| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suuret ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää vahvasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta vuonna 2022 (pohjois-karjala.fi). Muutos tulee näkymään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstötilanteessa. Odotettavaa on, että työntekijätarve tulee kasvamaan suhteessa tarjolla olevaan työvoimaan. Muutos kannustaa kehittämään ketteriä keinoja tuottaa tarvittavat sotepalvelut hyvinvointialueen asukkaille.

Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589). Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät ja asiakkaille mahdollistetaan mahdollisimman omannäköinen elämä.

Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistoimia, joiden avulla pyritään tukemaan asiakastarpeita ja käytettävissä olevia resursseja vastaamaan kotihoidon palvelutuotantoa. Kehittämistoimet tähtäävät kotihoidon henkilöstörakenteen monimuotoistumiseen. Lisäksi ammattilaisten työskentely työvuoroissa kohdennetaan vastaamaan osaamista vastaaviin työtehtäviin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveydenalan henkilöstöongelmat ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Ennustemallit osoittavat, että henkilöstöpula tulee vaikeutumaan entisestään tulevien vuosien aikana. Tilanne vaatii kehittämään toimia, joiden avulla kykenemme järjestämään strategian mukaiset, lakisääteiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoiteltu muutos

Henkilöstörakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimilla tavoiteltiin kaksijakoista muutosta. Tarkoitus oli tarkastella sekä moniammatillisen tiimin rakennetta kotihoidossa että ammattilaisten sijoittumista työvuoroihin.

Tavoitteena oli ennen kaikkea työntekijöiden koulutustaustan ja osaamisen vastaavuus asiakastarpeisiin ja työtehtäviin. Havaittiin, että nykyisten työtehtävien lisäksi kotihoidossa olisi tarvetta avustavalle työntekijäryhmälle tukemaan moniammatillisen tiimin toimintaa. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö, vastuujako ja mahdollisimman tehokas hyödyntäminen nähtiin tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena oli kotihoidon henkilöstörakenne, jossa työntekijöiden tehtävät on suunniteltu ammattitaitoa vastaaviin tehtäviin, ja tätä varten henkilöstöä täydennettiin kotiavustajilla.

Päivystävä sairaanhoitaja osana kotihoidon toimintaa - toimintamallin tavoitteena on tukea asiakaslähtöisten kotihoitopalveluiden tuottamista, tehokkain ja vaikuttavin toimintamenetelmin konsultoitavan sairaanhoitajan avulla. Kehittämistyön tarkoituksena on tarkastella henkilörakennetta ja tehtävänkuvia sekä tukea resurssitehokasta henkilöstökokonaisuutta työntekijöiden työhyvinvointi huomioiden. Tavoitteena on varmistaa, että sairaanhoitajien työpanos jakautuu työvuoroihin osaamista vaativia työtehtäviin. Muutoksella tavoiteltiin tilannetta, jossa sairaanhoitaja toimii ilta-aikana ensisijaisesti moniammatillista tiimiä tukevana konsultaatiotahona. Tämän vuoksi pilotoitiin päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, jossa yksi sairaanhoitaja toimii iltaisin useamman kotihoitoyksikön tukena, ja toteutus voidaan toteuttaa ringissä olevien kotihoitoyksiköiden kesken yhteisresurssein.

Muutoksen mittaaminen

Kotiavustajat ovat osaltaan tukeneet kotihoidon resurssiriittävyyttä, sekä tuoneet veto- ja pitovoimaa kotihoidon työssä ohjaten koulutetun hoitohenkilöstön osaamista koulutusta vaativiin työtehtäviin.

Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä on ohjannut sairaanhoitajan työpanosta tarkoituksenmukaisiin työvuoroihin ja työtehtäviin. Työntekijät ovat kokeneet päivystävän sairaanhoitajan työvuoron hyvänä, ja näin ollen se on osaltaan lisännyt veto- ja pitovoimaa toiminnassa mukana olevissa kotihoitoyksiköissä.

Toteutussuunnitelma

Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistyötä tehtiin kaksijakoisesti.

Kehittämistyön kautta hyvinvointialueelle palkattiin kotiavustajia määräaikaisesti. Pilottikokemuksen perusteella kotiavustajan tehtävä vakioitiin osaksi kotihoidon ammattirakennetta. Kotiavustajalla ei ole ammatillisen koulutuksen vaadetta, vaan työtehtävät täydentävät koulutetun hoitohenkilöstön tehtäviä. Kotiavustajan tehtävänkuvaan sisältyy hoitotyötä avustavia tehtäviä kuten kauppa- ja pankki asioiden hoitamista, autojen huolto käynnit, avain boxien asentamista , lääkerobottien täyttämistä annosjakelulääkkeillä, turvapuhelin asennuksia ja turvallisuuskartoituksia. Hyvinvointialueella on linjattu, että jatkossa kotiavustajat palkataan organisaatioon hoivatyöntekijöinä.

Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä toteutettiin aluksi pilottityyppisesti. Tämä pilotti toteutettiin yhdelle hyvinvointialueen kotihoitoalueelle, jossa testattiin päivystävän sairaanhoitajan työvuoroa tukemaan asiakkaan kotona asumista ja tarpeen mukaista hoitotyötä. Kokeilussa sairaanhoitaja toimi iltavuorossa jakaen työpanostaan useamman kotihoitoyksikön tueksi, ensisijaisesti konsultoitavana tahona. Pilotin kokemukset osoittautuivat hyväksi ja päivystävä sairaanhoitaja jäi pysyväksi käytännöksi alueelle. Toiminta kattaa neljän kotihoitoyksikön konsultaatiotarpeen ja sisällöstä sovittiin, että päivystys tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja työtä voi tehdä myös etätyönä. Päivystävä sairaanhoitaja voi tilanteen salliessa tehdä myös asiakaskäyntejä pääasiallisesti oman kotihoidon alueella. Samalla yhteistyötä asiakkaiden hoidon järjestämiseksi lisättiin pelastuslaitoksen kanssa.

