Henkkarit kaikille -kampanja
Kampanjassa autetaan henkilöllisyystodistuksen hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti.
Toimintamallin nimi
Kampanjassa autetaan henkilöllisyystodistuksen hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti.
"Henkkarit kaikille" -kampanjassa autetaan henkilötodistuksen hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti.
Monet kohderyhmät jäävät digipalvelujen ulkopuolelle sen vuoksi, että heillä ei ole pankkitunnuksia. Pankkitunnusten saaminen edellyttää henkilöllisyystodistusta. Syitä henkilöllisyystodistuksen puuttumiseen on monia. Kuten valokuvaamon ja poliisiaseman puuttuminen asuinpaikasta, pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen tai oman auton puuttuminen, taloudelliset syyt, maahanmuuttajan haasteet jne.
Kampanjan toteutus on tärkeää sellaisilla alueilla, joilla ei ole henkilöllisyystodistuksen hankkimiseen tarvittavia palveluja lainkaan tai lähellä helposti saavutettavissa. Tällaisia alueita ovat maaseudun kunnat, varsinkin harvaan asutulla maaseudulla ja maakuntien laita-alueilla, kuntaliitosalueet sekä kaupunkien laitaosissa sijaitsevat lähiöt. Suurin osa Suomesta on harvaan asuttua maaseutua, jossa on pitkät etäisyydet fyysisiin palveluihin.
Edellä mainituilta alueilta niin yritysten kuin julkisetkin palvelut ovat heikentyneet tai hävinneet kokonaan keskittämisen ja/tai väestön ikääntymisen ja vähenemisen sekä palvelujen digitalisoinnin myötä. Hyvinvointialueilla on jo nyt käytössä erilaisia digipalveluita ja niitä kehitetään edelleen. Maaseudun ja em. alueiden asukkaille digitaalisten ja sähköisten palvelujen saatavuus lisää palvelutarjontaa.
Toimintamalli on kehitetty Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon hankkeessa (OSPA). Hankkeessa on seitsemän kuntapilottia, joista kolmessa kampanja on toteutettu osana hanketta. Idea kampanjaan syntyi Vesannon kunnassa. Henkkarit kaikille -kampanja on helppo toteuttaa muissakin kunnissa tai hyvinvointialueilla. OSPA-hankkeen hallinnoija on Kehittämisyhdistys Mansikka ry, rahoittajia ovat Pohjois-Savon ELY, maaseuturahasto sekä Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon kehittämisrahasto.
Pääasiallinen kohderyhmä: ikäihmiset, muita: nuoret, vammaiset, työikäiset, työttömät, maahanmuuttajat
Tuusniemellä tehdyn asukaskyselyn (jaettiin joka talouteen, vastausprosentti 37) perusteella 24 % kunnan asukkaista ei käytä lainkaan sähköisiä/digitaalisia palveluja. Vastaajista suurin osa oli ikäihmisiä, mutta myös muissa kohderyhmissä (mm. nuoret, työttömät) oli digittömiä. Tuusniemellä toteutetun kyselyn tuloksia voi soveltaa mihin tahansa pieneen pohjoissavolaiseen maakunnan laita-alueen kuntaan - OSPA-hankkeen pilottikunnissa digisyrjäytyminen nousi esiin monin tavoin eri yhteyksissä. Kampanjan pääasiallinen kohderyhmä olivat ikäihmiset. Tapahtumien yhteydessä todettiin, että muitakin kohderyhmiä tavoitettiin.
Sekä valokuvauspäivänä että poliisiasemalla jokainen joutui odottamaan vuoroaan, jopa useita tunteja. Silti odottaminen koettiin positiivisena: samalla kohtasi muita ihmisiä ja pääsi heidän kanssaan keskustelemaan. Kampanjan tapahtumat olivat osallistujille samalla kaivattua sosiaalista kanssakäymistä. Keskusteluissa ilmeni, että monet asuivat yksin ja kokivat yksinäisyyttä - eikä pelkästään ikäihmiset.
Henkilöllisyystodistuksen ja sen myötä pankkitunnusten saaminen koettiin myös yhtenä väylänä palvelujen parempaan saamiseen sekä mahdollisesti uusiin osallisuuden ja vuorovaikutuksen rakentamisen mahdollisuuksiin.
Prosessi
1. Kampanjan suunnittelu yhdessä työryhmän kanssa: paikalliset toimijat, paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden
- työryhmän kokoaminen
- mahdollisten kustannuksiin osallistuvien yhteistyökumppaneiden hankinta
2. Viestinnän suunnittelu ja toteutus: mikä on paras tapa paikkakunnalla saavuttaa haluttu kohderyhmä? Esimerkkejä (tehokkainta on käyttää useampaa viestinnän keinoa):
- tiedote jokaiseen talouteen (esim. postin mukana tai yhdistysten/vapaaehtoisten työnä)
- tiedotteen levittäminen hyvinvointialueen kotihoidon sekä seurakunnan työntekijöiden kautta
- yhdistykset (järjestöt) välittävät tiedotetta omissa verkostoissaan, kanavissaan ja kohtaamisissaan
- kunnan (ja hyvinvointialueen) netti-sivut sekä some
- ilmoitus paikallislehdessä, yhteistyö paikallislehden kanssa: työryhmä kirjoittaa jutun tai lehden toimittaja tekee ennakkojutun sekä juttuja prosessista
3. Sopiminen paikalliskuljetuksista valokuvauspäivänä kuvauspaikalle sekä lupahakemuspäivänä bussin lähtöpaikalle - vaihtoehtoisia tapoja- tietoa kootusti tiedotteeseen:
- kunnan järjestämä asiointiliikenne - sovitaan poikkeavista aikatauluista (ainakin harvaan asuttu maaseutu)
- kylä- ja asukasyhdistykset, muut yhdistykset, seurakunnat tms. organisoivat kunnan/alueen eri osista kuljetukset (nimetyt yhteyshenkilöt)
- läheiset, omaiset, naapurit järjestävät kuljetuksen
- inva-taksit (varmistettava, että niitä on, jos tarvitaan, erityisesti harvaan asuttu maaseutu)
- saapuminen omalla autolla
4. Valokuvauspäivän toteuttaminen: passikuvat henkilökorttiin tai passiin
- paikallinen tila, jossa kuvat voidaan ottaa (riittävästi tilaa kuvaajalle ja kuvausta odottaville sekä erillinen tila henkilökohtaiseen neuvontaan, mikäli joku haluaa opetella tekemään sähköisen hakemuksen) - tila voi olla kunnan, seurakunnan, pankin, yhdistyksen....
- valokuvaajien kartoittaminen naapurikunnista, kuvaajan valinta, kuvauspäivästä ja hinnasta sopiminen - kuvattavat maksavat valokuvauksen itse
- päivän aikana yhteiseen bussikuljetukseen ilmoittautuminen
- paikalla olevat järjestäjätahot kirjoittavat lapulle ennen valokuvausta kuvattavien puhelinnumerot, kuvattava antaa lapun valokuvaajalle - valokuvaaja syöttää kuvan ja puhelinnumeron lupapalveluun - asiakas saa koodin tekstiviestinä lupapalvelussa asiointia varten (jos ei ole puhelinta tai ei osaa käyttää tekstiviestiä, kuvaaja kirjoittaa koodin paperilapulle)
- päivän aikana avustetaan tarvittaessa sähköisen hakemuksen tekemisessä (mikäli on jo pankkitunnukset ja mahdollista osaamista)
- valtakirjalomakkeiden jakaminen henkilökortin tai passin hakemista varten (posti, kauppa, R-kioski tms.)
5. Bussikuljetuksen kilpailuttaminen ja toteuttaminen
- tarjouspyyntöjen tekeminen ja kuljetusyrityksen valinta (sopiminen kuka maksaa kyydin vai peritäänkö matkalaisilta)
- sopiminen lupaviranomaisen kanssa päivästä, jolloin saavutaan ryhmänä poliisiasemalle tekemään henkilökortti- tai passihakemuksia (aikataulutus, käytännön järjestelyt, riittävä määrä istuimia, wc-tilat, mahdollinen kahvinkeitto ja tarjoilun järjestäminen matkalaisille...)
