| Innokylä

Toimintaympäristö

Sähköisen ja etäasioinnin lisääminen on kansallinen tavoite ja digitaalisten palveluiden sekä sähköisten järjestelmien määrä sote-alalla kasvaa jatkuvasti. Digitaalisten palvelujen lisääminen edellyttää työntekijöiltä uutta osaamista sekä uudenlaista tapaa tehdä ja organisoida työtä. Henkilöstön digiosaaminen on perusedellytys, jotta palveluketjut toimisivat ja digiratkaisut olisivat hyötykäytössä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyön aluksi haluttiin selvittää henkilöstön digiosaamisen nykytila ja laatia sen kehittämiseksi suunnitelma tuleville vuosille. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on organisaation päästrategiaa tukeva digiohjelma, jossa digiosaaminen ja sen varmistaminen on määritelty yhdeksi painopisteeksi. Digiosaamisen kehittämissuunnitelma sisällytetään osaksi hyvinvointielueen henkilöstön kehittämissuunnitelmaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Digiosaamisen kehittämissuunnitelma selventää tietojen ja taitojen edellytykset ja määrittelee toimenpiteet (ml. tavoitteet, vastuut, aikataulu sekä mittarit) ohjaamaan pitkäjänteistä, aikataulutettua ja priorisoitua henkilöstön digiosaamisen kehittämistä hyvinvointialueen digiohjelman mukaisesti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Henkilöstö: nykytilan kartoitukseen osallistuminen
Projektiryhmä:
- Koulutussihteeri: silta ja tiedon välittäjä kehittämistyöhön osallistuneiden välillä, käytännön asioiden koordinointi ja hyvinvointialueen yhteyshenkilö kehittämisprojektissa
- Koulutuspäällikkö: hyvinvointialueen koulutuspalveluiden asiantuntija
- Kehittämisasiantuntija: digiohjelman tavoitteet ja yhteys digikehittämishankkeisiin
Asiantuntijat: nykytilakartoitus ja tulosten analysointi, kehittämissuunnitelman laatiminen yhdessä hyvinvointialueen projektiryhmän kanssa

Selkeä tavoitteen ja toimeksiannon määrittely sekä konkreettinen, aikataulutettu projektisuunnitelma. Säännöllinen viestintä henkilöstölle projektin eri vaiheista.

Tavoiteltu muutos

Pitkällä aikavälillä hyvinvointialueen henkilöstöllä on ymmärrys ja tietoisuus valituista digipalveluratkaisuista ja toimintamalleista ja se osaa tehokkaasti hyödyntää niiden tarjoaman potentiaalin palvelutuotannossa. Sähköisen asioinnin osuus kasvaa tasaisesti ja siten vapauttaa ammattilaisten resursseja mm. asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja palveluun.

Muutoksen mittaaminen

Kehittämistoimenpiteiden jälkeen työntekijöiltä pyydetään palautetta (NPS, sisältö, saatavuus, hyödynnettävyys). Osaamiskartoitus toistetaan ja tulosten perusteella voidaan arvioida, onko digiosaamisen taso noussut.

Pitkällä aikavälillä ammattilaisten digiosaamisen kehittyminen kasvattaa organisaation sähköisen asioinnin osuutta.

Toteutussuunnitelma

Työpajasarja ja digiosaamisen työkalupakin rakentaminen esihenkilöille perehdyttämisen, kehityskeskusteluiden ja päivittäisjohtamisen tueksi
Digiosaamisen sisällyttäminen mm. perehdytysvaiheen työkaluihin ja kehityskeskusteluihin
Perehdytys- ja itseopiskeluaineistojen tuottaminen ja ylläpito
Kohdennettu täydennyskoulutus
Käyttökoulutukset, infotilaisuudet, sisällyttäminen arkitoimintaan (esim. osastotunnit, kehittämispäivät)
Digimentoritoiminnan ja -verkoston rakentaminen
Digiosaamisen arviointi, seuranta ja mittaaminen yksilö-, toimialue- ja organisaatiotasoilla

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on koko hyvinvointialueen henkilöstö. Sähköinen osaamiskartoitus kohdennettiin kaikille työntekijöille ja sen tulosten perusteella laaditussa suunnitelmassa on huomioitu eri ammattiryhmät. Sekä osaamiskartoituksesta että digiosaamisen kehittämissuunnitelmasta on tiedotettu henkilöstölle esihenkilöiden, intranetin ja sisäisen uutiskirjeen muodossa sekä erilaisilla digikehittämisen foorumeilla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kartoituskyselyllä, jossa hyödynnettiin Digiosaamisen mittaria (Jarva ym., 2022): ihmislähtöinen etäohjausosaaminen, digi osana työtä, ICT osaaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntämis- ja arviointiosaaminen sekä digitaalisten ratkaisujen eettinen osaaminen. Kyselyä muokattiin soveltuvaksi eri kohderyhmiä ajatellen ja siihen lisättiin johtajille ja esihenkilöille omat kysymyspatteristot, joilla kartoitettiin ammattilaisten digiosaamisen johtamista, digitaalisilla työvälineillä johtamista sekä digitaalisten palvelujen kehittämisosaamista. Paremman ymmärryksen luomiseksi kyselyn lisäksi tehtiin täydentäviä haastatteluita. Erillisessä työpajassa tulokset käytiin läpi, analysoitiin ne ja määriteltiin kehittämiskohteet sekä ideoitiin toimenpiteitä. Lopputuloksena laaditiin digiosaamisen kehittämissuunnitelma, jonka avulla kehitetään henkilöstön digiosaamista ja sen tukea.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digiosaaminen on sisällytetty osaksi organisaation henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Kehittämissuunnitelman toimeenpanosta vastaa henkilöstö- ja koulutuspalvelut. Koulutussihteerin työpanoksesta 40 % resursoitu koordinoimaan toimenpiteiden toteuttamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kyselylomakkeen suunnitteluun ja muokkaamiseen tulee käyttää riittävästi aikaa, jotta se soveltuu hyvin kohdeorganisaatioon. Kyselylomake kannattaa esitestata huolellisesti, jotta nähdään mahdolliset tekniset ja asiavirheet. Kannattaa myös pohtia keinoja vastausprosentin nostamiseksi ja vastausten saamista myös niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole digiorientoituneita (sähköisen kyselyn rinnalla perinteinen paperilomake).

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digituki on aikaisemmin ollut enemmän hajautettua toimintaa, eikä ole määritelty, minkälaisiin osa-alueisiin tulee erityisesti keskittyä. Henkilöstön kehittämissuunnitelmaan sisältyvässä digiosaamisen kehittämissuunnitelma on jaettu tarkemmin kuvattuihin teemoihin (tavoitteet, sisältö, toimenpiteet, vastuut, aikataulutus sekä mittarit).

Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen