Hevari – Henkilökeskeinen voimavaravalmennus
Hevarin tarkoituksena on tukea oman identiteetin löytämisessä, sosiaalisten taitojen vahvistumisessa sekä oman näköisen elämän toteutumisessa. Se pohjautuu ratkaisukeskeisyyteen, positiiviseen psykologiaan ja toipumisorientaatioon.
Hevari – henkilökeskeistä voimavaravalmennusta on kehitetty Omat avaimet -projektissa 2017–2019. Projektissa oli mukana Aspa-säätiö ja Mielenterveyden keskusliitto. Kehittämistyö lähti liikkeelle kun huomattiin, että asumispalveluissa olevat nuoret tarvitsevat tukea arjen hallintaan ja oman identiteetin vahvistamiseen. Lisäksi huomattiin, että alueellisesti (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) oli paljon nuoria ja nuoria aikuisia, joilla oli erilaisia mielenterveyden haasteita, opintojen keskeytyksiä ja varhaista eläkkeelle jäämistä mielenterveyssyistä.
Vertaistuen ja sosiaalisten tilanteiden vahvistamisen koettiin olevan tärkeää, joten oli luontaista lähteä ideoimaan ja kehittämään näitä asioita eteenpäin kohti ryhmämuotoista valmennusta.
Projektissa tavoitteena oli kehittää uudenlainen työmenetelmä, jossa yhdistyy Aspassa käytettävä henkilökeskeinen työote ja Mielenterveyden keskusliitossa kehitetty voimavaravalmennus toimivaksi kokonaisuudeksi. Kehittämistyössä huomioitiin erityisesti projektin kohderyhmä, 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset.
Projektin päätyttyä Omat avaimet -toiminta jatkui ja valmennusta jalkautettiin muihinkin kohderyhmiin, esimerkiksi kehitysvammaisille, äijille, perheellisille ja päihdekuntoutujille. Vuodesta 2023 alkaen toimintaan liitettiin 4You-hanke jossa kohderyhmänä oli lastensuojelutaustaiset nuoret.
Kehitystyön lähtötilanteena oli alueelliset tilastot (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) koskien nuoria ja nuoria aikuisia joilla oli erilaisia mielenterveyden haasteita ja jotka olivat jääneet opintojen ulkopuolelle. Alueilla oli paljon syrjäytymisriskissä olevia nuoria ja nuoria aikuisia, joille ei ollut tarjolla matalan kynnyksen palveluita tai toimintaa. Koulukiusaaminen, opintojen keskeytykset ja mielenterveyden haasteet olivat yleisiä ilmiöitä . Alueella oli paljon nuoria, jotka olivat jääneet mielenterveyssyistä eläkkeelle.
Mukana kehittämistyössä ovat olleet sekä nuoret itse että alan ammattilaiset. Mukana olevat yhteistyötahot ja nuoret antoivat palautetta, joka purettiin tiimin kanssa samalla kun ristiinarviointi toteutettiin. Nuorten kokemukset ja ajatukset valmennuksesta olivat tärkeässä roolissa. Toteutimme prosessissa yhteiskehittämisen konseptia. Kehittämisessä mukana olevien henkilöiden aktiivisuus ja vahva osallistuminen näkyi sitoutumisessa palautteen ja arvioinnin antamiseen. Nuoret kokivat, että he saivat ääntänsä kuuluviin ja heidän osallistumisensa kehittämiseen oli aitoa.
Harjoitteita testattiin kuudessa eri pienryhmässä ja niiden ohjaamisesta vastasi kaksi ohjaajaa. Ryhmiin osallistuville nuorille kerrottiin, että he osallistuvat ryhmätyömenetelmän kehittämiseen ja heidän palautteensa on todella tärkeää. Yksi ryhmä kokoontui noin kymmenen kertaa. Jokaisen ryhmäkerran jälkeen ohjaajat työskentelivät yhdessä ja jakoivat nuorten palautteet, joiden pohjalta harjoitteita edelleen kehitettiin tai hylättiin. Ryhmätoiminnan kehitystyön ollessa loppuvaiheessa ryhmän sisällölliset valinnat altistettiin vielä useille ohjaustyön ammattilaisille. He olivat mukana ryhmässä reflektoimassa tai ohjaajapareina. Tässä työskentelytavassa toteutui ristiinarvioinnin elementtejä.
Valmennuksen tavoitteena on: • löytää omat voimavarat ja vahvuudet • positiivisten muutosten tekeminen omaan elämään • auttaa huomaamaan elämän hyvät asiat • tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi ryhmässä • vahvistaa tunnetaitoja • toivon ja uteliaisuuden herääminen.
Aloittaa muutosprosessi oman identiteetin vahvistumisessa ja oman näköisen elämän toteuttamisessa.
Menetelmän vaikuttavuutta todettiin projektin aikana tekemällä alku- ja loppuhaastattelut.
Haastattelumuotoisesta vaikuttavuuden arvioinnista luovuttiin kuitenkin koska todettiin, että se on raskasrakenteinen. Nykyisin menetelmän vaikuttavuutta mitataan loppukyselyllä, jonka kysymykset pohjautuvat tavoitteisiin, joita ryhmämuotoisella toiminnalla halutaan saavuttaa. Osana arviointia käytetään myös kahta valmennukseen kuuluvaa harjoitetta: hahmopuu ja voimavaratimantti. Hahmopuulla saadaan mitattua osallistujan omaa tunnekokemusta ryhmästä ja sitä, miten ryhmä on vaikuttanut häneen. Voimavaratimantti tehdään toisella ja viimeisellä ryhmäkerralla. Harjoitteen avulla saadaan konkreettista tietoa siitä, missä asioissa on tapahtunut muutosta valmennuksen aikana, mitä muutos on ollut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen. Työntekijän omat havainnot ovat myös tärkeä osa vaikuttavuuden arviointia.
Nuoret ja nuoret aikuiset.
Valmennuksen kehittämisen aikana kohderyhmän ikä on rajattu 18–29-vuotiaisiin. Nuoret olivat aktiivisesti mukana kehittämisessä. Heiltä kerättiin palautetta niin valmennuksen sisällöstä kuin toimivuudestakin. Nuorten kokemukset vaikuttivat paljon siihen, minkälaiseksi valmennuskokonaisuus muotoutui.