Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas- ja potilasryhmät, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Soitessa on tehty selvitys heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tilanteesta. Kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon- ja palveluihin pääsyä ja yhdenvertaisuutta.
Toimintamallin nimi
Soitessa on tehty selvitys heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tilanteesta. Kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon- ja palveluihin pääsyä ja yhdenvertaisuutta.
Soitessa on parannettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ja palveluihin pääsyä useassa eri osahankkeessa. Tässä osahankkeessa on luotu kaksi toimintamallia sekä järjestetty erilaisia pop-up tapahtumia jotka mahdollistivat Sote-ammattilaisille, järjestöille, yhdistyksille, opiskelijoille sekä seurakunnalle yhtäaikaisesti suuremman kohderyhmän tavoittamisen, kohtaamisen, tukemisen ja moniammatillisen auttamisen matalalla kynnyksellä. Tapahtumissa he toivat esille palveluitaan sekä ”poimivat” erilaisten testausten avulla syrjäytyneitä asiakkaita tarvittavan hoidon ja palvelun pariin.
Tapahtumien kohderyhmään kuuluivat erityisesti:
- Palvelujen piirissä olevat asiakkaat ja potilaat, joilla on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä elämässään ja jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa ja tukea.
- Asiakkaat ja potilaat, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujärjestelmästä, eivätkä osaa tai pysty hakeutumaan itsenäisesti tuen ja palveluiden piiriin.
Tasasuuruisten asiakasmaksujen poistaminen.
Hyvinvointialue Soitessa aloitettiin selvitys tasasuuruisten asiakas- ja potilasmaksujen poistamisesta keväällä 2024. Selvitystyöhön sisältyi muiden hyvinvointialueiden käytänteisiin tutustuminen, vapautuksen saavien asiakas- ja potilasryhmien selvittäminen sekä tappioiden ja hyötyjen arvioiminen. Menetettävien maksutulojen määrien arvioimiseksi kerättiin hyvinvointialueen Kelan tukia saavista ja velkasaneerauksessa olevista asukkaista tarkat tiedot, joita hyödynnettiin päätöksenteossa.
Tasasuuruisten potilasmaksujen poiston hyötyjä
Tasasuuruisten asiakas/potilasmaksujen poiston taloudellista hyötyä on vaikea mitata koska maksuttomia käyntejä ei ole tilastoitu, eikä tämän takia myös tarkkaa maksuttomien käyntien määrää voida selvittää. Soitesta lähtee perintään keskimäärin n. tuhat laskua kuukaudessa. Laskujen perimisestä koituu hyvinvointialueelle myös kustannuksia, joiden odotetaan laskevan tasasuuruisten laskujen vapautumisen myötä.
Tasasuuruisten asiakas ja potilasmaksujen poiston hyötyjä ovat mm:
- Taloudellinen tasa-arvo: terveyspalveluiden käyttö ei ole taloudellisesti esteenä kenellekään.
- Ennaltaehkäisevän hoidon lisääntyminen: vähentää sairauksien pitkäaikaishoitojen tarvetta ja parantaa kansanterveyttä.
- Hoitokäyntien ajoittaminen: vähentää sairauksien etenemistä ja komplikaatioita
- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: vähentää saavutettavuuden eroja eri väestöryhmien välillä.
Soitessa tehtiin päätös, että tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja ei peritä 1.1.2025 lukien seuraavilta asiakasryhmiltä:
- Takuueläkkeen saajat
- Pitkäaikaisen perustoimeentulotuen saajat
- Asiakkaat, joilla on käräjäoikeuden velkajärjestelypäätös
Hyvinvointialue Soiten sovellustuki suunnitteli ja kirjasi ohjeistuksen ammattihenkilöille, maksuttoman käynnin tilastoinnista, kohderyhmään kuuluvan asiakkaan tai potilaan tasasuuruisen maksun sisältäneestä käynnistä.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisääminen asiakastyössä
Soitessa toteutettiin Yhdenvertaisuuskysely toukokuussa 2024 osana RRF2 Keski-Pohjanmaa-hanketta ja kysely sisältyi heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoidon ja palveluiden kehittämistyöhön.
Linkki ja informaatio Webropol-kyselystä oli Soiten henkilökunnalle tarkoitetulla sivustolla kaikkien nähtävillä, sekä kyselyä jaettiin esihenkilöiden toimesta myös henkilökunnan sähköposteihin. Kysely oli suunnattu Soiten koko henkilöstölle ja vastauksia kyselyyn tuli 453. Kyselyyn vastattiin anonyymisti, joten vastauksia ei voitu yhdistää yksittäisiin vastaajiin. Kaikki tiedot käsiteltiin luottamuksellisesti ja vastaukset esitetään vain yhteenvetotasolla. Henkilökuntaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin omasta näkökulmasta.
Yhteenvetona voitiin todeta, että Webropol kyselyssä saatujen vastausten perusteella epätasa-arvoista ja syrjivää kohtelua Soiten hyvinvointialueella tapahtuu. Kohtelu voi olla epätasa-arvoista kahdessa suunnassa eli suositaan oman mieltymyksen tai tuttuuden perusteella tiettyjä potilaita ja asiakkaita, kun taas toisaalta ei haluta palvella ja hoitaa tasavertaisesti, hoitajan mielestä epämiellyttäviä ja ns. vaikeita asiakkaita tai potilaita. Eriarvoiseen kohteluun johtaa väistämättä myös henkilökunnan tiukat resurssit ja sen myötä kiire, sekä asiakkaan ja henkilökunnan välisen yhteisen kielen puuttuminen.
Vastausten analysointi vaiheessa nousi esille asioita mm. mihin arjen työssä tulisi kiinnittää huomiota, mistä asioista tarvitaan lisäkoulutusta ja mitä käytännön työkaluja tarvitaan henkilökunnalle arjen työhön, jotta riski asiakkaan tai potilaan epätasa-arvoisen ja syrjivän hoidon ja palvelun mahdollisuudesta saadaan minimoitua. Kun nykyisiä, jo olemassa olevia palveluja kehitetään sekä uusia palvelumuotoja esim. digitaaliset palveluja suunnitellaan, tulee yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasiat huomioida kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen avoimissa vastauksissa nousi henkilökunnalta toive pakollisen, todistuksellisen Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo verkkokurssin suorittaminen henkilökunnalle, säännöllisin väliajoin. Verkkokurssi toteutettiin Howspace-alustalle, jossa Soiten henkilökunta voi käydä tekemässä lyhyen, 15 min kestävän ja tiiviin kurssin työn ohessa. Verkkokurssin tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tiedon ja ymmärryksen lisääminen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden perusperiaatteista. Tavoitteena on myös, että henkilökunta tunnistaa syrjinnän ja ennakkoluulojen vaikutukset hoito- ja palvelutyössä, sekä oppii kurssin avulla konkreettisia keinoja toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti asiakkaiden ja potilaiden keskuudessa.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2023. Sen päätehtävänä on järjestää julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kahdeksan kunnan alueella, joita ovat Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi. Soite työllistää noin 4 000 ammattilaista useassa eri toimipisteessä Keski-Pohjanmaan alueella.
Soiten omat jäsenkunnat muodostavat suhteellisen pienen noin 68 000 asukkaan väestöpohjan, toimii se päivystävänä keskussairaalana laajemmalle, noin 200 000 asukkaan alueelle. Tämä tuo mukanaan erilaisia haasteita ja vaatii tehokasta yhteistyötä muiden alueiden kanssa. Soiten alueella on myös sekä kaupunki- että maaseutumaisia kuntia, mikä vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Soiten hyvinvointialue pyrkii myös olemaan Suomen toimivin hyvinvointialue ja sen toimintaa ohjaavat arvot, kuten arvostava kohtaaminen, rohkeus ja yhdenvertaisuus.
Hyvinvointialue Soite on kehittänyt palveluitaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille. Tähän kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet useat niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Keskeisessä roolissa on politiikka, joka ohjaa resurssien kohdentamista ja hoitomalleja, sekä lainsäädäntö, joka määrittelee ammattilaisten vastuut ja potilastietojen käsittelyn. Yhteiskunnallisesti Soiten toimintaan vaikuttaa väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen, mikä edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Kehittämistyöhön vaikuttavat olennaisesti myös taloudelliset tekijät, kuten rahoituksen riittävyys. Lisäksi kehitystä ohjaavat kulttuuriset tekijät, kuten alan arvostus ja asiakkaiden odotukset, sekä ympäristönäkökulmat, jotka liittyvät muun muassa kestävään kehitykseen ja pandemioiden tuomiin haasteisiin.
Hyvinvointialueella on tehty tilannekatsaus ja suunnitelma heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoidon ja palvelun parantamiseksi. Selvityksen mukaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin luokitellaan ne henkilöt jotka kohtaavat arjessaan erityisiä haasteita tai riskejä, tehden heidän elämästään vaikeampaa tai epävakaampaa verrattuna suhteessa muuhun väestöön. Tällaisia henkilöitä voivat olla muun muassa:
- Lapset ja nuoret – Lasten ja nuorten asema voi olla haasteellinen erityisesti perheissä, joissa on väkivaltaa, köyhyyttä tai muita ongelmia sekä lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
- Vanhukset – Ikääntyneet ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa fyysisen ja henkisen terveyden heikkenemisen, yksinäisyyden tai riippuvuuden vuoksi sekä erityisesti he joilla on heikko suun terveyden taso.
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat – Erityisesti ne, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen toiminnoissaan tai joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita sekä monipalveluasiakkaat joilla tarve useille eri palveluille samanaikaisesti.
- Pienituloiset – Taloudellisesti heikossa asemassa voivat kohdata monenlaisia ongelmia, kuten esimerkiksi asunnottomuus, terveysongelmat ja sosiaalisen syrjäytyminen.
- Pakolaiset ja maahanmuuttajat – Vieraassa maassa ja kulttuurissa ilman riittävää tukiverkostoa. Maahanmuuttajat voivat kohdata rasismia, syrjintää ja oikeudellisia esteitä.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt – voivat kokea syrjintää, väkivaltaa ja henkistä kuormitusta, jotka tekevät heistä haavoittuvaisia erityisesti yhteiskunnissa, joissa heidän oikeuksiaan ei ole suojeltu.
- Väkivallan uhrit – Erityisesti perheväkivallan, seksuaalisen väkivallan, tai kodittomuuden kaltaisiin tilanteisiin joutuneet ihmiset voivat olla erityisen haavoittuvia.
- Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät – Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat syrjäytyvät köyhyyden, sosiaalisen eristäytymisen ja psyykkisten ongelmien vuoksi.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita.
Nämä ryhmät voivat kohdata erilaisia haasteita, jotka tekevät heidän elämänsä erityisen vaikeaksi, ja he tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua yhteiskunnalta ja eri viranomaisilta.
Kehittämistyön prosessi on aloitettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tunnistamisella sekä perehtymällä ja reagoimalla heidän palvelutarpeeseen. Selvitystyön pohjalta on suunniteltu toimenpiteet, tehty toimintasuunnitelma sekä valittu toimenpiteiden vaikutusta kuvaavat mittarit.
Osahankkeiden avulla on luotu toimintamalleja, jotka juurrutetaan osaksi yksiköiden perusarkea. Uusista toimintamalleista on järjestetty monimuotoisia koulutuksia henkilökunnan tiedon lisäämiseksi sekä asioiden juurtumisen edistämiseksi.
Prosesseja on aktiivisesti seurattu kehitystyön eri vaiheissa, toimimattomia prosesseja on lakkautettu sekä toimivia hyväksi havaittuja on juurrutettu osaksi yksiköiden normaalia arkea.
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palveluiden ja palveluihin pääsyyn on Soitessa tapahtunut huomattavaa parannusta. Parannusta on tapahtunut henkilökunnan erilaisten, monimuotoisten lisäkoulutusten avulla, mikä näkyy asiakaskokemukseen saakka. Tasasuuruisten asiakasmaksujen poistuminen heikoimmilta asiakasryhmiltä lisää hoidon ja palveluiden saavutettavuutta sekä tasavertaistaa asiakkaita. Matalankynnyksen palveluiden lisääntyminen vähentää kalliiden ja raskaampien palveluiden tarvetta ja toimii myös hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Hoitojonojen purku lisää saatavuutta sekä monimuotoisten yhteydenottokanavien lisääntyminen helpottaa asiakkaiden läpipääsyä palveluiden pariin. Vastuuhoitaja-malli sekä hoito- ja palvelusuunnitelma on vähentäneet paljon palveluita käyttäneiden yhteydenottoja sekä päällekkäisiä palvelutapahtumia.
Kansikuva