- matka kestää kokonaisuutena (kotoa saakka) useita tunteja - siksi pitää huolehtia siitä, että matkalaiset saavat syötävää ja juotavaa: tarjoilun järjestäminen matkan aikana poliisiaseman tiloissa tai sen läheisyydessä (esim. eväät, juotavaa ja kertakäyttöastioita/lautasliinoja mukaan, kahvinkeitto poliisiasemalla tai tarjoilun järjestäminen lähi ravintolassa/kahvilassa)
6. Yhteenveto-/palautepalaveri tapahtuman jälkeen - kiittäminen yhteistyöstä, lahjoituksista, tuesta!
Jatkuvuus/opittua: Kaikissa kolmessa jo toteutetussa prosessissa henkilöllisyystodistusten hankkimisen tarve on ollut niin suuri, että kaikki halukkaat eivät voineet osallistua tapahtumaan. Esimerkiksi yhden valokuvauspäivän aikana kaikki halukkaat eivät päässeet kuvattavaksi - jonot olivat pitkiä. Henkilöllisyystodistus myös vanhenee viidessä vuodessa.
Vesannolla ja Tuusniemellä kuntien viranhaltijat totesivat, että vastaava kampanja pitää toteuttaa vuoden tai kahden vuoden sisällä uudestaan samalla tavoin - malli syntyi tekemällä.
Resurssit
Tekijät ja osaaminen
- koordinoivana ja fasilitoivana tahona voi toimia kunta (hyte-koordinaattori, kunnanjohtaja, osallisuuskoordinaattori tms.) tai kehittämishankkeen työntekijä (ei vaadi erillistä hanketta, mutta voi olla osa jotakin kehittämiskokonaisuutta)
- työryhmään kutsutaan erilaisia toimijoita, esim. seurakunta, pankki, hyvinvointialueen paikallisia työntekijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä, vapaaehtoisia, hankkeita - riippuen paikallisesta toimintakulttuurista - tehtävät/vastuut jaetaan työryhmässä sovittavalla tavalla
- toteuttaminen ei vaadi erityisosaamista; tarvitaan yhteistyötaitoja ja yhteen hiileen puhaltamista sekä halua auttaa
Kustannukset sekä prosessin kesto
- bussimatka poliisiasemalle, hintaan vaikuttaa matkan pituus (toteutetuissa prosesseissa hinta oli 200 - 500 €), kustannukseen voi hakea yhteistyökumppanin tai sisällyttää jonkin hankkeen budjettiin
- matkaeväät, juotavat, kertakäyttöastiat; hinta/henkilö 10 - 15 €; kustannuksen kattamiseen voi hakea yhteistyökumppanin tai sisällyttää jonkin hankkeen budjettiin (toteutetuissa prosesseissa kumppaneina olivat paikalliset pankit, kaupat, muut yritykset)
- viestintä: lehti-ilmoitus paikallislehdessä (350 - 600 €), suorajakelun hinta riippuu kunnan talouksien määrästä (toteutetuissa prosesseissa postin kautta noin 1750 taloutta, hinta oli alle 500 €; kunnat voivat sopia myös yhdistyksille maksettavasta korvauksesta erikseen)
Prosessin kokonaishinta ei ole siis kovin suuri.
Kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varata aikaa noin 1 kuukausi.
Digitaalisten ja sähköisten, vahvaa tunnistautumista, vaativien palvelujen piiriin on saatu merkittävä määrä uusia asiakkaita pienissä harvaan asutun maaseudun kunnissa. Tästä eteenpäin henkilökortin ja pankkitunnusten hankkijat voivat kartuttaa digiosaamistaan läheisten, digituen ja koulutusten avulla tai vähintäänkin tuettuna tai avustettuna päästä digitaalisten palvelujen käyttäjiksi. Nämä henkilöt voivat nyt käyttää esimerkiksi Kelan palveluja, kirjautua Omakantaan, varata sähköisen varausjärjestelmän kautta aikoja lääkärille tai sairaanhoitajalle sekä hyödyntää etäsairaanhoidon palveluja.
Todellinen yllätys oli sen tajuaminen, kuinka merkittävästi palvelujen häviäminen ja keskittäminen on vaikeuttanut elämisen kannalta tärkeiden palvelujen saatavuutta. Yllättävää on myös se, että palvelujen keskittäjät ja digitaalisten palvelujen kehittäjät julkisella sektorilla eivät ole tunnistaneet digisyrjäytymisen juurisyitä - keskeisten palvelujen saavuttamattomuutta.
Kansikuva
