Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat asiakas- ja potilasryhmät, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Soitessa on tehty selvitys heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tilanteesta. Kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon- ja palveluihin pääsyä ja yhdenvertaisuutta.
Toimintamallin nimi
Soitessa on tehty selvitys heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tilanteesta. Kehittämistyön päätavoitteena on parantaa asiakas- ja potilasryhmien hoitoon- ja palveluihin pääsyä ja yhdenvertaisuutta.
Hyvinvointialue Soitessa kehitetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluiden ja palveluiden pääsyn paranemista. Asiakas- ja potilasryhmien hoito- ja palvelukokonaisuuksiin alueella on suurin kehittämistarve ja valmius. Soiten heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakas ja potilasryhmiä ovat:
- Palvelujen piirissä olevat asiakkaat ja potilaat, joilla on useita haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä elämässään ja jotka tarvitsevat paljon apua, hoitoa ja tukea.
- Asiakkaat ja potilaat, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet palvelujärjestelmästä, eivätkä osaa tai pysty hakeutumaan itsenäisesti tuen ja palveluiden piiriin.
Näihin asiakas - ja potilasryhmiin kuuluvat mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, monipalveluasiakkaat sekä ikääntyneet, joilla on heikko suun terveyden taso.
Toimintamallin tavoitteena on edellä mainittujen asiakas- ja potilasryhmien osalta:
- Hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee
- Palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät
Hyvinvointialue Soitessa on heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita sekä palveluihin pääsyä kehitetty useassa eri osahankkeessa. Kehittämistyöhön ovat vaikuttaneet niin hyvinvointialueen sisäiset kuin ulkoisetkin eri tekijät. Sotealan kehittämistyöhön vaikuttavat olennaisina tekijöinä nyt ja tulevaisuudessa poliittiset-, yhteiskunnalliset-, lainsäädännölliset-, taloudelliset-, kulttuuriset-, sekä sosiaaliset- ja ympäristötekjät.
Poliittiset tekijät
- Politiikalla on keskeinen rooli sotetyön kehittämisessä. Politiikka määrittelee kuinka resursseja kohdennetaan ja millaisia hoitomalleja ja -käytänteitä sovelletaan. Julkisen terveydenhuollon rahoitus ja saavutettavuus ovat poliittisesti arkaluonteisia kysymyksiä, ja ne vaikuttavat suoraan hoitotyön työoloihin, työmäärään ja henkilöstöresursseihin.
- Suomessa ja monissa muissa maissa pyritään parantamaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Tämä voi johtaa parempaan yhteistyöhön eri ammattiryhmien välillä (esim. hoitajat, lääkärit, terapeutit) ja tuottaa joustavamman ja potilaslähtöisemmän hoitokokonaisuuden. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin tässä suuri merkitys ja päätökset/linjaukset voivat joko estää tai edistää uudistusten toteutumista.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Väestön ikääntyminen tulee lisäämään hoitotyön tarvetta erityisesti pitkäaikaishoidossa ja geriatrisessa hoidossa. Tämä muuttaa hoidon tarvetta sillä henkilökunnalta vaaditaan yhä enemmän erikoisosaamista, kuten geriatrista- ja dementiaosaamista sekä terminaalivaiheen hoitoa.
- Monikulttuuriset asiakas- ja potilasryhmät tuo sosiaali- ja terveydenhuoltoon uusia haasteita. Hoitohenkilökunnan on osattava kohdata ja hoitaa asiakkaita/potilaita eri kulttuuritaustoista ja kieliryhmistä, sekä edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmien yleistyminen vaikuttaa sote-työhön, sillä ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän taitoja tukea ja hoitaa moniongelmaisia asiakkaita ja potilaita.
Lainsäädännölliset tekijät
- Lainsäädäntö määrittelee sote-työn ammattilaisten rajat, vastuut ja oikeudet. Esimerkiksi sote-työntekijöiden potilasvakuutukset, työn kuormittavuus ja potilasasiakirjojen hallinta säädetään lainsäädännöllä. Tulevaisuudessa lainsäädännön tulisikin tukea entistä enemmän sote-ammattilaisten työolojen parantamista, kuten riittävää työaikaa ja lepoa.
- Asiakas- ja potilastietojen suojaaminen ja niiden käsittely säädetään tarkasti lainsäädännössä. Teknologian kehittyessä sote-ammattilaisilta edellytetään taitoja käsitellä digitaalista potilastietoa turvallisesti ja vastuullisesti.
Taloudelliset tekijät
- Sote-alan rahoitustilanne on yksi keskeisimmistä taloudellisista tekijöistä, joka vaikuttaa sote-työn kehittämiseen. Budjetin riittävyys ja resurssien jakaminen eri alueille vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin sote-työtä pystytään kehittämään ja tukemaan.
- Sairaaloiden taloudelliset paineet voivat vaikuttaa sote-työn kuormittavuuteen, henkilöstöresursseihin ja työolosuhteisiin. Esimerkiksi alhainen palkkaus ja ylikuormittuneet työolot voivat heikentää hoitohenkilökunnan työhyvinvointia ja vaikuttaa potilasturvallisuuteen.
- Sote-työn kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota resurssien järkevään ja tehokkaaseen käyttöön, kuten työn organisointiin ja työtehtävien jakamiseen. Uudet teknologiset ratkaisut auttavat parantamaan työn tehokkuutta ja siten vapauttamaan hoitajien aikaa potilaiden hoidolle.
Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät
- Sote-työn aseman parantaminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan arvostus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka voivat parantaa työn laatua ja houkutella uusia ammattilaisia alalle.
- Asiakkaiden ja potilaiden odotukset sote-työn laatua kohtaan ovat kasvaneet, erityisesti hoidon tulosten parantamisessa ja asiakaslähtöisessä hoidossa. Tämä vaikuttaa siihen, miten henkilökunta toimii ja minkälaista koulutusta he tarvitsevat. Asiakkaat ja potilaat odottavat myös, että heidän oikeuksiaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Ympäristötekijät
- Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet vaikuttavat myös sote-työhön. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen energiatehokkuus, jätteiden käsittely ja ekologiset hoitomateriaalit kuuluvat olennaisena osana hoitotyön kehittämiseen. Sote-työntekijöiden rooli on myös keskeinen ympäristönsuojelussa, erityisesti sairaalajätteiden kierrätyksessä ja ympäristöystävällisissä ratkaisuissa.
- Ympäristön, kuten ilmastonmuutoksen ja globaalien pandemioiden (esim. COVID-19) vaikutukset asettavat sote-työlle uusia haasteita. Sairaalahygienia, infektioiden torjunta ja sairaaloiden valmius toimia suurissa kriisitilanteissa korostuu.
Hyvinvointialueella on tehty tilannekatsaus ja suunnitelma heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoidon ja palvelun parantamiseksi. Selvityksen mukaan heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin luokitellaan ne henkilöt jotka kohtaavat arjessaan erityisiä haasteita tai riskejä, tehden heidän elämästään vaikeampaa tai epävakaampaa verrattuna suhteessa muuhun väestöön. Tällaisia henkilöitä voivat olla muun muassa:
- Lapset ja nuoret – Lasten ja nuorten asema voi olla haasteellinen erityisesti perheissä, joissa on väkivaltaa, köyhyyttä tai muita ongelmia sekä lastensuojelun asiakkaat (lapsia, nuoria ja aikuisia, joilla psyykkistä kuormittuneisuutta ja elämänhallinnan haasteita)
- Vanhukset – Ikääntyneet ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa fyysisen ja henkisen terveyden heikkenemisen, yksinäisyyden tai riippuvuuden vuoksi sekä erityisesti he joilla on heikko suun terveyden taso.
- Vammaiset ja pitkäaikaissairaat – Erityisesti ne, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea arjen toiminnoissaan tai joilla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita sekä monipalveluasiakkaat joilla tarve useille eri palveluille samanaikaisesti.
- Pienituloiset – Taloudellisesti heikossa asemassa voivat kohdata monenlaisia ongelmia, kuten esimerkiksi asunnottomuus, terveysongelmat ja sosiaalisen syrjäytyminen.
- Pakolaiset ja maahanmuuttajat – Vieraassa maassa ja kulttuurissa ilman riittävää tukiverkostoa. Maahanmuuttajat voivat kohdata rasismia, syrjintää ja oikeudellisia esteitä.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt – voivat kokea syrjintää, väkivaltaa ja henkistä kuormitusta, jotka tekevät heistä haavoittuvaisia erityisesti yhteiskunnissa, joissa heidän oikeuksiaan ei ole suojeltu.
- Väkivallan uhrit – Erityisesti perheväkivallan, seksuaalisen väkivallan, tai kodittomuuden kaltaisiin tilanteisiin joutuneet ihmiset voivat olla erityisen haavoittuvia.
- Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät – Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat syrjäytyvät köyhyyden, sosiaalisen eristäytymisen ja psyykkisten ongelmien vuoksi.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat, joilla on psyykkistä kuormittuneisuutta, riippuvuuksia ja saman aikaisesti useita muita haasteita.
Nämä ryhmät voivat kohdata erilaisia haasteita, jotka tekevät heidän elämänsä erityisen vaikeaksi, ja he tarvitsevat erityistä tukea ja suojelua yhteiskunnalta ja eri viranomaisilta.
Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita ja palveluihin pääsyä kehitetään Soitessa useassa eri osahankkeessa hanketyöntekijöiden turvin. Osahankkeiden avulla on luotu toimintamalleja, jotka juurrutetaan osaksi yksiköiden perusarkea. Hankkeen puitteessa on järjestetty myös erilaisia tapahtumia, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat "poimineet" palveluiden ulkopuolelle jääneitä takaisin palveluiden pariin.
Kehittämistyön prosessi on aloitettu heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien tunnistamisella sekä perehtymällä ja reagoimalla heidän palvelutarpeeseen. Selvitystyön pohjalta on suunniteltu toimenpiteet, tehty toimintasuunnitelma sekä valittu toimenpiteiden vaikutusta kuvaavat mittarit.
Prosesseja on aktiivisesti seurattu kehitystyön eri vaiheissa, toimimattomia prosesseja on lakkautettu sekä toimivia hyväksi havaittuja on juurrutettu osaksi yksiköiden normaalia arkea.
Kansikuva
