Kampanjassa autetaan henkilöllisyystodistuksen hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti. 

Toimintaympäristö

Kampanjan toteutus on tärkeää sellaisilla alueilla, joilla ei ole henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen tarvittavia palveluja lainkaan tai lähellä helposti saavutettavissa. Tällaisia alueita ovat maaseudun kunnat, varsinkin harvaan asutulla maaseudulla ja maakuntien laita-alueilla, kuntaliitosalueet sekä kaupunkien laitaosissa sijaitsevat lähiöt. Suurin osa Suomesta on harvaan asuttua maaseutua, jossa on pitkät etäisyydet fyysisiin palveluihin. 

Edellä mainituilta alueilta niin yritysten kuin julkisetkin palvelut ovat heikentyneet tai hävinneet kokonaan keskittämisen ja/tai väestön ikääntymisen ja vähenemisen sekä palvelujen digitalisoinnin myötä. Hyvinvointialueilla on jo nyt käytössä erilaisia digipalveluita ja niitä kehitetään edelleen. Maaseudun ja em. alueiden asukkaille digitaalisten ja sähköisten palvelujen saatavuus lisää palvelutarjontaa.

Toimintamalli on kehitetty Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon hankkeessa (OSPA). Hankkeessa on seitsemän kuntapilottia, joista kolmessa kampanja on toteutettu osana hanketta. Idea kampanjaan syntyi Vesannon kunnassa. Henkkarit kaikille -kampanja on helppo toteuttaa muissakin kunnissa tai hyvinvointialueilla. OSPA-hankkeen hallinnoija on Kehittämisyhdistys Mansikka ry, rahoittajia ovat Pohjois-Savon ELY, maaseuturahasto sekä Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon kehittämisrahasto.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ongelma: Vesannon kunnan digineuvonnasta vastaava henkilö havaitsi, että monelta kuntalaiselta puuttuvat pankkitunnukset ja he eivät pääse käyttämään vahvaa tunnistautumista edellyttäviä palveluja. Myös paikallisessa pankissa havahduttiin siihen, että merkittävällä osalla asiakkaita ei tunnuksia ole. Pankkitunnusten puuttumisen yksi syy oli, ettei asukkailla ole tunnusten saamiseen vaadittavaa henkilöllisyystodistusta. Aiemmin henkilöllisyyden saattoi osoittaa näyttämällä ajokorttia. Henkilökortin tai passin hankkiminen edellyttää passikuvaa ja tunnistautumista poliisiasemalla. Vesannolla ei ole valokuvaamoa, eikä poliisiasemaa, matka lähimpiin palvelupisteisiin naapurikuntiin on kymmeniä, jopa yli 100 kilometriä kunnan laita-alueilta ja julkista liikennettä ei ole (monelta puuttuu oma auto), niin henkilöllisyystodistuksen hankkiminen on lähes mahdotonta ja lisäksi monelle liian kallista. 

Sama havainto pankkitunnusten puuttumisesta tehtiin useammassa muussakin Pohjois-Savon kunnassa. Vesannon lisäksi kampanja toteutettiin Tuusniemellä ja Tervossa. Tarve on ilmennyt laajemmin muissakin kunnissa ja maaseutualueilla. OSPA-hanke päättyy, joten tässä hankkeessa kampanjaa ei pystytä laajentamaan. Kehittämisyhdistys Mansikka ry on hakenut Pohjois-Savon hyvinvointialueelta yleishyödyllisen toiminnan innovaatioavustusta, jotta kampanjaa voidaan jatkaa.

 

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asukkaiden, asiakkaiden ja erilaisten kohderyhmien tarve on saada ja saavuttaa oman elämän kannalta tärkeät palvelut helposti. Digitaaliset ja sähköiset palvelut lisäävät saatavuutta, mikäli palvelujen käytön esteitä poistetaan ja tunnistetaan käyttämättömyyden juurisyitä. Kun juurisyyt on tunnistettu, ratkaisujen kehittäminen helpottuu.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Henkkarit kaikille kampanjan toteutus käynnistyi Vesannolla Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia -hankkeen (OSPA) pilottiryhmässä. Pilottiryhmän ytimen muodostivat kirkko-pankki-kunta -yhteisöt. Ydinryhmä kutsui kampanjan toteutukseen mukaan yhdistyksiä sekä vapaaehtoisia. Ydinryhmä koordinoi toteutusta.

Toimijoiden roolit ja tehtävät

Viestintä ja kuljetukset kuntataajamaan

- kunta: joka kotiin jaettavan tiedotteen laatiminen, tiedon levittäminen kunnan viestintäkanavissa, kunnan asiointiliikenteen hyödyntäminen kylistä valokuvaukseen ja bussikuljetukseen tulevien asiakkaiden osalta

- yhdistykset: tiedotteen jakaminen kaikkiin talouksiin kunnan alueella

- vapaaehtoiset: vapaaehtoiset ja yhdistykset organisoivat kyydit kuntataajamaan niistä kylistä ja kunnan osista, josta ei ole asiointiliikennettä (valokuvaus, matka poliisiasemalle)

- OSPA-hanke: mediatiedottaminen, viestintä hankkeen viestintäkanavissa, lehti-ilmoituksen maksaminen

Valokuvaus

- pankki: tilat valokuvaukseen sekä henkilökuntaa avustamaan valokuvauksen toteutusta (esim. valtakirjojen monistus, asiakkaiden puhelinnumerojen kirjaaminen valokuvaajaa varten, asiakkaiden ohjaaminen kuvaukseen)

- kunta: yhteydenotto valokuvaajaan + aikataulusta sopiminen, avustaminen sähköisen hakemuksen täyttämisessä valokuvauksen yhteydessä (mikäli asiakkaalla jo olemassa olevat pankkitunnukset), yleinen ohjeistus ja neuvonta

- seurakunta (kirkko): avustaminen sähköisen hakemuksen täyttämisessä, yleinen ohjeistus ja neuvonta

- OSPA-hanke: tapahtuman valokuvaus ja mediatiedottaminen, avustaminen toteutuksessa

Bussikuljetus poliisiasemalle:

- kunta: aikataulun sopiminen poliisiaseman lupapalveluiden kanssa (erillinen asiointipäivä kampanjaa varten normaalien aukioloaikojen ulkopuolella - maaseudulla lupapalvelut eivät ole avoinna päivittäin tai välttämättä ei edes joka viikko), ilmoittautumisten vastaanotto bussikuljetukseen, henkilökuntaa mukana bussissa sekä poliisiasemalla avustamassa

- vapaaehtoiset (seurakunta): mukana bussissa sekä poliisiasemalla avustamassa 

- OSPA-hanke: kuljetuksen kilpailutus ja hankinta, eväiden tilaaminen ja tarvikkeiden hankinta kahvinkeittoon, mukana bussissa sekä poliisiasemalla avustamassa, tapahtuman valokuvaus ja mediatiedottaminen

Bussimatkapäivä oli pitkä varsinkin heille, jotka lähtivät sivukyliltä jo aikaisin aamulla. Ydinryhmä selvitti, että poliisiasemalla oli mahdollista keittää kahvia. Matkalaisille tarjottiin jo bussimatkan aikana juomaa, poliisiasemalla eväät ja kahvia.

OSPA -hankkeen kahdessa muussa pilottikunnassa, Tuusniemellä ja Tervossa "Henkkarit kaikille" -kampanjat toteutettiin pääosin samalla tavalla. Molemmissa kunnissa jatkojalostettiin tapahtuman toteuttamista ja yhteistyökumppanuudet poikkesivat jonkin verran Vesannon mallista.

Tuusniemellä viestintä hoidettiin postin kautta joka kotiin jaetulla tiedotteella, jonka kunta maksoi. Valokuvaus toteutettiin kunnantalossa ja valokuvaukseen jaettiin vuoronumeroita, jotta kuvauksiin tulevat saattoivat käyttää odotusajan esimerkiksi kauppa-asiointiin. Matkalle Outokummun poliisiasemalle eväät sponsoroivat paikalliset K- ja S-kaupat sekä pankki ja OSPA-hanke. Eväiden valmistuksesta vastasi kunnan oma keittiö. Mukana työryhmässä oli myös hyvinvointialueen työntekijä.

Tervossa valokuvauspäivänä paikallinen yhdistys, Tervon Tekevät, avasi tilaan kahvion. Pankki tarjosi bussimatkalle eväät. Viestinnästä joka kotiin vastasivat yhdistykset.

 

 

Tavoiteltu muutos

"Henkkarit kaikille" -kampanjan kautta mahdollisimman moni kuntalainen saa henkilöllisyystodistuksen ja voi hankkia pankkitunnukset päästäkseen käyttämään vahvaa tunnistautumista vaativia digitaalisia palveluja. Digitaalisten palvelujen saatavuus lisääntyy joko omatoimisesti, digituen tai omaisten/läheisten avustamana.

Tuloksia Pohjois-Savossa

Vesanto: Valokuvaukseen yhden päivän aikana osallistui 80 henkilöä (n. 5 % asukkaista). Bussimatkalla mukana oli noin 30 henkilöä. Lisäksi osa saapui paikalle inva-takseilla. Bussimatkalle osallistuvat olivat pääosin ikäihmisiä. Valokuvaukseen osallistui useita nuoria ja työikäisiä, jotka pystyivät omatoimisesti tekemään sähköisen hakemuksen. Nuoret kertoivat, että tarvitsevat henkilöllisyystodistusta/pankkitunnuksia mm. yhteishakuun, kirjautuakseen Omakantaan ja avatakseen pankkitilin.

Tuusniemi: Valokuvaukseen osallistui 110 henkilöä  (n. 5 % asukkaista) ja bussimatkalle noin 40 henkilöä. 

Tervo: Valokuvaukseen osallistui 96 henkilöä (n. 7 % asukkaista) ja bussimatkalle yli 40 henkilöä.

Kaikissa kunnissa kysyttiin ikäihmisiltä käyttävätkö mukana olleet jatkossa digitaalisia palveluja. Vastaukseksi saatiin "kyllä, joko itsenäisesti opettelemalla tai läheisten avustamana". Myös joidenkin osallistujien omaiset kertoivat asioinnin helpottuvan, kun pankkitunnusten myötä sähköisen asioinnin valtuutus mahdollistui.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pääasiallinen kohderyhmä: ikäihmiset, muita: nuoret, vammaiset, työikäiset, työttömät, maahanmuuttajat

Tuusniemellä tehdyn asukaskyselyn (jaettiin joka talouteen, vastausprosentti 37) perusteella 24 % kunnan asukkaista ei käytä lainkaan sähköisiä/digitaalisia palveluja. Vastaajista suurin osa oli ikäihmisiä, mutta myös muissa kohderyhmissä (mm. nuoret, työttömät) oli digittömiä. Tuusniemellä toteutetun kyselyn tuloksia voi soveltaa mihin tahansa pieneen pohjoissavolaiseen maakunnan laita-alueen kuntaan - OSPA-hankkeen pilottikunnissa digisyrjäytyminen nousi esiin monin tavoin eri yhteyksissä. Kampanjan pääasiallinen kohderyhmä olivat ikäihmiset. Tapahtumien yhteydessä todettiin, että muitakin kohderyhmiä tavoitettiin. 

Sekä valokuvauspäivänä että poliisiasemalla jokainen joutui odottamaan vuoroaan, jopa useita tunteja. Silti odottaminen koettiin positiivisena: samalla kohtasi muita ihmisiä ja pääsi heidän kanssaan keskustelemaan. Kampanjan tapahtumat olivat osallistujille samalla kaivattua sosiaalista kanssakäymistä. Keskusteluissa ilmeni, että monet asuivat yksin ja kokivat yksinäisyyttä - eikä pelkästään ikäihmiset. 

Henkilöllisyystodistuksen ja sen myötä pankkitunnusten saaminen koettiin myös yhtenä väylänä palvelujen parempaan saamiseen sekä mahdollisesti uusiin osallisuuden ja vuorovaikutuksen rakentamisen mahdollisuuksiin.

Ratkaisun perusidea

"Henkkarit kaikille" -kampanjassa autetaan henkilötodistuksen hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti.

Monet kohderyhmät jäävät digipalvelujen ulkopuolelle sen vuoksi, että heillä ei ole pankkitunnuksia. Pankkitunnusten saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta. Syitä henkilöllisyystodistuksen puuttumiseen on monia. Kuten valokuvaamon ja poliisiaseman puuttuminen asuinpaikasta, pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen tai oman auton puuttuminen, taloudelliset syyt, maahanmuuttajan haasteet jne.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Prosessi

1. Kampanjan suunnittelu yhdessä työryhmän kanssa: paikalliset toimijat, paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden

- työryhmän kokoaminen

- mahdollisten kustannuksiin osallistuvien yhteistyökumppaneiden hankinta

2. Viestinnän suunnittelu ja toteutus: mikä on paras tapa paikkakunnalla saavuttaa haluttu kohderyhmä? Esimerkkejä (tehokkainta on käyttää useampaa viestinnän keinoa):

- tiedote jokaiseen talouteen (esim. postin mukana tai yhdistysten/vapaaehtoisten työnä)

- tiedotteen levittäminen hyvinvointialueen kotihoidon sekä seurakunnan työntekijöiden kautta

- yhdistykset (järjestöt) välittävät tiedotetta omissa verkostoissaan, kanavissaan ja kohtaamisissaan

- kunnan (ja hyvinvointialueen) netti-sivut sekä some

- ilmoitus paikallislehdessä, yhteistyö paikallislehden kanssa: työryhmä kirjoittaa jutun tai lehden toimittaja tekee ennakkojutun sekä juttuja prosessista

3. Sopiminen paikalliskuljetuksista valokuvauspäivänä kuvauspaikalle sekä lupahakemuspäivänä bussin lähtöpaikalle - vaihtoehtoisia tapoja- tietoa kootusti tiedotteeseen:

- kunnan järjestämä asiointiliikenne - sovitaan poikkeavista aikatauluista (ainakin harvaan asuttu maaseutu)

- kylä- ja asukasyhdistykset, muut yhdistykset, seurakunnat tms. organisoivat kunnan/alueen eri osista kuljetukset (nimetyt yhteyshenkilöt)

- läheiset, omaiset, naapurit järjestävät kuljetuksen

- inva-taksit (varmistettava, että niitä on, jos tarvitaan, erityisesti harvaan asuttu maaseutu)

- saapuminen omalla autolla

4. Valokuvauspäivän toteuttaminen: passikuvat henkilökorttiin tai passiin

- paikallinen tila, jossa kuvat voidaan ottaa (riittävästi tilaa kuvaajalle ja kuvausta odottaville sekä erillinen tila henkilökohtaiseen neuvontaan, mikäli joku haluaa opetella tekemään sähköisen hakemuksen) - tila voi olla kunnan, seurakunnan, pankin, yhdistyksen....

- valokuvaajien kartoittaminen naapurikunnista, kuvaajan valinta, kuvauspäivästä ja hinnasta sopiminen - kuvattavat maksavat valokuvauksen itse

- päivän aikana yhteiseen bussikuljetukseen ilmoittautuminen

- paikalla olevat järjestäjätahot kirjoittavat lapulle ennen valokuvausta kuvattavien puhelinnumerot, kuvattava antaa lapun valokuvaajalle - valokuvaaja syöttää kuvan ja puhelinnumeron lupapalveluun - asiakas saa koodin tekstiviestinä lupapalvelussa asiointia varten (jos ei ole puhelinta tai ei osaa käyttää tekstiviestiä, kuvaaja kirjoittaa koodin paperilapulle)

- päivän aikana avustetaan tarvittaessa sähköisen hakemuksen tekemisessä (mikäli on jo pankkitunnukset ja mahdollista osaamista)

- valtakirjalomakkeiden jakaminen henkilökortin tai passin hakemista varten (posti, kauppa, R-kioski tms.)

5. Bussikuljetuksen kilpailuttaminen ja toteuttaminen

- tarjouspyyntöjen tekeminen ja kuljetusyrityksen valinta (sopiminen kuka maksaa kyydin vai peritäänkö matkalaisilta)

- sopiminen lupaviranomaisen kanssa päivästä, jolloin saavutaan ryhmänä poliisiasemalle tekemään henkilökortti- tai passihakemuksia (aikataulutus, käytännön järjestelyt, riittävä määrä istuimia, wc-tilat, mahdollinen kahvinkeitto ja tarjoilun järjestäminen matkalaisille...)

- matka kestää kokonaisuutena (kotoa saakka) useita tunteja - siksi pitää huolehtia siitä, että matkalaiset saavat syötävää ja juotavaa: tarjoilun järjestäminen matkan aikana poliisiaseman tiloissa tai sen läheisyydessä (esim. eväät, juotavaa ja kertakäyttöastioita/lautasliinoja mukaan, kahvinkeitto poliisiasemalla tai tarjoilun järjestäminen lähi ravintolassa/kahvilassa)

6. Yhteenveto-/palautepalaveri tapahtuman jälkeen  - kiittäminen yhteistyöstä, lahjoituksista, tuesta!

Jatkuvuus/opittua: Kaikissa kolmessa jo toteutetussa prosessissa henkilöllisyystodistusten hankkimisen tarve on ollut niin suuri, että kaikki halukkaat eivät voineet osallistua tapahtumaan. Esimerkiksi yhden valokuvauspäivän aikana kaikki halukkaat eivät päässeet kuvattavaksi - jonot olivat pitkiä. Henkilöllisyystodistus myös vanhenee viidessä vuodessa. 

Vesannolla ja Tuusniemellä kuntien viranhaltijat totesivat, että vastaava kampanja pitää toteuttaa vuoden tai kahden vuoden sisällä uudestaan samalla tavoin - malli syntyi tekemällä.

Resurssit

Tekijät ja osaaminen

- koordinoivana ja fasilitoivana tahona voi toimia kunta (hyte-koordinaattori, kunnanjohtaja, osallisuuskoordinaattori tms.) tai kehittämishankkeen työntekijä (ei vaadi erillistä hanketta, mutta voi olla osa jotakin kehittämiskokonaisuutta)

- työryhmään kutsutaan erilaisia toimijoita, esim. seurakunta, pankki, hyvinvointialueen paikallisia työntekijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä, vapaaehtoisia, hankkeita - riippuen paikallisesta toimintakulttuurista - tehtävät/vastuut jaetaan työryhmässä sovittavalla tavalla 

- toteuttaminen ei vaadi erityisosaamista; tarvitaan yhteistyötaitoja ja yhteen hiileen puhaltamista sekä halua auttaa

Kustannukset sekä prosessin kesto 

bussimatka poliisiasemalle, hintaan vaikuttaa matkan pituus (toteutetuissa prosesseissa hinta oli 200 - 500 €), kustannukseen voi hakea yhteistyökumppanin tai sisällyttää jonkin hankkeen budjettiin

- matkaeväät, juotavat, kertakäyttöastiat; hinta/henkilö 10 - 15 €; kustannuksen kattamiseen voi hakea yhteistyökumppanin tai sisällyttää jonkin hankkeen budjettiin (toteutetuissa prosesseissa kumppaneina olivat paikalliset pankit, kaupat, muut yritykset)

- viestintä: lehti-ilmoitus paikallislehdessä (350 - 600 €), suorajakelun hinta riippuu kunnan talouksien määrästä (toteutetuissa prosesseissa postin kautta noin 1750 taloutta, hinta oli alle 500 €; kunnat voivat sopia myös yhdistyksille maksettavasta korvauksesta erikseen)

Prosessin kokonaishinta ei ole siis kovin suuri. 

Kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varata aikaa noin 1 kuukausi. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Henkkarit kaikille -kampanja pureutuu yhteen digisyrjäytymisen juurisyyhyn ja tarjoaa helposti toteutettavan ja edullisen sekä yhteisöllisesti ja osallistavasti tuotetun ratkaisuvaihtoehdon. Toimintamalli soveltuu erityisen hyvin maaseutukuntiin, etenkin harvaan asutulle maaseudulle ja maakuntien laita-alueille, kuntaliitosalueille sekä kaupungin laitaosissa sijaitseviin lähiöihin.

Kampanja on helppo toteuttaa kunnan, hyvinvointialueen, yhdistysten, seurakuntien, yritysten ja vapaaehtoisten yhteistyönä osallistavana prosessina.

2. Mitä olette tehneet aidosti ihmislähtöisen toimintamallin luomiseksi?

Mallin toteuttaminen on tehty osallistavasti yhdessä eri toimijoiden kanssa ja asiakkaiden konkreettiset tarpeet huomioiden. Mallin luomisessa on ollut mukana kohderyhmään kuuluvia. Henkkarit kaikille -kampanja parantaa digitaalisten palvelujen saatavuutta.

Mallissa on haettu ihmislähtöisiä ratkaisuja tunnistettuun haasteeseen nimenomaan niiden asukkaiden osalta, jotka ovat vaarassa "pudota jatkuvasti kiihtyvän digimaailman kyydistä" sekä etsitty juurisyitä, jotka aiheuttavat digisyrjäytymistä. Toteutuksessa on laajalla ja monitaustaisella joukolla yhdessä tekemällä ja kokemalla kehitetty yksinkertainen ratkaisu. Viestinnässä ja toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ihmisten arvokkaaseen kohtaamiseen.

3. Miten toimintamallissa näkyy 2023 teema: "Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!"/ Palkinnon 2023 teema: "Pidetään kaikki kärryillä - ihmiseltä ihmiselle" 

Malli on ihmislähtöinen palvelu, yhdessä on tehty, eikä meinattu - koko prosessin tavoitteena on ollut, "että pidetään kaikki kärryillä - ihmiseltä ihmiselle"!

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digitaalisten ja sähköisten, vahvaa tunnistautumista, vaativien palvelujen piiriin on saatu merkittävä määrä uusia asiakkaita pienissä harvaan asutun maaseudun kunnissa. Tästä eteenpäin henkilökortin ja pankkitunnusten hankkijat voivat kartuttaa digiosaamistaan läheisten, digituen ja koulutusten avulla tai vähintäänkin tuettuna tai avustettuna päästä digitaalisten palvelujen käyttäjiksi. Nämä henkilöt voivat nyt käyttää esimerkiksi Kelan palveluja, kirjautua Omakantaan, varata sähköisen varausjärjestelmän kautta aikoja lääkärille tai sairaanhoitajalle sekä hyödyntää etäsairaanhoidon palveluja.

Todellinen yllätys oli sen tajuaminen, kuinka merkittävästi palvelujen häviäminen ja keskittäminen on vaikeuttanut elämisen kannalta tärkeiden palvelujen saatavuutta. Yllättävää on myös se, että palvelujen keskittäjät ja digitaalisten palvelujen kehittäjät julkisella sektorilla eivät ole tunnistaneet digisyrjäytymisen juurisyitä - keskeisten palvelujen saavuttamattomuutta.