Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas- ja potilasryhmät, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Soitessa on tehty selvitys heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tilanteesta. Kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon- ja palveluihin pääsyä ja yhdenvertaisuutta.
Toimintaympäristö
Hyvinvointialue Soitessa on heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita sekä palveluihin pääsyä kehitetty useassa eri osahankkeessa. Kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet niin hyvinvointialueen sisäiset kuin ulkoisetkin eri tekijät. Sotealan kehittämistyöhön vaikuttavat olennaisina tekijöinä nyt ja tulevaisuudessa poliittiset-, yhteiskunnalliset-, lainsäädännölliset-, taloudelliset-, kulttuuriset-, sekä sosiaaliset- ja ympäristötekjät.
Poliittiset tekijät
- Politiikalla on keskeinen rooli sotetyön kehittämisessä. Politiikka määrittelee kuinka resursseja kohdennetaan ja millaisia hoitomalleja ja -käytänteitä sovelletaan. Julkisen terveydenhuollon rahoitus ja saavutettavuus ovat poliittisesti arkaluonteisia kysymyksiä, ja ne vaikuttavat suoraan hoitotyön työoloihin, työmäärään ja henkilöstöresursseihin.
- Suomessa ja monissa muissa maissa pyritään parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Tämä voi johtaa parempaan yhteistyöhön eri ammattiryhmien välillä (esim. hoitajat, lääkärit, terapeutit) ja tuottaa joustavamman ja potilaslähtöisemmän hoitokokonaisuuden. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin tässä suuri merkitys ja päätökset/linjaukset voivat joko estää tai edistää uudistusten toteutumista.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Väestön ikääntyminen tulee lisäämään hoitotyön tarvetta erityisesti pitkäaikaishoidossa ja geriatrisessa hoidossa. Tämä muuttaa hoidon tarvetta sillä henkilökunnalta vaaditaan yhä enemmän erikoisosaamista, kuten geriatrista- ja dementiaosaamista sekä terminaalivaiheen hoitoa.
- Monikulttuuriset asiakas- ja potilasryhmät tuo sosiaali- ja terveydenhuoltoon uusia haasteita. Hoitohenkilökunnan on osattava kohdata ja hoitaa asiakkaita/potilaita eri kulttuuritaustoista ja kieliryhmistä, sekä edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen vaikuttaa sote-työhön, sillä ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän taitoja tukea ja hoitaa moniongelmaisia asiakkaita ja potilaita.
Lainsäädännölliset tekijät
- Lainsäädäntö määrittelee sote-työn ammattilaisten rajat, vastuut ja oikeudet. Esimerkiksi sote-työntekijöiden potilasvakuutukset, työn kuormittavuus ja potilasasiakirjojen hallinta säädetään lainsäädännöllä. Tulevaisuudessa lainsäädännön tulisikin tukea entistä enemmän sote-ammattilaisten työolojen parantamista, kuten riittävää työaikaa ja lepoa.
- Asiakas- ja potilastietojen suojaaminen ja niiden käsittely säädetään tarkasti lainsäädännössä. Teknologian kehittyessä sote-ammattilaisilta edellytetään taitoja käsitellä digitaalista potilastietoa turvallisesti ja vastuullisesti.
Taloudelliset tekijät
- Sote-alan rahoitustilanne on yksi keskeisimmistä taloudellisista tekijöistä, joka vaikuttaa sote-työn kehittämiseen. Budjetin riittävyys ja resurssien jakaminen eri alueille vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin sote-työtä pystytään kehittämään ja tukemaan.
- Sairaaloiden taloudelliset paineet voivat vaikuttaa sote-työn kuormittavuuteen, henkilöstöresursseihin ja työolosuhteisiin. Esimerkiksi alhainen palkkaus ja ylikuormittuneet työolot voivat heikentää hoitohenkilökunnan työhyvinvointia ja vaikuttaa potilasturvallisuuteen.
- Sote-työn kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota resurssien järkevään ja tehokkaaseen käyttöön, kuten työn organisointiin ja työtehtävien jakamiseen. Uudet teknologiset ratkaisut auttavat parantamaan työn tehokkuutta ja siten vapauttamaan hoitajien aikaa potilaiden hoidolle.
Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät
- Sote-työn aseman parantaminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan arvostus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka voivat parantaa työn laatua ja houkutella uusia ammattilaisia alalle.
- Asiakkaiden ja potilaiden odotukset sote-työn laatua kohtaan ovat kasvaneet, erityisesti hoidon tulosten parantamisessa ja asiakaslähtöisessä hoidossa. Tämä vaikuttaa siihen, miten henkilökunta toimii ja minkälaista koulutusta he tarvitsevat. Asiakkaat ja potilaat odottavat myös, että heidän oikeuksiaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Ympäristötekijät
- Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet vaikuttavat myös sote-työhön. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen energiatehokkuus, jätteiden käsittely ja ekologiset hoitomateriaalit kuuluvat olennaisena osana hoitotyön kehittämiseen. Sote-työntekijöiden rooli on myös keskeinen ympäristönsuojelussa, erityisesti sairaalajätteiden kierrätyksessä ja ympäristöystävällisissä ratkaisuissa.
- Ympäristön, kuten ilmastonmuutoksen ja globaalien pandemioiden (esim. COVID-19) vaikutukset asettavat sote-työlle uusia haasteita. Sairaalahygienia, infektioiden torjunta ja sairaaloiden valmius toimia suurissa kriisitilanteissa korostuu.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asema sosiaali- ja terveyspalveluissa on haasteellinen. Heidän tarpeensa sote-palveluissa voivat jäädä huomiotta tai tulla hoidettua vain osittain. Seuraavana keskeisimmät ongelmat ja haasteet, joita heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat kohtaavat sote-palveluissa.
Tasa-arvo ja saavutettavuus
- Sote-palveluiden saavutettavuudelle voi olla fyysisiä esteitä, esim. liikuntarajoitteisten vaikeuksia liikkua terveyspalveluihin tai digitaalisten palvelujen käytön esteet, kun osa väestöstä ei hallitse tai omista teknologiaa, kuten ikääntyneet tai vähävaraiset.
- Maahanmuuttajat ja eri kulttuureista tulevat henkilöt voivat kohdata vaikeuksia palvelujen, tiedon ja tuen saamisessa kielen ja kulttuuristen eroavaisuuksien vuoksi.
Väestöryhmien erityistarpeet
- Mielenterveysongelmista kärsivät voivat jäädä vaille tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Pitkät jonot ja palvelujen hajanaisuus voivat vaikeuttaa hoidon saantia. Lisäksi leimautumisen pelko voi estää asiakkaita/ potilaita hakemasta itselleen apua.
- Ikääntyneiden määrä kasvaa, ja heillä on usein monimuotoisempia terveydenhuollon ja sosiaaliturvan tarpeita. Vanhusten hoitoon liittyy myös taloudellisia paineita, mikä saattaa johtaa hoitopalveluiden karsimiseen tai laadun heikentymiseen.
- Vaikeasti vammaisten tarpeet voivat jäädä osittain huomiotta, sillä palveluja ei aina ole riittävästi tai ne eivät ole yksilölähtöisiä.
Köyhyys ja sosiaalinen eriarvoisuus
- Köyhyys ja taloudellinen epävarmuus voivat estää pääsyn sosiaali- ja terveyspalveluihin, sillä monilla on vaikeuksia maksaa esimerkiksi lääkkeistä, kalliista terveyspalveluista tai matkoista hoitopaikkaan. Tämän seurauksena voi syntyä hoitoon pääsyn ja hoidon laadun eriarvoisuutta.
- Heikossa asemassa olevilla kodittomilla saattaa olla huono terveydentila, ja heidän on vaikea hakeutua hoitoon epäsäännöllisten elinolosuhteidensa vuoksi. Kodittomilla voivat jäädä sote-tarpeet huomioimatta eikä niihin puututa riittävästi.
Palveluiden ja tukiverkkojen puute
- Palvelujen pirstaloituminen, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät saattavat tarvita yhtäaikaisesti sosiaalihuoltoa, psykososiaalista tukea ja terveydenhuoltoa. Palvelujen pirstaloituminen voi hankaloittaa useita palveluja tarvitsevien hoitoa ja tuen saatavuutta.
- Pitkät jonot ja resurssipula voivat vaikuttaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin, jotka eivät kykene odottamaan pitkiä aikoja, eikä heillä ole mahdollisuutta hyödyntää yksityisten tarjoamia palveluita, näin he saattavat jäädä ilman tarvittavaa apua ja tukea.
Syrjintä ja leimautuminen
- Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat kohdata syrjintää, joka estää heidän pääsynsä palveluihin tai heikentää heidän saamansa palvelun laatua.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien leimautuminen saattaa olla esteenä tarvittavan hoidon ja tuen saamisella.