Kuvittele ja kokeile

Idean testaus asiakkaalla

Useamman kotihoitoyksikön asiakastarvetta palveleva konsultoiva sairaanhoitaja tukee tehokkaasti alueen kotihoitoyksiköiden toimintaa auttaen moniammatillisia tiimejä työtehtävissään.

Kotiavustajat ovat osaltaan tukeneet kotihoidon resurssiriittävyyttä, sekä tuoneet veto- ja pitovoimaa kotihoidon työssä ohjaten ammattilaisten osaamista koulutusta vaativiin työtehtäviin.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kehittämistyön ideana oli löytää keinoja kotihoitoyksiköiden henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi tarkastelemalla työntekijöiden tehtävänkuvat ammattiryhmittäin, sekä kirkastamalla työtehtävät. Tämän jälkeen tuli pohtia kuinka nykyinen henkilöstörakenne vastaa tarvittavia työtehtäviä, ja millaisia keinoja henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi löydettäisiin.

Kuten todettu, kehittämistyö ulottui myös työntekijöiden työaikojen tarkasteluun. Taustatyön kautta oli tarkoituksenmukaista pohtia millaista osaamista yksiköissä tarvitaan työvuorokohtaisesti, että asiakastarpeet ja työn tehokkuus olisi optimaalisia. Tämän pohdinnan kautta nähtiin tärkeäksi kehittää päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, jossa yksi sairaanhoitajan koulutuksen saanut työntekijä toimii konsultoitavana tahona useamman kotihoitoyksikön hyväksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämistyö on vaatinut hyvää yhteistyötä hankkeen työntekijöiden, palvelualueen johdon, sekä alueiden esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. TulKoti- hanke tuki palvelualuetta kehittämistyössä, toteuttaen taustatiedon keruuta sekä tuottaen tarvittavaa materiaalia. Hanke tuki myös viestintää sekä eri toimijoiden yhteistyötä.

Kotiavustajan tehtävä toteutettiin aluksi pilotti- tyyppisesti ja hyväksi havaitusta pilotista koottiin kokemukset ja toimintamallista vakioitiin pysyvä käytäntö hyvinvointialueen kotihoitoon. Myös päivystävän sairaanhoitajan vuoro todettiin hyväksi pilotin aikana ja sekin otettiin käyttöön kiinteäksi osaksi kotihoidon arkea. Todettakoon vielä, että kotihoidon henkilöstörakenteessa ja ammattilaisten sijoittumisissa työvuoroihin on alueellisia eroja hyvinvointialueella. Nämä kehitetyt toimintamallit ovat hankkeen aikana toteutuneet yhdellä kotihoitoalueella, mutta ovat otettavissa käyttöön myös laajemmin. Alueiden tarpeet, asiakasmäärät ja muut vallitsevat olosuhteet ohjaavat toimintaa kullakin alueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstörakenteeseen kohdistuvat kehittämistoimet ovat sovellettavissa alueiden tarpeiden mukaan myös muille hyvinvointialueille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistyöhön tähdänneet toimet ovat todettu vaikuttaviksi. Toimista on ollut hyötyä sekä asiakkaille ja ammattilaisille, ja niiden avulla on osaltaan tuettu organisaation strategisia tavoitteita ja yksiköiden arkea.

Kotiavustajan käyttöönotto henkilöstörakennetta monipuolistamaan on tuonut työntekijöille työhyvinvointia ja auttanut uudelleen organisoimaan kotihoidon työtehtäviä. Toiminnan arviointi on monitasoista ja vaikutuksia arvioidaan lyhyen aikavälin vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden kautta.

Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, useamman kotihoitoyksikön yhteistyönä on todettu olevan tehokas ja toimiva tapa tukea asiakastarpeisiin vastaavaa kotihoidon palvelurakennetta. Resurssinäkökulmasta yhteistoteutus sujuvoittaa työntekijöiden riittävyyttä päivystävän sairaanhoitajan työvuoroon iltaisin. Moniammatillinen työtiimi vahvistuu sairaanhoitajan tukeman hoito- ja hoivatyön kautta ja työntekijät kokevat, että ammattitaito kohdentuu osaamista vaativiin työtehtäviin. Lisäksi sairaanhoitajilla on aikaa päivystävän vuoron yhteydessä kirjallisiin tehtäviin kuten tarkistaa asiakkaiden labra- ja muita tuloksia, suunnitella seuraavien päivien työjärjestelyjä, RAI:hin liittyviä valmisteluja, päivittää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä terveyssuunnitelmia sekä oman osaamisen vahvistamiseen liittyviä koulutusverkkokursseja. Asiakasnäkökulmasta asiakkaat saavat asiakastarpeita vastaavaa hoitoa ja hoivaa ja päivystävän sairaanhoitajan avulla on voitu välttää ikäihmisille raskaita siirtymisiä kotoa yhteispäivystykseen.

Henkilöstörakenteen kehittäminen kotihoidossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella