Henkilöstörakenteen kehittäminen kotihoidossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimilla tavoitellaan asiakastarpeita vastaavaa ja tehokasta palvelutuotantoa, jossa myös työntekijänäkökulmasta on hyvä veto- ja pitovoima.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suuret ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää vahvasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta vuonna 2022 (pohjois-karjala.fi). Muutos tulee näkymään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstötilanteessa. Odotettavaa on, että työntekijätarve tulee kasvamaan suhteessa tarjolla olevaan työvoimaan. Muutos kannustaa kehittämään ketteriä keinoja tuottaa tarvittavat sotepalvelut hyvinvointialueen asukkaille.
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589). Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät ja asiakkaille mahdollistetaan mahdollisimman omannäköinen elämä.
Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistoimia, joiden avulla pyritään tukemaan asiakastarpeita ja käytettävissä olevia resursseja vastaamaan kotihoidon palvelutuotantoa. Kehittämistoimet tähtäävät kotihoidon henkilöstörakenteen monimuotoistumiseen. Lisäksi ammattilaisten työskentely työvuoroissa kohdennetaan vastaamaan osaamista vastaaviin työtehtäviin.
Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveydenalan henkilöstöongelmat ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Ennustemallit osoittavat, että henkilöstöpula tulee vaikeutumaan entisestään tulevien vuosien aikana. Tilanne vaatii kehittämään toimia, joiden avulla kykenemme järjestämään strategian mukaiset, lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa.
Henkilöstörakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimilla tavoiteltiin kaksijakoista muutosta. Tarkoitus oli tarkastella sekä moniammatillisen tiimin rakennetta kotihoidossa että ammattilaisten sijoittumista työvuoroihin.
Tavoitteena oli ennen kaikkea työntekijöiden koulutustaustan ja osaamisen vastaavuus asiakastarpeisiin ja työtehtäviin. Havaittiin, että nykyisten työtehtävien lisäksi kotihoidossa olisi tarvetta avustavalle työntekijäryhmälle tukemaan moniammatillisen tiimin toimintaa. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, vastuujako ja mahdollisimman tehokas hyödyntäminen nähtiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena oli kotihoidon henkilöstörakenne, jossa työntekijöiden tehtävät on suunniteltu ammattitaitoa vastaaviin tehtäviin, ja tätä varten henkilöstöä täydennettiin kotiavustajilla.
Päivystävä sairaanhoitaja osana kotihoidon toimintaa - toimintamallin tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten kotihoitopalveluiden tuottamista, tehokkain ja vaikuttavin toimintamenetelmin konsultoitavan sairaanhoitajan avulla. Kehittämistyön tarkoituksena on tarkastella henkilörakennetta ja tehtävänkuvia sekä tukea resurssitehokasta henkilöstökokonaisuutta työntekijöiden työhyvinvointi huomioiden. Tavoitteena on varmistaa, että sairaanhoitajien työpanos jakautuu työvuoroihin osaamista vaativia työtehtäviin. Muutoksella tavoiteltiin tilannetta, jossa sairaanhoitaja toimii ilta-aikana ensisijaisesti moniammatillista tiimiä tukevana konsultaatiotahona. Tämän vuoksi pilotoitiin päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, jossa yksi sairaanhoitaja toimii iltaisin useamman kotihoitoyksikön tukena, ja toteutus voidaan toteuttaa ringissä olevien kotihoitoyksiköiden kesken yhteisresurssein.
Kotiavustajat ovat osaltaan tukeneet kotihoidon resurssiriittävyyttä, sekä tuoneet veto- ja pitovoimaa kotihoidon työssä ohjaten koulutetun hoitohenkilöstön osaamista koulutusta vaativiin työtehtäviin.
Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä on ohjannut sairaanhoitajan työpanosta tarkoituksenmukaisiin työvuoroihin ja työtehtäviin. Työntekijät ovat kokeneet päivystävän sairaanhoitajan työvuoron hyvänä, ja näin ollen se on osaltaan lisännyt veto- ja pitovoimaa toiminnassa mukana olevissa kotihoitoyksiköissä.
Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistyötä tehtiin kaksijakoisesti.
Kehittämistyön kautta hyvinvointialueelle palkattiin kotiavustajia määräaikaisesti. Pilottikokemuksen perusteella kotiavustajan tehtävä vakioitiin osaksi kotihoidon ammattirakennetta. Kotiavustajalla ei ole ammatillisen koulutuksen vaadetta, vaan työtehtävät täydentävät koulutetun hoitohenkilöstön tehtäviä. Kotiavustajan tehtävänkuvaan sisältyy hoitotyötä avustavia tehtäviä kuten kauppa- ja pankki asioiden hoitamista, autojen huolto käynnit, avain boxien asentamista , lääkerobottien täyttämistä annosjakelulääkkeillä, turvapuhelin asennuksia ja turvallisuuskartoituksia. Hyvinvointialueella on linjattu, että jatkossa kotiavustajat palkataan organisaatioon hoivatyöntekijöinä.
Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä toteutettiin aluksi pilottityyppisesti. Tämä pilotti toteutettiin yhdelle hyvinvointialueen kotihoitoalueelle, jossa testattiin päivystävän sairaanhoitajan työvuoroa tukemaan asiakkaan kotona asumista ja tarpeen mukaista hoitotyötä. Kokeilussa sairaanhoitaja toimi iltavuorossa jakaen työpanostaan useamman kotihoitoyksikön tueksi, ensisijaisesti konsultoitavana tahona. Pilotin kokemukset osoittautuivat hyväksi ja päivystävä sairaanhoitaja jäi pysyväksi käytännöksi alueelle. Toiminta kattaa neljän kotihoitoyksikön konsultaatiotarpeen ja sisällöstä sovittiin, että päivystys tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja työtä voi tehdä myös etätyönä. Päivystävä sairaanhoitaja voi tilanteen salliessa tehdä myös asiakaskäyntejä pääasiallisesti oman kotihoidon alueella. Samalla yhteistyötä asiakkaiden hoidon järjestämiseksi lisättiin pelastuslaitoksen kanssa.
Kuvittele ja kokeile
Useamman kotihoitoyksikön asiakastarvetta palveleva konsultoiva sairaanhoitaja tukee tehokkaasti alueen kotihoitoyksiköiden toimintaa auttaen moniammatillisia tiimejä työtehtävissään.
Kotiavustajat ovat osaltaan tukeneet kotihoidon resurssiriittävyyttä, sekä tuoneet veto- ja pitovoimaa kotihoidon työssä ohjaten ammattilaisten osaamista koulutusta vaativiin työtehtäviin.