Tavoiteltu muutos
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden ja palveluihin pääsyyn parantamisen kirjatut tavoitteet ovat:
- Hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee
- Palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät
Kehittämistyön yleisenä ohjenuorana kaikissa osahankkeissa on hoidon ja palveluiden,
- Saavutettavuuden parantaminen: Lähi- ja digitaalisten palveluiden kehittäminen, jotta kaikki voivat käyttää palveluja riippumatta fyysisistä, taloudellisista tai digitaalisista esteistä.
- Integroitu hoito: Palvelujen yhdistäminen ja monialaisen yhteistyön edistäminen, erityisesti mielenterveys- ja päihdehoidon, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon välillä.
- Erityistarpeiden huomioiminen: Palveluiden räätälöinti erityisryhmien tarpeiden mukaan, kuten esimerkiksi vammaisten, ikääntyneiden ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden osalta.
- Syrjinnän ja leimautumisen ehkäisy: Henkilöstön osaamisen lisääminen tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioista, jotta kaikki saavat yhdenvertaista hoitoa ja tukea.
- Resurssien lisääminen ja palvelujen kehittäminen: Terveyspalvelujen ja sosiaalihuollon resurssien lisääminen, erityisesti heikommassa asemassa oleville, sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen.
Muutoksen mittaaminen
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien kehittämistyön mittareina toimii hyvinvointialueella:
- Asiakasmäärät jalkautuvassa työssä, matalan kynnyksen toimintojen määrät
- Viestintätoimenpiteiden määrä ja monikanavaisuus
- Monialaisen yhteistyön määrä
- Asiakkaan kokemukset pompottelusta + hoidon/palvelun sujuvuudesta
- Varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn toimenpiteiden määrä, huono-osaisuuden mittarit
- Vastuutyöntekijöiden määrä
- Koulutuksissa käyneiden määrä, NPS (suositteluindeksi)
- Hoitotakuu, palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, palveluita riittämättömästi saaneet (%)
- Hankalat matkat haitanneet hoidon saantia -mittari
- Korkeat asiakasmaksut haitanneet hoidon saantia -mittari
- Monipalveluprosessin asiakkaiden määrä, vaikutusten seurannan mittarit
- Asiakasohjauksen tilastot, häiriökysynnän määrän väheneminen
- Digipalvelujen määrän ja käytön kasvu ja Digituen toimenpiteet
- Tehty suunnitelma, jossa valitut terveyseroja osoittavat mittarit
- Yksiköt raportoivat toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksista.
- Toimenpiteiden ja kampanjoiden määrät ja asiakaskokemukset
- Tupakointi, alkoholi, lihavuus, mielenterveys, sairastavuusindeksit
- Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset tilastojen valossa.
- Digiavun tilastot
- Asiakastyytyväisyys ja työtyytyväisyys.
- Tehostetun työn vaikutukset, lasten ja perheiden tilanteen paraneminen
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely
Toteutussuunnitelma
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien Soiten asiakas- ja potilasryhmien kehittämistyölle on asetettu tavoitteeksi seuraavia toimenpiteitä:
- Lisätään matalan kynnyksen ajanvarauksetonta toimintaa sekä etsivää ja jalkautuvaa työtä.
- Jaetaan tietoa palveluista monikanavaisesti erilaisissa tilaisuuksissa, verkkosivuilla, mediassa, some-kanavilla sekä myös paperisena.
- Lisätään monialaista yhteistyötä asiakastasolla
- Parannetaan asiakasohjausta
- Lisätään varhaista tukea ja ennaltaehkäisyä kaikilla toimialueilla
- Nimetään vastuutyöntekijä heikossa ja haavoittuvassa tilanteessa oleville asiakkaille koordinoimaan heidän palvelukokonaisuutta.
- Lisätään työntekijöiden kohtaamis-/asiakaspalvelutaitoja
- Puretaan hoitojonoja ja onnistutaan hoitotakuussa. (miepä-palvelut, lastensuojelu, monipalveluasiakkaat, suun terv.)
- Viedään palveluja joustavasti kotiin (etäyhteydet/jalkautuminen) ja/tai järjestetään kuljetuspalvelut/saattajat asiakkaille, jotka eivät itsenäisesti pääse liikkumaan palvelujen luo. Sovitetaan käyntejä samalle käyntikerralle.
- Alennetaan tai poistetaan asiakasmaksut maksukyvyttömiltä asiakkailta, eikä anneta asiakasmaksujen päätyä ulosottoon.
- Ohjataan paljon monialaista tukea tarvitsevat asiakkaat monipalveluprosessiin
- Lisätään ja kehitetään monialaista asiakasohjausta ja -neuvontaa.
- Hyödynnetään digipalveluita, monikanavaisuutta ja etäyhteyksiä kaikkien niihin pystyvien kohdalla. Varmistetaan heikot digitaidot omaaville yhdenvertaiset palvelut.
- Tehdään tavoite- ja toimintasuunnitelma hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi.
- Tuodaan elintapojen merkitystä esiin ja hyvinvointia edistäviä keinoja ja tapoja asiakkaiden itsehoitoon (vastaanotot, koulut, pop up –tilaisuudet, videot, infot, aula tv:t, some-kanavat)
- Kohdennetaan terveyden edistämisen työtä alueille ja asiakasryhmiin, joissa on suurin vaikutus.
- Tehdään tietoon perustuvia päätöksiä. Tarjotaan kouluille tai asuinalueille, joissa paljon ongelmia, kohdennettua lisäresurssia
Tehdään asiakassegmentointia ja tarjotaan yksilöllistä ja jalkautuvaa palvelua niille, jotka eivät ns. Soiten peruspalveluihin kykene. - Tarjotaan digipisteitä ja ohjausta asiakkaille, jotka eivät itsenäiseen digiasiointiin kykene.
- Lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia poiketa tarvittaessa prosessista ja tehdä työtä asiakaslähtöisesti sekä joustavasti.
- Tarjotaan tehostettua työtä perheille, joissa on vaikea tilanne ja suuri riski ylisukupolviseen huono-osaisuuteen.
- Varmistetaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus koko Keski-Pohjanmaan alueella.
- Varmistetaan, että jokainen palvelun hakeutuva potilas/asiakas saa yhdenmukaisen, kunnioittavan kohtelun. Häntä ei saa syrjiä välillisesti tai välittömästi, eikä häntä saa stigmatisoida.
- Varmistetaan, että jokainen palveluun hakeutuva potilas/asiakas saa tarvitsemansa arvioinnin, hoidon, kuntoutuksen ja ohjauksen yhdenvertaisuuden periaatteella.
- Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita palvelujen kehittämisessä.
- Sitoudutaan yhdenvertaisuuteen ja lisätään suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä niin työyhteisöissä kuin myös palveluissa.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Hyvinvointialueella on tehty tilannekatsaus ja suunnitelma heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoidon ja palvelun parantamiseksi. Selvityksen mukaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin luokitellaan ne henkilöt jotka kohtaavat arjessaan erityisiä haasteita tai riskejä, tehden heidän elämästään vaikeampaa tai epävakaampaa verrattuna suhteessa muuhun väestöön. Tällaisia henkilöitä voivat olla muun muassa:
- Lapset ja nuoret – Lasten ja nuorten asema voi olla haasteellinen erityisesti perheissä, joissa on väkivaltaa, köyhyyttä tai muita ongelmia sekä lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
- Vanhukset – Ikääntyneet ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa fyysisen ja henkisen terveyden heikkenemisen, yksinäisyyden tai riippuvuuden vuoksi sekä erityisesti he joilla on heikko suun terveyden taso.
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat – Erityisesti ne, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen toiminnoissaan tai joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita sekä monipalveluasiakkaat joilla tarve useille eri palveluille samanaikaisesti.
- Pienituloiset – Taloudellisesti heikossa asemassa voivat kohdata monenlaisia ongelmia, kuten esimerkiksi asunnottomuus, terveysongelmat ja sosiaalisen syrjäytyminen.
- Pakolaiset ja maahanmuuttajat – Vieraassa maassa ja kulttuurissa ilman riittävää tukiverkostoa. Maahanmuuttajat voivat kohdata rasismia, syrjintää ja oikeudellisia esteitä.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt – voivat kokea syrjintää, väkivaltaa ja henkistä kuormitusta, jotka tekevät heistä haavoittuvaisia erityisesti yhteiskunnissa, joissa heidän oikeuksiaan ei ole suojeltu.
- Väkivallan uhrit – Erityisesti perheväkivallan, seksuaalisen väkivallan, tai kodittomuuden kaltaisiin tilanteisiin joutuneet ihmiset voivat olla erityisen haavoittuvia.
- Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät – Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat syrjäytyvät köyhyyden, sosiaalisen eristäytymisen ja psyykkisten ongelmien vuoksi.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita.
Nämä ryhmät voivat kohdata erilaisia haasteita, jotka tekevät heidän elämänsä erityisen vaikeaksi, ja he tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua yhteiskunnalta ja eri viranomaisilta.