Hevarin tarkoituksena on tukea oman identiteetin löytämisessä, sosiaalisten taitojen vahvistumisessa sekä oman näköisen elämän toteutumisessa. Se pohjautuu ratkaisukeskeisyyteen, positiiviseen psykologiaan ja toipumisorientaatioon. 

Toimintaympäristö **

Hevari – henkilökeskeistä voimavaravalmennusta on kehitetty Omat avaimet -projektissa 2017–2019. Projektissa oli mukana Aspa-säätiö ja Mielenterveyden keskusliitto. Kehittämistyö lähti liikkeelle kun huomattiin, että asumispalveluissa olevat nuoret tarvitsevat tukea arjen hallintaan ja oman identiteetin vahvistamiseen. Lisäksi huomattiin, että alueellisesti (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) oli paljon nuoria ja nuoria aikuisia, joilla oli erilaisia mielenterveyden haasteita, opintojen keskeytyksiä ja varhaista eläkkeelle jäämistä mielenterveyssyistä. 

Vertaistuen ja sosiaalisten tilanteiden vahvistamisen koettiin olevan tärkeää, joten oli luontaista lähteä ideoimaan ja kehittämään näitä asioita eteenpäin kohti ryhmämuotoista valmennusta.

Projektissa tavoitteena oli kehittää uudenlainen työmenetelmä, jossa yhdistyy Aspassa käytettävä henkilökeskeinen työote ja Mielenterveyden keskusliitossa kehitetty voimavaravalmennus toimivaksi kokonaisuudeksi. Kehittämistyössä huomioitiin erityisesti projektin kohderyhmä, 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset.

Projektin päätyttyä Omat avaimet -toiminta jatkui ja valmennusta jalkautettiin muihinkin kohderyhmiin, esimerkiksi kehitysvammaisille, äijille, perheellisille ja päihdekuntoutujille. Vuodesta 2023 alkaen toimintaan liitettiin 4You-hanke jossa kohderyhmänä oli lastensuojelutaustaiset nuoret.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehitystyön lähtötilanteena oli alueelliset tilastot (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) koskien nuoria ja nuoria aikuisia joilla oli erilaisia mielenterveyden haasteita ja jotka olivat jääneet opintojen ulkopuolelle. Alueilla oli paljon syrjäytymisriskissä olevia nuoria ja nuoria aikuisia, joille ei ollut tarjolla matalan kynnyksen palveluita tai toimintaa. Koulukiusaaminen, opintojen keskeytykset ja mielenterveyden haasteet olivat yleisiä ilmiöitä . Alueella oli paljon nuoria, jotka olivat jääneet mielenterveyssyistä eläkkeelle.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ryhmätyömenetelmän avulla haluttiin käynnistää osallistujan henkilökohtainen identiteettiprosessi, jonka myötä nuori tulee tietoisemmaksi siitä, mitä hän haluaa omassa arjessaan ja elämässään. Lisäksi osallistumisen myötä sitoutuminen eri palveluihin kasvaa.

Menetelmä haluttiin kehittää sellaiseksi, että se on helposti sisäistettävä ja helppo siirtää käytäntöön kohderyhmän kanssa työskennellessä. Menetelmän käytön opettelu ei vaadi valtavia resursseja, minkä takia se on kustannustehokas työmenetelmä. Laajemmin yhteiskunnallisesti ajateltuna ryhmätyömenetelmän avulla saadaan luotua säästöjä, kun parhaimmassa tapauksessa voidaan estää opintojen keskeytyminen, syrjäytyminen ja varhainen eläköityminen. Joskus ryhmämuotoinen työskentely auttaa myös ylläpitämään omaa hyvinvointia ja jaksamista, jolloin siinä on osana myös ennaltaehkäisevän työn näkökulma.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mukana kehittämistyössä ovat olleet sekä nuoret itse että alan ammattilaiset. Mukana olevat yhteistyötahot ja nuoret antoivat palautetta, joka purettiin tiimin kanssa samalla kun ristiinarviointi toteutettiin. Nuorten kokemukset ja ajatukset valmennuksesta olivat tärkeässä roolissa. Toteutimme prosessissa yhteiskehittämisen konseptia. Kehittämisessä mukana olevien henkilöiden aktiivisuus ja vahva osallistuminen näkyi sitoutumisessa palautteen ja arvioinnin antamiseen. Nuoret kokivat, että he saivat ääntänsä kuuluviin ja heidän osallistumisensa kehittämiseen oli aitoa.

Harjoitteita testattiin kuudessa eri pienryhmässä ja niiden ohjaamisesta vastasi kaksi ohjaajaa. Ryhmiin osallistuville nuorille kerrottiin, että he osallistuvat ryhmätyömenetelmän kehittämiseen ja heidän palautteensa on todella tärkeää. Yksi ryhmä kokoontui noin kymmenen kertaa. Jokaisen ryhmäkerran jälkeen ohjaajat työskentelivät yhdessä ja jakoivat nuorten palautteet, joiden pohjalta harjoitteita edelleen kehitettiin tai hylättiin. Ryhmätoiminnan kehitystyön ollessa loppuvaiheessa ryhmän sisällölliset valinnat altistettiin vielä useille ohjaustyön ammattilaisille. He olivat mukana ryhmässä reflektoimassa tai ohjaajapareina. Tässä työskentelytavassa toteutui ristiinarvioinnin elementtejä. 

Tavoiteltu muutos

Valmennuksen tavoitteena on: • löytää omat voimavarat ja vahvuudet • positiivisten muutosten tekeminen omaan elämään • auttaa huomaamaan elämän hyvät asiat • tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi ryhmässä • vahvistaa tunnetaitoja • toivon ja uteliaisuuden herääminen.

