpi sovittuna ajankohtana.
Heijastin tapaamisessa läpikäydyt asiat ohjaavat työntekijöiden työskentelyä ja systeemiteoria huomioidaan kaikessa asiakastyössä. Perheterapeutti voi toimia sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan työparina tai toteuttaa lyhytkestoisia yksilötapaamisia asiakkaiden kanssa, jonkin tietyn teeman ympärillä. Tämä tukee perheterapeuttisen näkökulman juurtumista osaksi lastensuojelutyötä.
Asiakkaiden kokemus siitä, että he ovat tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi on saadun palautteen mukaan vahvistunut. Samoin työntekijät ovat kokeneet työn kuormituksen vähentyneen, kun koko tiimi tietää asiakastilanteista ja asiakastilanteita on mahdollista rauhassa pohtia.
Käytännön kokemuksen myötä on myös todettu, että akuutissa kriisissä olevan asiakkaan osallistuminen Heijastimeen ei johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Samoin täysin hoitamaton mielenterveys- tai päihdeongelma on todettu esteeksi Heijastimen käytölle.
Kansikuva
