Henkilöstörakenteen kehittäminen kotihoidossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimilla tavoitellaan asiakastarpeita vastaavaa ja tehokasta palvelutuotantoa, jossa myös työntekijänäkökulmasta on hyvä veto- ja pitovoima.
Toimintamallin nimi
Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämiseen tähtäävillä toimilla tavoitellaan asiakastarpeita vastaavaa ja tehokasta palvelutuotantoa, jossa myös työntekijänäkökulmasta on hyvä veto- ja pitovoima.
Kehittämistyön ideana oli löytää keinoja kotihoitoyksiköiden henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi tarkastelemalla työntekijöiden tehtävänkuvat ammattiryhmittäin, sekä kirkastamalla työtehtävät. Tämän jälkeen tuli pohtia kuinka nykyinen henkilöstörakenne vastaa tarvittavia työtehtäviä, ja millaisia keinoja henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi löydettäisiin.
Kuten todettu, kehittämistyö ulottui myös työntekijöiden työaikojen tarkasteluun. Taustatyön kautta oli tarkoituksenmukaista pohtia millaista osaamista yksiköissä tarvitaan työvuorokohtaisesti, että asiakastarpeet ja työn tehokkuus olisi optimaalisia. Tämän pohdinnan kautta nähtiin tärkeäksi kehittää päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, jossa yksi sairaanhoitajan koulutuksen saanut työntekijä toimii konsultoitavana tahona useamman kotihoitoyksikön hyväksi.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suuret ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää vahvasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta vuonna 2022 (pohjois-karjala.fi). Muutos tulee näkymään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstötilanteessa. Odotettavaa on, että työntekijätarve tulee kasvamaan suhteessa tarjolla olevaan työvoimaan. Muutos kannustaa kehittämään ketteriä keinoja tuottaa tarvittavat sotepalvelut hyvinvointialueen asukkaille.
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589). Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät ja asiakkaille mahdollistetaan mahdollisimman omannäköinen elämä.
Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistoimia, joiden avulla pyritään tukemaan asiakastarpeita ja käytettävissä olevia resursseja vastaamaan kotihoidon palvelutuotantoa. Kehittämistoimet tähtäävät kotihoidon henkilöstörakenteen monimuotoistumiseen. Lisäksi ammattilaisten työskentely työvuoroissa kohdennetaan vastaamaan osaamista vastaaviin työtehtäviin.
Kehittämistyö on vaatinut hyvää yhteistyötä hankkeen työntekijöiden, palvelualueen johdon, sekä alueiden esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. TulKoti- hanke tuki palvelualuetta kehittämistyössä, toteuttaen taustatiedon keruuta sekä tuottaen tarvittavaa materiaalia. Hanke tuki myös viestintää sekä eri toimijoiden yhteistyötä.
Kotiavustajan tehtävä toteutettiin aluksi pilotti- tyyppisesti ja hyväksi havaitusta pilotista koottiin kokemukset ja toimintamallista vakioitiin pysyvä käytäntö hyvinvointialueen kotihoitoon. Myös päivystävän sairaanhoitajan vuoro todettiin hyväksi pilotin aikana ja sekin otettiin käyttöön kiinteäksi osaksi kotihoidon arkea. Todettakoon vielä, että kotihoidon henkilöstörakenteessa ja ammattilaisten sijoittumisissa työvuoroihin on alueellisia eroja hyvinvointialueella. Nämä kehitetyt toimintamallit ovat hankkeen aikana toteutuneet yhdellä kotihoitoalueella, mutta ovat otettavissa käyttöön myös laajemmin. Alueiden tarpeet, asiakasmäärät ja muut vallitsevat olosuhteet ohjaavat toimintaa kullakin alueella.
Kotihoidon henkilöstörakenteen kehittämistyöhön tähdänneet toimet ovat todettu vaikuttaviksi. Toimista on ollut hyötyä sekä asiakkaille ja ammattilaisille, ja niiden avulla on osaltaan tuettu organisaation strategisia tavoitteita ja yksiköiden arkea.
Kotiavustajan käyttöönotto henkilöstörakennetta monipuolistamaan on tuonut työntekijöille työhyvinvointia ja auttanut uudelleen organisoimaan kotihoidon työtehtäviä. Toiminnan arviointi on monitasoista ja vaikutuksia arvioidaan lyhyen aikavälin vaikutusten ja pidemmän aikavälin vaikuttavuuden kautta.
Päivystävän sairaanhoitajan tehtävä, useamman kotihoitoyksikön yhteistyönä on todettu olevan tehokas ja toimiva tapa tukea asiakastarpeisiin vastaavaa kotihoidon palvelurakennetta. Resurssinäkökulmasta yhteistoteutus sujuvoittaa työntekijöiden riittävyyttä päivystävän sairaanhoitajan työvuoroon iltaisin. Moniammatillinen työtiimi vahvistuu sairaanhoitajan tukeman hoito- ja hoivatyön kautta ja työntekijät kokevat, että ammattitaito kohdentuu osaamista vaativiin työtehtäviin. Lisäksi sairaanhoitajilla on aikaa päivystävän vuoron yhteydessä kirjallisiin tehtäviin kuten tarkistaa asiakkaiden labra- ja muita tuloksia, suunnitella seuraavien päivien työjärjestelyjä, RAI:hin liittyviä valmisteluja, päivittää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmia sekä terveyssuunnitelmia sekä oman osaamisen vahvistamiseen liittyviä koulutusverkkokursseja. Asiakasnäkökulmasta asiakkaat saavat asiakastarpeita vastaavaa hoitoa ja hoivaa ja päivystävän sairaanhoitajan avulla on voitu välttää ikäihmisille raskaita siirtymisiä kotoa yhteispäivystykseen.
Kansikuva