Aloittaa muutosprosessi oman identiteetin vahvistumisessa ja oman näköisen elämän toteuttamisessa.

Muutoksen mittaaminen

Menetelmän vaikuttavuutta todettiin projektin aikana tekemällä alku- ja loppuhaastattelut.

Haastattelumuotoisesta vaikuttavuuden arvioinnista luovuttiin kuitenkin koska todettiin, että se on raskasrakenteinen. Nykyisin menetelmän vaikuttavuutta mitataan loppukyselyllä, jonka kysymykset pohjautuvat tavoitteisiin, joita ryhmämuotoisella toiminnalla halutaan saavuttaa. Osana arviointia käytetään myös kahta valmennukseen kuuluvaa harjoitetta: hahmopuu ja voimavaratimantti. Hahmopuulla saadaan mitattua osallistujan omaa tunnekokemusta ryhmästä ja sitä, miten ryhmä on vaikuttanut häneen. Voimavaratimantti tehdään toisella ja viimeisellä ryhmäkerralla. Harjoitteen avulla saadaan konkreettista tietoa siitä, missä asioissa on tapahtunut muutosta valmennuksen aikana, mitä muutos on ollut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen. Työntekijän omat havainnot ovat myös tärkeä osa vaikuttavuuden arviointia.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Nuoret ja nuoret aikuiset. 

Valmennuksen kehittämisen aikana kohderyhmän ikä on rajattu 18–29-vuotiaisiin. Nuoret olivat aktiivisesti mukana kehittämisessä. Heiltä kerättiin palautetta niin valmennuksen sisällöstä kuin toimivuudestakin. Nuorten kokemukset vaikuttivat paljon siihen, minkälaiseksi valmennuskokonaisuus muotoutui.

Ratkaisun perusidea **

Hevari on sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisten käyttöön suunnattu ryhmätyömenetelmä.

Hevari koostuu noin kymmenestä pienryhmäkerrasta. Sen tarkoituksena on tukea osallistujaa oman identiteetin löytämisessä, sosiaalisten taitojen vahvistumisessa sekä oman näköisen elämän toteutumisessa. Hevari pohjautuu ratkaisukeskeisyyteen, positiiviseen psykologiaan ja toipumisorientaatioon. Valmennus soveltuu laajasti eri kohderyhmille kuten jälkihuoltonuorille, mielenterveyskuntoutujille sekä vanhemmuuden tukemiseen – sukupuoleen katsomatta.

Pienryhmässä voi kokea vertaistukea, jakaa kokemuksia ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Osallistuminen tukee arjenhallintaa, antaa sisältöä elämään ja mahdollistaa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kohtaamisen.

Hevari-ryhmässä teemoina ovat muun muassa voimavarat, vahvuudet, unelmat, kökköuskomukset, sosiaaliset suhteet ja arvot. Hevarin avulla voi oppia löytämään mm. voimavaroja arkeen, kehittämään tunnetaitoja ja päästä eroon haitallisista ajatusmalleista. Teemoja käsitellään pienten tehtävien sekä luovien ja kehollisten harjoitteiden avulla.

Hevarin jälkeen osallistuja pystyy tunnistamaan ajatusvääristymiään, tunteitaan ja voimavarasyöppöjään sekä vastaamaan kysymyksiin:

  • Kuka minä olen?
  • Mitä ovat voimavarani ja vahvuuteni?
  • Mitkä ovat arvoni ja unelmani?

Henkilökeskeinen voimavaravalmennus on kehitetty Aspa-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton yhteisessä Omat avaimet -projektissa. Menetelmä on palkittu Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n Nuorisoalan työmenetelmät -tunnustuksella vuonna 2019.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Valmennusta on juurrutettu ja viety laajemmin käyttöön sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille kuin myös alan opiskelijoille perehdytyspäiviä toteuttamalla. Perehdytyspäivässä käydään valmennusta läpi vuorovaikutteisesti ja pohditaan, miten sitä voi ottaa käyttöön omassa työssä. Perehdytyspäiviä järjestetään edelleen niin livenä kuin verkossakin. Valmennusmateriaali on kaikkien saatavilla internetissä maksuttomasti.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Valmennus on helposti sovellettavissa eri kohderyhmille. Valmennusta on käytetty erittäin laajasti jo tähän mennessä eri kohderyhmien kanssa, muun muassa itsenäistyville vammaisille henkilöille, päihdekuntoutujille ja perheellisille. Valmennuksen käyttäminen vaatii hyviä ohjaajantaitoja. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Ryhmätyömenetelmää on laajennettu eri kohderyhmille, esim. päihdekuntoutujille ja perheellisille. Menetelmää hyödynnetään myös monessa oppilaitoksessa osana ryhmäytymistä ja opintojen alussa sitouttavana elementtinä. 

Hevari – Henkilökeskeinen voimavaravalmennus on viety vuosien saatossa useassa ammattikorkeakoulussa osaksi sosionomin työmenetelmäopintoja. 

Kokonaisuutena ryhmätyömenetelmä toimii laajastikin eri kohderyhmien kanssa, koska sen sisältö koskettaa jokaisen ihmisen elämän teemoja. On havaittu, että menetelmä toimii elämäntilanteissa, joissa on tapahtunut jonkinlainen muutos tai on edelleen muutosvaiheessa: elämän hetkissä, joissa pohditaan uudelleen "kuka minä olen?". Näitä voivat olla esimerkiksi opiskeluista ulkopuolelle jääminen, parisuhteen päättyminen, työkyvyttömyys tai työttömyys, sairastuminen tai vanhemmaksi tuleminen. Menetelmän ryhmämuotoinen toteutus mahdollistaa sen, että se voi toimia monelle kasvualustana ja sitä kautta lisätä rohkeutta osallistua ja olla osana erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa sekä jakaa omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisille.